Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kafir ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1705
haltuunsa, osaksi suojelusalueina, kafferien
valtakunnat. — Kafferit ovat yhä väestön
ehdottomana enemmistönä Natalissa ja Sulu-maassa.
E. E. K.
Kafir [ ä ] (arab.), uskoton, joka ei usko
Muha-mettiin eikä Koraaniin; vastakohtana on
mu’-min = uskovainen, muhamettilainen. Sanan turk.
ääntämisestä johtuu dzauri (ks. t.). Myös kafteri
nimi johtuu siitä. ks. myös Kafiristan.
K. T-t.
Kafiristan (= „uskottomien maa"),
Afganistanin itäosassa Hindukusin eteläpuolella oleva,
vuo-ristojonojen täyttämä jokirikas alppimaa; vuoret
ovat laajojen metsien peitossa; n. 13,000 km2.
Asukkaat (100,000-120,000) ovat etupäässä erästä
arjalaista kansaa, jota muhamettilaiset naapurit
kutsuvat kafireiksi (uskottomiksi), muut
tuntevat heidät nimellä sijähpös (mustapukuiset). He
lienevät 8:nnella ja 9:nnellä vuosisadalla
saapuneet maahansa ja ovat säilyttäneet
itsenäisyytensä huolimatta täydellisestä valtiollisesta
hajaantumisestaan. He ovat urhoollisia, alituisessa
taistelussa naapureittensa kanssa; heidän maansa
on siitä syystä vähän tunnettua; vasta 1883 pääsi
sinne ensimäinen eurooppalainen. Heidän
ritarillisuuttaan, vieraanvaraisuuttaan ja
tyytyväisyyttään kiitetään. Ulkomuotonsa puolesta kafirit
muistuttavat eurooppalaisia. — Heidän
pääjuma-lansa, joille uhraaminen on tärkeimpiä
uskonnollisia menoja, ovat Ljurujah, Lamani ja Pandu.
Papinarvo on perinnöllinen, mutta merkitsee
vähemmän kuin heimopäällikköjen. Pääelinkeinot:
maanviljelys (riisiä, sokeriruokoa, hedelmiä),
karjan- ja mehiläishoito sekä silkinviljelys.
E. E. K.
Kafirit ks. Kafiristan.
Kaftaani (alk. turk. sana), itämaalainen, tav.
kirjava, joskus turkiksilla reunustettu
pitkä-takki. Venäjällä ja Puolassa asukkaat,
niin-hyvin kreikkalaisuskoiset kuin juutalaiset,
pukeutuvat kauhtanaan, mutta Ruotsissa ja
meillä nimitetään vain papin mustaa virkatakkia
tällä nimellä.
Kaftan. 1. J u 1 i u s K. (s. 1848), saks. teologi.
K. on Albr. Ritschlin (ks. t.) oppilas ja edustaa
tämän ryhmän konservatiivista puolta. Oltuaan
ensin professorina Baselissa K. tuli 1883
professoriksi Berliiniin ja myöhemmin Preussin
yli-kirkkoneuvoston jäseneksi. Pääteokset: „Das
Wesen der christlichen Religion" (1881), „Die
Wahrheit der christi. Religion" (1888) ja
„Dog-matik" (1897, 6:s pain. 1909). — 2. Theodor
K. (s. 1847), edellisen veli, saks. teologi.
Sles-vigin kenraalisuperintendentti v:sta 1886.
Melkoista huomiota ovat herättäneet K:n kirjat:
„Moderne Theologie des alten Glaubens" (1905)
ja „Zur Verständigung über moderne Theologie
des alten Glaubens" (1909), joissa hän vaatii
uudempien tieteellisten menetelmien käytäntöön
ottamista jumaluusopissa. E. K-a.
Kagaali (<puol„ ven. kagal < hepr. qahal =
seurakunta), Puolassa, Liettuassa ja sittemmin
Venäjälläkin juutalaisten seurakuntien valitsema
eduskunta, joka ainakin 1500-luvulta alkaen oli
olemassa valtion tunnustamana laitoksena. K:n
oli m. m. vastaaminen juutalaisten
seurakuntalaisten verojen suorittamisesta valtiolle, minkä
johdosta se sai huomattavan taloudellisen ja
valtiollisen merkityksen. Venäjällä k. säilyi val-
1706
tiollisena laitoksena viime vuosisadan
keskivaiheille saakka, Riiassa ja Kuurinmaalla vieläkin
kauemmin. Juutalaisvihan vaikutuksesta k: ia
Venäjällä pidetään valtion turvaa uhkaavana
salaliittona. Bobrikovin aikana Venäjän Suomea
vihaava sanomalehdistö rupesi käyttämään k.
sanaa Suomeu perustuslaillisen puolueen ja
passiivisen vastarinnan johtajien herjausnimenä.
K. T-t.
Kagera /-c’-/, n. 500 km pitkä joki Saksan
Itä-Afrikassa, laskee Englannin alueella
Victoria Njansan järveen. Yläjuoksussa sen nimi en
Rukarara, sitten Njawarongo. Siihen laskee
monta lisäjokea; alue rämeinen. Kun se on suurin
Victoria Njansaan laskevista joista, pidetään sitä
Niilin lähdejokena. K:n löysi Speke 1862.
E. E. K.
Kagg, aatelissuku. Sen huomattavin jäsen on
Lars K. (1595-1661), sotilas, valtamarski, joka
14-vuotiaana pääsi Kaarle IX:n hoviin ja
Kustaa Aadolfin seurakumppaniksi. Häntä K.
seurasi 1611 Venäjän sotaan, mutta lähetettiin
1616 Hollantiin oppimaan sodankäyntiä Moritz
Oranialaisen johdolla. Palattuaan K. v:sta 1621
otti osaa Puolan ja kolmikymmenvuotiseen
sotaan osoittaen monessa taistelussa sekä
urhoollisuutta että sotataitoa. V. 1636 hän pääsi
sota-neuvokseksi ja 1641 valtaneuvokseksi. Juhana
Banérin luopuessa Ruotsin sotavoimien
ylipäällikkyydestä Saksassa oli puhetta K:n
nimittämisestä hänen sijaansa. Tanskan sodassa 1643-45
K. osoitti suurta taitavuutta ja korotettiin 1644
kenraaliluutnantiksi. V. 1648 hän pääsi
sotamarsalkaksi. Sen jälkeen hän kivuloisuuden tähden
otti sotatoimiin varsin vähän osaa. V. 1660
valtioneuvosto ja säädyt määräsivät hänet
valtamarskiksi ja Kaarle XI:n liolhoojakunnan
jäseneksi. K. korotettiin 1651 veljensä Niisin kanssa
vapaaherrasäätyyn, jolloin heille suotiin
Tohmajärven pitäjä (pogosta) vapaaherrakunnaksi. V.
1653 K. ylennettiin kreiviksi ja sai Mariestadin
kreivikunnakseen. K. R. M.
Kagosima, samannimisen kenin pääkaupunki
Satsuman maakunnassa Kiusiun saarella
Japanissa vuonomaisen Iv:n lahden perukassa; 63,640
as. (1909). Kuuluisan satsumaposliiuin, ase- ja
puuvillatavaroiden valmistuspaikka. — Oli ennen
Satsuman daimion pääkaupunki; tuhoutui
melkein kokonaan engl. pommituksessa 1863. V. 1877
kukistetun Satsumakapinan pääpesä.
E. E. K.
Kahau ks. Nenäapina.
Kahdeksanlonkeroinen ks. O c t o p u s.
Kahdeksannesnuotti, mus., J^, tarkoittaa
säveltä, jonka aika-arvo on ’/s samassa
sävellyksessä käytettyjen „kokonuottien" (ks. t.) arvosta.
Tavallisimmin k:eja sisältyy kuhunkin iskullaan
4, 3 tahi 2. ’ I. K.
Kahdennettu ks. Geminaatta.
Kahdenpuolinen sävelrakenne (kaksi
samantapaista sävelryhmää molemminpuolin kolmatta,
erilaista) on pienemmissä rytmiyksiköissä
verrattain harvinainen; milloin se niissä
esiintyy, vaikuttaa se tuntuvan huipennuksen.
Laa-jempipiirteisissä muodoissa se sitävastoin on
aivan yleinen, vastaten säveltaiteen sisäisten
lakien luonnollisinta vaatimusta (vrt.
Keskiosa). K.
Kafir—Kahdenpuolinen sävelrakenne
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
