- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1711-1712

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kahtalainen totuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1711

Kahujyvät—Kahvi

1712

loppupuolella ja renesanssiu aikana; vielä P.
Bayle (k. 1706, ks. t.) kannatti sitä. Ei ole syytä
olettaa, että k:n t:n oppi läheskään kaikissa
sen kannattajissa oli teeskentelyä, jonkinmoinen
naamari, jonka turvissa he yrittivät esittää
vastaväitteitään kirkon oppeja vastaan; monessa
se varmaankin vilpittömästi ilmaisi hänen oman
mielensä sisällistä ristiriitaa. Kumminkaan eivät
tiede eikä uskonto voi hyväksyä tällaista kantaa.
Ne totuudet, joita luonnollinen järkemme,
vilpittömästi käytettynä, selvästi osoittaa oikeiksi,
ovat ehdottomasti pätevinä pidettävät,
uskonnollisiinkin kysymyksiin nähden. Uskonto voi
mahdollisesti ilmoittaa ihmiselle „ylijärjeilisiä"
asioita, joiden totuutta tiede tai järki ei voi
todistaa eikä kumota; mutta mitään varsinaisesti
järjenvastaista ei terve, vapaa uskonto saata
katsoa jumalalliseksi ilmestykseksi eikä
uskonnolliseksi totuudeksi. A. Gr.

Kahujyvät, viljaa lajitellessa tai
puhdistaessa erkanevat vialliset ja vähemmänarvoiset,
usein muita kevyemmät jyvät (ks.
Viljan-1 a j i t u s). U. B.

Kahukärpänen (Oscinis fritj, n. 2 mm:n
pituinen, jonkunverran kiiltävä kärpänen.
Valkea nkeltainen. 3 mm:n pituinen jalaton toukka,
vahingoittaa touko- ja syysviljan oraita;
aiheuttaa myös valkotähkiä niittyheiniin, ohraan ja
kauraan sekä n. s. kahujyviä ohraan.
Jonkunverran pienempi Oscinis pusilla on samaan
tapaan vahingollinen, vrt. Tuhohyönteiset.

E. R.

Kahuperhonen (Hadena tritici 1. basilinea),
pääväriltään vaalean maksanruskea 1.
harmaanruskea yöperhonen, jonka etusiipien tyvessä on
lyhyt, jyrkkä musta pitkittäisviiva.
Täysikasvuinen toukka 30 mm:n pituinen, harmaassa
selkäpuolessa kolme vaikeahkoa pitkittäisviivaa,
ali-puoli vaaleampi. Pää ja niskakilpi kiiltävän
ruskeat. Kovertaa nuorempana kypsymättömiä
rukiinjyviä ontoiksi, siten saaden aikaan
kahujyviä; syö vanhempana kypsiä rukiinjyviä sekä
vahingoittaa myös syysviljan oraita, vrt.
Tuhohyönteiset. E. R.

Kahveli (ruots. gaffel). 1. Varrella ja piikeillä
varustettu syömäase (haarukka) metallista,
puusta tai sarvesta. Muodoltaan tunnettu jo
vanhalla ajalla (Poseidonin kolmikärki);
käytettiin tällöin kuitenkin vain keittiössä
(lihahaaru-kat). Kahvelia käytettiin P. Damiani’n (k. 1072)
tiedonannon mukaar Euroopassa aterioimiseen
vasta 1000-luvulla. 1500-luvulla k:n käyttö tuli
Saksassa yhä yleisemmäksi, ja se
sormillasvön-nin vastustus, joka lähti Hotel de Rambouillet’sta,
hankki k:lle 1600-luvulla yleisen käytännön
Euroopan sivistyneissä piireissä. Vanhimmat k:t
meillä olivat kaksihaaraiset. — 2. Merenlc.
Pyörö-puu, joka riippuu perään päin viistossa aluksen
mastossa ja pitää suorana kahvelipurjeen ylistä
reunaa. F. W. L.

Kahvi, kahvipensaan siemenet, ,,k.-pavut"
kauppatavarana; myös paahdetuista k.-pa/uista
valmistettu juoma. K.-pensaita, jotka kuuluvat
Rubiacece-heimoon, on kaksi lajia: Coffea
arabiaa ja C. liberica, joista edellinen on kotoisin
Afrikasta Niilin suurten lähdejärvien tienoilta,
jälkimäinen Länsi-Afrikan troopillisista osista.
Molemmat ovat vuoristokasveja. C. arabica on
5 m:iin korkea alati-vihreä pensas, jolla on soi-



Kahvipensas, 1 kukka,
2 aukileikattu hedelmä,
3 hedelmä.

keat tai puikeat, ristikkäin vastakkaiset,
ehytlaitaiset, kiiltävät lehdet ja valkeat,
hyvänhajuiset, 5-lukuiset,
kiehkuroit-tain lehtihankoihin
puhkeavat kukat. Hedelmä
kirsikan näköinen
2-loke-roinen luumarja, jossa
kuitenkin hedelmän ,,kivi" on
sitkeä, pergamenttimainen.
Kummassakin lokerossa on
yksi siemen, ,,papu", joka
kuorittuna lähetetään
kauppaan. Coffea arabicaa.
viljellään nykyään melkein
kaikissa tropiikkimaissa,
varsinkin Etelä- ja
Keski-Ameriikassa, Jaavassa,
An-tilleilla, Etu-Intiassa,
Ceylonissa. Se viihtyy paraiten
n. 200 m:n korkeudessa,
15° :n ja 20° :n välisessä
lämpötilassa ja
sademäärän pysyessä 2,200 ja 3,300 mm:n välillä
vuodessa. Lisätään siemenestä, kantaa hedelmiä
yleensä 8:nnesta 30:nteen ikävuoteensa.
Viljelty pensas pidetään leikkaamalla joks.
matalana, siitä saadaan satoa 0,5—1,5 kg. — Coffea
liberica eroaa edellisestä siinä, että sillä on
mustat hedelmät, jotka eivät kypsyessään varise,
siemenet puolta suuremmat kuin C. arabicaWa..
Tulee tätä paljoa vanhemmaksi ja korkeammaksi
(6-8 m); sillä on tämän rinnalla erikoisia etuja:
voidaan lisätä pistokkaista ja siten saada
aikaisemmin kantamaan hedelmiä, eikä ole niin arka
sienitaudille (Hemileia vastatrix). K.-pensaiden
siementen pääosan muodostaa sarviaineen
tapainen valkuainen. Sadon korjuu, joka toimitetaan
käsin poimimalla, tapahtuu yhden tai muutaman
kerran vuodessa. Marjat sen jälkeen kuivataan
ja pavut vähitellen vapautetaan
hedelmämal-losta ja kuoritaan puimalla tai loukuttamalla
ja puhaltamalla. Ameriikassa on tapana liottaa
ja vähän mädättää hedelmiä vedessä ja sitten
huuhtoa pois siemeniä peittävät osat. Lopullisesti
nämä sielläkin kuivatetaan ja vapautetaan
kuoristaan niinkuin yllä on selitetty. —
Paahtamat-tomat k.-pavut sisältävät: vettä 11,2 %,
typen-pitoisia aineita 12,i %, rasvaisia öljyjä 12,» %,
sokeria 8,6 %, parkitusaineita 5,8, muita
tvpet-tömiä ekstraktiaineita 28 %, puuainetta 18,2%,
koffeiinia 1,2 %, tuhkaa 3,s %. Paahtaessa pavut
muuttuvat pääasiassa sikäli, että kadottavat
vettä, käyvät ruskeiksi sokerin „palamisesta" ja
tulevat aromaattisen hajuisiksi paahtaessa
syntyneestä eetterisestä öljystä, kaffeolista.
Paras k. tuli vielä 1800-luvun ensi puoliskolla
Arabiasta mokka-k:n nimellä, mutta nykyään
tämän voittavat hienoimmat brasilial., jaa vai. ja
usambaralaiset (Itä-Afrikka) k.-lajit.

K:n juonti näyttää olleen ikivanha tapa
Abessiiniassa. Täältä se vähitellen levisi Persiaan
ja Arabiaan. Kahvin tarjoilu julkisissa kahviloissa
on kotoisin itämailta. Ensimäiset kahvilat
Euroopassa avattiin Konstantinopolissa 1554. V.
1652 kreikkalainen Pasque Rossie perusti
Lontooseen ensimäisen kahvilan; Wienin ensimäinen
kahvila avattiin 1683, Berliinin 1721, Pariisin
1669, joka kuitenkin oli aivan mitätön; vasta
1724 avattiin Pariisissa ensimäinen kahvilan ni-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0912.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free