- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1713-1714

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kahviherne ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1713

Kahvihern

Kahvinlisäke

1714

men todellakin ansaitseva ja huomattavista
vieraistaan (Voltaire, Rousseau, Fontenelle)
kuuluisa „Café Procope". Samoihin aikoihin oli
Tukholmassakin kahvila 1. kahvihuone
(kaffe-hus), ja v:n 1728 osoitekalenteri mainitsee
ar-vossapidetyimpiä olleen 15. Kahvilaliikkeeseen
yhdistyi jo aikaisin Ruotsissakin virvoitus- ja
väkijuomain anniskelu, mikä kuitenkaan ei liene
ollut täysin laillista tai tavallista ennen vv:n
1766-69 kahvikieltoa, jolloin viinan tislaaminen
ja tarjoilu kahvin sijasta tuli luvalliseksi.
Suomessa kahvinkäyttö näkyy alkaneen Ison vihan
jälkeen. V. 1727 kiellettiin kahvin tuonti
Viipuriin. V. 1748 joi Porvoossa kahvia 5 henkeä
(m. m. piispa); 1781 tuotiin Turkuun 21,500
naulaa kahvinpapuja; 1783 mainitaan Turussa
olleen 4 kahvihuonetta ja 1795 Porissa yksi.

Jo varhain alkoi k :n viljelys Arabiassa,
1650 hollantilaiset aloittivat sen viljelyksen
Jaavassa ja 1719 tuli ensimäinen lähetys
Jaava-kahvia Eurooppaan. Samoihin aikoihin
istuttivat ranskalaiset k.-pensaan Martiniquelle, josta
se 1762 vietiin Brasiliaan. Täältä tuli
ensimäinen lähetys Eurooppaan 1808.

K:n tärkein viljelys-maa on Brasilia, vienti
1,224,550 tonnia (tiliv:na 1906-07), 87,5 %
maailman kahvintuotantomaiden kahvinviennistä;
suurin osa tulee Sào Paolon valtion osalle, vienti
tapahtuu Santosin kaupungin kautta; 681,000
tonnia 1907-08; 924,480 tonnia 1909-10.
Brasilialle tavattoman tärkeää kakvikauppaa on
monella tavalla koetettu järjestää maalle
mahdollisimman edulliseksi, viimeksi n. s.
valorisatsioni-kaavan avulla, jonka mukaan maksimimäärän
yli viedystä k:sta on suoritettava lisätullia 20 °/0
ad valorem. Tämä, satovaihtelut ja
keinottelu-yritykset ovat vaikuttaneet k:n hintojen nousun.
Venezuelasta vietiin 45,000 tonnia (1906-07),
Guatemalasta 39.920 t. (sam. v.), Kolumbiasta n.
30,000 t., Alankomaiden Intiasta 29,400 t.(1906),
Haitista 24,000 t. (1905-06), Meksikosta 21,000 t.
(1908), Porto Ricosta 17,580 t. (1906-07),
Cos-taricasta 16,900 t. (1906-07), Nicaraguasta
7,820 t. (1907-08). — Suomeen tuotiin 1909
13,694,987 kg k: a, josta maksettiin 15,75
milj. mk. K. tuotiin Suomeen Saksan (13,oas
milj. kg), Tanskan (0,46 milj. kg.) ja Alankomai-

den (0,i66 milj. kg) kautta. Valtion tullitulot
kahvista laskettiin 5,48 milj. mk:ksi, 1. 12%:ksi
kaikista tullituloista. V. 1899 tuotiin Suomeen
8,143,203 kg k:a; siitä maksettiin 7,ss milj. mk.—
Yleisimmin k:ia väärennetään värjäämällä,
etenkin merivedestä vikaantuneet paremman laadun
näköisiksi. Tähän käytetään indigoa,
berliinin-sinistä, gurkmeiaa, grafiittia, okraa, mutta
joskus myös myrkyllisiä värejä, esim.
kuparivihtril-liä ja kromikeltaista. Jauhettua k:ia on
varsinkin aikaisemmin paljon väärennetty
sekoittamalla siihen kaikenlaisia sijakkeita: sikuria,
mallasjauhoja y. m. Sitäpaitsi parannetaan
papujen ulkomuotoa paisuttamalla niitä höyryllä,
vähän paahtamalla, valkaisemalla
rikkihapokkeella, kiillottamalla.

J. A. W. d E. E. E. y. m.

K:n vaikutus perustuu etupäässä sen
sisältämään koffeiiniin (ks. t.) 1. kaffeiiniin, ynnä
muutamiin aromaattisiin yhdistyksiin, jotka
joko jo sinänsä ovat olemassa kahvipavussa
tahi vasta paahtamisen vaikutuksesta syntyvät.
Väkevä kahvi vaikuttaa elvyttävästi ja
virkistävästi heikkoudentiloissa ja muutamissa
myrkytyksissä, niinkuin alkoholin ja opiumin
aikaansaamissa velttoudentiloissa. K. on myöskin
omansa aikaansaamaan lihasvoiman
lisääntymisen, jota ei seuraa erikoinen veltostuminen,
niinkuin alkoholin nauttimisen jälkeen. K:n
merkitys seuraelämässä on ilmeinen, se kun elvyttää
mieltä, synnyttäen hilpeyttä ja iloisuutta sekä
edistäen puhelahjaa, pitäen samalla uneliaisuutta
loitolla. Mainituissa ominaisuuksissa piilee
myöskin k:n joskus terveyttä turmeleva ominaisuus;
hermoheikkoutta, unettomuutta ynnä muuta
levottomuutta kärsiville henkilöille sekä lapsille
k:n käyttäminen on siitä syystä epäedullista.
Liiallinen k:njuonti synnyttää aikaa myöten
vatsakatarrin; varsinkin sen tekee huono ja
paljon väärennetty k. Suolen toimintaan k.
vaikuttaa kiihdyttävästi edistäen jonkun verran
ulostusta. M. O-B.

Kahviherne ks. Cicer arietinum.

Kahvinlisäke, erinäisistä kasviosista tehdyt
valmisteet, joita enimmäkseen
säästäväisyys-syistä lisätään kahvijauhon sekaan ja joiden
useimmin paahtaessa syntynyt ruskea väri ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0913.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free