- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1703-1704

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kadettipuolue ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1703

Kadrilji—Kafferit

1704

kansan („ankeriaskansan") kuninkaaksi. Hänen
johtamansa barbaarijoukot hävittivät useat
helle-niläiskaupungit, mutta tuhoutuivat, kun
hyökkäsivät Delphoihin. Lopuksi K. ja Harmonia
siirrettiin autuaitten maahan. Koska K: a
pidettiin foinikialaisena, kerrottiin hänen
tutustuttaneen kreikkalaisia foinikialaisten keksintöihin,
m. m. kirjoitustaitoon. Itse asiassa K. on
epäilemättä aitohelleeniläinen, lähinnä thebalainen
tarusankari; kertomus hänen tulostaan
Phoini-kiasta perustui genealogisiin sovitteluihin
(lähinnä luultavasti Phoiniks-nimeen). 0. E. T.

Kadrilji ks. Katrilli.

Kadunlakaisukone ks. K a t u.

Kadunlaskos ks. K a t u.

Kaffa. 1. ks. F e o d o s i a. — 2. (G o m a r a)
Maakunta Etelä-Abessiiniassa, Rudolf-järveen
laskevan Kullo- (Omo ) joen ja Keisari Nikolai II:n
vuoriston välissä. Se on vuorista (korkein kohta
Hotta 3,680 m), hyvin hedelmällistä, osaksi
laajojen metsien peitossa. Asukkaat jakaantuvat
neljään heimoon; n. puolet heistä tunnustavat
kristinuskoa. Maanviljelyksen tuotteita ovat maissi,
durra, puuvilla sekä kahvi, jonka käyttäminen
täältä lienee alkunsa saanut. Sarvikarjaa,
vuohia ja lampaita pidetään. Käsiteollisuuden
tuotteista mainittakoon kangastavarat. Pääpaikka
Bonga. — K:n valloitti 1877 negus Menelik,
liittäen sen Abessiiniaan. E. E. K.

Kaffeiini ks. K o f f e i i n i.

Kafferipuhveli (Bos caffer) 1.
eteläafrikkalainen puhveli on voimallisin ja rajuin
kaikista puhveleista; elää suurissa laumoissa
Etelä- ja Keski-Afrikan tasangoilla ja
vesiperäi-sissä metsissä. Sillä on käyremmät sarvet kuin
muilla puhveleilla ja se on merkillinen myös
siitä, että sarvien erinomaisen leveät tyvet
koskevat toisiinsa päälaella muodostaen ikäänkuin
päälakea peittävän kypärin. Vanhat sonnit ovat
hartiain kohdalta l,<o m korkeat. Vaarallisuuden
takia alkuasukkaat pelkäävät tätä puhvelia
enemmän kuin leijonaa. Sen liha on hyvää; vuodasta
saadaan paksua nahkaa. K. M. L.

Kafferit (<arab. kafir = uskoton),
bantunee-kerikansa Kaakkois-Afrikassa. Varsinaisiin
k:eihin kuuluvat ainoastaan ne heimot, jotka
asuvat Lohikäärmevuorten itäpuolella Suuresta
Kalajoesta pohjoiseen, nim.: k osa (khosa,
ksosa), tembu, pondomisi, pondo, sulu
(zulu) ja s w a s i (swazi); nimet varustetaan

Knfferien talouskaluja.

usein prefiksillä ama (= kansa). Näihin itäisiin
varsinaisiin k:eiliin luetaan myös n. s. fingut
(= „vaeltajat"), voitettujen kansojen jätteitä,
jotka nykyisin Englannin suojeluksen alaisina
elävät hyvissä oloissa. — K:ien heimoa ovat
vielä useimmat Itä-Afrikassa Limpopon
pohjoispuolelta päiväntasaajan seuduille asuvat
soturi-kansat, kuten matabele, landin, maviti
1. masitu, vayao, vatuta 1. vangoni
(„pohjoisia k:eita"); basuto, betsuaanit
(„läntisiä k:eita"). — Varsinaiset k:t ovat
nee-kereitä voimakkaampia, kookkaita, ihon väri
tavallisesti tummanruskea, kasvojen piirteet
miellyttävämmät kuin muiden neekerien, huulet
paksunlaiset, poskipäät ulkonevat, parrankasvu
yleensä huono, tukka paksu, villamainen,
pään-muoto pitkäkalloinen (ks. Afrikka, liitekuva
Afrikkalaisia kansantyyppejä I, 7). —
Luonteeltaan ovat varsinkin sulut itsetietoisia,
tarmokkaita ja sotaisia. — Puku vähäinen; lanteilta
alasriippuva nahkasuikale, höyhentöyhtö t. m. s.;
sadesäällä lisäksi nalikavaippa. Koristeina
käytetään helminauhoja y. m. Asunto n. 2 m
korkea, ikkunaton ja vailla savureikää oleva
keon-muotoinen, savella sivuttu, risuista kyhätty maja.
Majat ovat kehässä ja sen keskellä karjatarha.
Talousesineitä vähän. Käsityövalmisteista ovat
mainittavat ainoastaan metallituotteet,
varsinkin aseet. Pääelinkeino on karjanhoito, joka
kuuluu miesteu toimiin. Karja on maksunväline,
varallisuuden mittaaja. Ainoastaan rikkaat
teurastavat juhlatilaisuuksiin karjaansa. Muuten
nautitaan ainoastaan sen maitoa ja kuolleita
nautoja. Maanviljelys, naisten tehtävä, antaa
hirssiä, maissia, sokeriruokoa, tupakkaa.
Viimemainittu on välttämätön nautintoaine.
Moni-vaimoisuus on sallittu, vaimot ostetaan, joten
ainoastaan varakkaimmilla on useita. —
Yhteiskunnan järjestys on patriarkallinen;
sulu-val-tioissa siitä kehittyi sotilaallinen itsevaltius.
Kuninkaat saattoivat tosin rajattomasti vallita
alamaisten henkeä ja omaisuutta, mutta muuten
rajoitti hänen valtaansa kaksi iinunaa, jotka
olivat sotapäällikköjä ja ministereitä.
Sotajoukko oli lukumääränsä ja sotakuntoisuutensa
puolesta Afrikan paras. Yleisen asevelvollisuuden
nojalla saatiin sodan sattuessa n. 100,000 miestä
jalkeille. Perhe-elämäkin muodostui
sotilaallisten näkökohtien mukaiseksi; vasta vanhat,
ansiokkaat soturit saivat ottaa itselleen vaimoja.
Aseina olivat ennen pyssyn käytäntöön ottoa
keihäät, maineen saavuttaneet pistokeihäät
(asse-gai) sekä suurta kokoa oleva kilpi.
Sulu-tais-telut muodostuivat usein tavattoman verisiksi.
Eurooppalaisia sotajoukkoja vastaan heillä oli
menestystä ainoastaan äkkihyökkäyksessä. —
Uskonto on vainajain palvelusta. — Itä-kafferit
ovat tarujensa mukaan nykyisille asumasijoilleen
tulleet koillisesta. Ensimäiset tiedot heistä
antaa Barrow 1796. Eurooppalaisten
siirtolayri-tyksiä vastaan he asettuivat vihamielisiksi, usein
tuottaen englantilaisille kauheita tappioita, mutta
lopulta kuitenkin joutuen alakynteen. Heidän
kuuluisimmat päällikkönsä olivat Tsaka,
sulu-jen sotilasvallan luoja, Cetewayo y. m.
Viimemainittu joutui 1879 ankaran vastarinnan jälkeen
tappiolle taistelussa englantilaisia vastaan sekä
sitten vangiksi. Samassa sodassa kaatui prinssi
Napoleon. Vähitellen englantilaiset ovat ottaneet

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0908.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free