- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1715-1716

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kahviherne ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1715

Kahvipensas—Kaiku

1716

karvas maku ovat kahvin kanssa yhteisiä. K:inä
käytetään meillä yleisimmin sikuria,
paahdettuja maltaita, rukiin- ja ohranjvviä. Paljon
käytettyjä lisäkkeitä ovat myös viikunat,
johannek-sen leipäpuun palot, päärynät, tammen terhot,
taatelinsiemenet, maapähkinät, herneet, lupiinit,
kaakaopavun kuoret y. m. J- A. IV.

Kahvipensas ks. Kahvi.

Kahvisurrogaatti ks. K a h v i n 1 i s ä k e.

Kaibel, Georg (1849-1901), saks. klassill.
filologi, v:sta 1879 professorina Breslaussa,
sittemmin Rostockissa, Greifswaldissa ja
Strass-burgissa sekä v:sta 1897 Göttingenissä. Hänen
pääteoksensa ovat: „Epigrammata Græca ex lapi- i
dibus collecta" (1878), „Inscriptiones Græcæ j
Siciliæ et Italiae" (1890) ja „Comicorum
grse-corum fragmenta" (1899), jonka ohella hän on
julkaissut Athenaioksen, Galenoksen y. m.
teoksia sekä m. m. käsitellyt Aristoteleen „Ateenan
valtiomuodon" tekstiä ja tyyliä. E. R-n.

Kaide 1. pirta järjestää loimilangat
kankaassa säännönmukaiselle välimatkalle toisistaan
ja lyö, luhan eteenpäin
siirtyessä, kuteen kankaan suuhuu.
Kaiteen piirrot tehtiin alkuaan
kovasta ruokokasvien
pinta-puusta, sittemmin messingistä,
raudasta; nykyään ne
tavallisimmin tehdään teräksestä.
Piirrot ovat kiinnitetyt kahden
puolipyöreän puulistan väliin,
joiden ympäri kierretään nyöri
lujalle, niin että nauha erottaa
piirrot toisistaan. Tämä nyöri
pietään tai hartsataan kovaksi.
Viime aikoina on alettu
rakentaa kaiteen listoja raudastakin,
johon piirrot juotetaan kiinni.
Kaiteet numeroidaan eri maissa
eri tavoin riippuen eri
mittayksiköistä, mutta numeron ja
tiheyden välillä vallitsee
tavallisesti suora suhde. Eri tarkoituksiin käytetään
kaiteita, joiden tiheys saattaa olla vaihteleva
kuten loimessakin. Vieläpä tavataan kaiteita,
joiden piirrot ovat erisuuntaisiakin. — Loimen
luomiskoneissa käytetään levitettäviä n. s.
ekspan-sionikaiteita loimen tihevden järjestämiseksi.

E. J. S.

Kaidepuu 1. k ä s i p u u on portaiden,
parvekkeiden, siltojen, jy-känteiden y. m. s. sivulla 1.
reunalla n. l,o-l,io m korkeudella kulkeva
suojus-puu liikkeen turvaamiseksi. K:ta käytetään
myöskin koneiden ja muiden yleisestä liikkeestä
erotettavien paikkojen ympäröimiseen. J. C-én.

Kaifas, oik. Joosef, liikanimeltä K.,
juutalaisten ylimäinen pappi Jeesuksen aikana ja
tuttu Jeesuksen kärsimyshistoriasta, v. 18 j. Kr.
roomalaisen prokuraattorin Valerius Gratuksen
virkaan nimittämä, oli toimessa Pontius
Pilatuksen prokuraattorina ollessa; prokonsuli
Vi-tellius erotti hänet v. 37. Edv. St.

Kaiföng, Kiinan vanhimpia kaupunkeja.
Ho-nanin maakunnan pääkaupunki, hiukan etelään
Hoanghosta; n. 160,000 as. Peking-Hankoun
rad a n varrella. Juutalais-siirtola. — Sung-suvun
aikana 960-1125 pääkaupunkina. E. E. K.

Kaihi (kreik. cataracta), mykiön 1. silmän
linssin tai myöskin sen kotelon samentuminen,

Kaide.

n. s. harmaa kaihi, tauti, joka enimmäkseen
tavoittaa vanhuuden ikää (cataracta senilis); vrt.
Harmaakaihi. N. s. musta 1. vihreä k.
(glaucoma) ei ole mikään kaihi sanan tavallisessa
merkityksessä, ks. G 1 a u k o m i. J/. O-B.

Kaihiekstraktsioni, kaihin, sameaksi ja
läpinäkymättömäksi muuttuneen linssin poistaminen
opereeraamalla. M. O-B.

Kaiikki, pitkähkö soutuvene, jommoista
käytetään Bosporilla, ks. K a j i k.

Kai jata, merenk., muuttaa raakapuu
vaakasuorasta asennostaan pystyyn. F. TV. L.

Kaiji ks. K a j i.

Kaikkein kristillisin kuningas 1.
Majesteetti (lat. Rex christianissimus, ransk. Sa
ma-jesté très-chrétienne), Banskan kuningasten
kunnianimi, jota jo frankkilaisen Klodovigin
sanotaan käyttäneen. Virallisesti paavi antoi tämän
nimen 1469 Ludvik XI:lie, minkä jälkeen
Ranskan kuninkaat käyttivät sitä v:eeu 1830.

Kaikkeinpyhin (hepr. kliödes khodäsim)
tarkoittaa V:ssa T:ssa ensi sijassa n. s.
todistuksen-majan pientä takaosaa, jossa sijaitsi pyhä arkku
ja johon vain ylimmäinen pappi sai astua
kerran vuodessa (vrt. 2 Moos. 26^, 3 Moos. 16^
seur.); sitten temppelin vastaavaa takaosaa
(hepr. daiir), missä niinikään sijaitsi mainittu
arkku kultaisten kerubien siipien varjostamana
(1 Kun. 65, 23_28) 8„-9). Myöskin useista muista
paikoista ja esineistä käytetään samaa
nimitystä: esim. alttarista, joka on vikitty eräillä
pyhillä toimituksilla (2 Moos. 2937);
suitsutusalttarista (2 Moos. 3010) ja kaikista pyhäkön
esineistä (2 Moos. 30,»); useista ukrilajeista
tavallisten ukrien vastakohtana (vrt. 4 Moos. 18s
seur.). Niin ovat kaikkeinpyhimpiä m. m.
synti-ukrit (3 Moos. 6,8,22), vikaukrit (3 Moos. 71; „),
esiinpanoleivät (3 Moos. 24,), suitsutusaineet
(2 Moos. 303«) ja osat, jotka papit saavat
ruokauhreista (3 Moos. 2j, 610) sekä yleensä kaikki,
mikin vain papit saavat koskea. —
Kaikkein-pykimmäksi nimittävät katolilaiset myöskin
siunattua ektoollisleipää (hostiaa), jota säilytetään
erityisessä astiassa ja joka pannaan esille
rukoiltavaksi. A. F. P-o.

Kaikkeus, myöskin maailmankaikkeus
= kaikki olevainen. Koska „maailmalla"
luontevimmin ymmärretään se olevainen, joka on meille
jossain määrin tuttu eli jonka kanssa olemme
kosketuksissa, — jonka täliden toisinaan
puhu-taan, monessakin eri merkityksessä, useista
„maailmoista", — niin on tarpeen muodostaa
vielä laajempi käsite „kaikkeus", erotukseksi
„maailmasta". Ja koska ei voi vaarinottaa eikä
ajatellakkaan olevan mitään avaruuden rajoja,
niin emme tiedä, onko se olevainen, josta
ihmi-sellä on jonkinmoista tietoa ja joka muodostaa
hänen kokemuksensa maailman (laajimmassakin
merkityksessä), koko k. vai ainoastaan vähäinen
sen osa. K. on sentähden „järkikäsite", s. o.
käsite, jolla ulotamme ajatuksemme kaiken
kokemuksen ulkopuolelle. A. Gr.

Kaikkijumalaisuus ks. Panteismi.

Kaikkivalta, Pietari ks. Kaukovalta.

Kaikkiyhteysoppi on se mielipide, että kaikki
olevainen on yhtä; maailmankaikkeus on
yti-messään yhtenäinen, jumalallinen kokonaisuus,
ks. Panteismi, Monismi.

Kaiku, kahden väliaineen rajapinnasta, kuten

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0914.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free