- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1717-1718

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaikupohja ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1717

Kaikupohja—Kain

1718

rakennuksen seinästä, kallion pinnasta, metsän
rinnasta tai vain kahden eri tiiviin ilmakerroksen
rajasta heijastunut ääni. Heijastus tapahtuu
aaltoliikettä (ks. t.) koskevien yleisten
heijastussään-töjen mukaan (ks. Heijastuminen).
Jostain paikasta lähtenyt ääni palajaa niin ollen
tuohon samaan paikkaan takaisin, jos se kohtaa
esteen kohtisuorasti. Sillä edellytyksellä voi
henkilö k:na kuulla omat äänekkäästi lausutut
sanansa, jos sitä paitsi heijastava pinta on niin
etäällä, että ääni tarvitsee kulkeakseen
lähtökohdasta siihen ja takaisin vähintään yhtä paljon
aikaa kuin menee ääntämiseen. Koska ääni
etenee 340 m sekunnissa ja yksitavuisen sanan
lausumiseen menee noin 10 sek., niin tällaisen
sanan k. siis voi kuulua heijastavan esineen ollessa
vähintään 17 m:n päässä. Kaksi-, kolmi-,
nelitavuinen k. saadaan, kuu esine on 2, 3, 4 kertaa
17 m:n etäisyydellä. K. monistuu, jos on
useampia eri kaukana sijaitsevia heijastuspintoja.
Moninkertainen k. saattaa niinikään syntyä
kahden, kulman keskenänsä tekevän seinän välissä,
missä ääniaallot kulkevat edes takaisin moneen
kertaan. Useat paikat ovat tunnetut mainioista
kristausa. Böömin Adersbaeliin luona kuulee
kolmikertaisena 7-tavuisen kaiun.
Lolerei-kal-liou luona pistoolin laukaus monistuu 17-20
kertaa ja Milanon lähellä olevan Simonetta-liunan
siipien välissä 60 kertaa. Asuinhuoneissa on
seiniin siksi lyhyt välimatka, että heijastunut ääni
yhtyy täydellisesti alkuperäiseen, vahvistaen tätä.
Kirkoissa ja suuremmissa saleissa ei yhtyminen
enää ole täydellinen, vaan heijastunut ääni osaksi
yhtyy alkuperäiseen ääneen, osaksi jatkaa sitä.
Puhe kuuluu sentähden sellaisissa huoneissa
sekavalta. Tämän kajahdukseksi sanotun
ilmiön häiritsevä vaikutus vähenee, kun äänen
säännöllinen heijastus seinästä jollain tavoin
estyy, esim. koolla-olevan ihmisjoukon tähden.
Pienemmissä huoneissa taas huomaa, että äänen
heijastuksen häiriytyminen monen ihmisen
läsnäolon vuoksi vähentää puheen kantavuutta.

U. 8:n.

Kaikupohja, mus., puinen levy, jonka
tehtävänä on vahventaa kielisoitinten ääntä. Sen muoto
on erilainen eri soittimissa. I. K.

Kaila (alk. Johansson), Erkki (s. 1867),
teologi, yliopp. 1884, teol. toht. 1896, yliopiston
apul. uskonnonhistoriassa ja sielutieteessä 1896,
Helsingin polij. suomal. seurakunnan kirkkoherra
1909, jumaluusopin, esikäsitteiden dosentti 1911.
Julkaissut: „Bidrag tili utredning af det kristliga
kunskapsbegreppet" (väitöskirja; 1895),
„Oppikirja uuden ajan filosofian historiassa" (1900),
„Augustinus ja liäuen aikansa" (1903),
„Kristillinen uskonto-oppi kouluja varten" (1905, myös
ruots.), „Uskonnonhistoriallisia luentoja" (1908),
„Luonnontiede ja uskonto" (1908),
„Evankeliumia nykyajan nuorille" (1910). Suomalaisen
teologisen kirjallisuusseuran esimies v:sta 1905.

Kailavakangas (ransk. chiné), ohut,
2-varti-uen silkkikangas, jonka loimi on ennen
kutomista kuviolliseksi värjätty tai painettu. Täten
paikka paikoin värillinen loimi antaa kankaan
kuvioille ikäänkuiu pehmeästi varjostetun
lai-kallisen näön. Myös puuvilla- ja villakankaissa
käytetään joskus samaa kuvioimistapaa.
Harvinaisempaa on, että kude täten muodostaa kuviot.

E. J. 8.

Kaimaani ks. Alligaattori.

Kaimaani-kala (Lepidosteus osseus),
Pohiois-Ameriikan sisävesissä elävä, 1 m pitkä,
hyvä-liliainen kala, joka luetaan luuganoidien
ryhmään. Sen ruumista peittävät vinoneliön
muotoiset kiillesuomut. K. M. L.

Kaimaani-saaret ks. C a y m a n-s a a r e t.

Kaim-konsertit alkuunpani Münchenissä 1891
taiteensuosija, hovineuvos Franz Kaim (s. 1856),
samannimisen pianotehtailijan poika, kokoamalla
oman orkesterin ja rakentamalla oman
konserttisalin. K.-k:ieu johtajina on ollut useita aikamme
etevimpiä kapellimestareita, kuten Weingartner,
Hausegger, suomalainen Schneevoigt y. m. Viime
aikoina on Kaim-orkesteri pannut toimeen myös
kansansinfoniakonsertteja. Yleensä on sen
merkitys Münchenin musiikkielämässä pidettävä
erittäin suuriarvoisena. I. K.

Kaimmakaami (arab. > turk. qaimmaqnm),
oik. „sijainen", turkkilaisen „kasa" nimisen
hallintopiirin esimies, jonka lähin päällysmies on
sandzakin päällikkö mutesarrif (ks. t.). K. T-t.

Kain (hepr. khaijin), Aadamin ja Eevan
ensimäinen poika, Aabelin veli ja murhaaja, joutui
verityönsä tähden Jahven kiroamaksi ollen
pakotettu viettämään levotonta, harhailevaa
elämää kaukana viljellystä maasta. Suojellakseen
K:ia verikostolta Jahve pani häneen kuitenkin
merkin, ja edelleen kerrotaan, että K:sta tuli
Heenok nimisen kaupungin perustaja ja että
hänestä polveutuivat niinhyvin teltoissa asuvat
ja soittotaiteilijat kuin metallisepät (vrt. 1
Moos. 4). Iv:n nimeen liittyy myös
israelilaisten kanssa ystävyysliitossa elänyt midianilainen
heimo: kainilaiset 1. keniitiläiset (4 Moos. 24j„
Tuom. 4n, 1 Sam. 150). K:ia vastaa myöskin
K e n a n (1 Moos. 5„ seur.), Enosin poika, sillä K :n
sukuluettelo (1 Moos. 417 seur.) ja Sethin
sukuluettelo (1 Moos. 5) ovat pääasiassa
rinnakkaisia, ja Aadam ja Enos kumpikin merkitsevät
„ihmistä". Kun K. (1 Moos. 414 seur.) pelkää
verenkostoa sanoen „ken ikänänsä minut tapaa,
hän minut tappaa", niin se edellyttää, että
aikana, jota kertomus K:sta ja Aabelista (1 Moos.
4j-tarkoittaa, oli jo paljon muitakin ihmisiä
kuin K. ja A. ja heidän vanhempansa.
Sen-vuoksi on arveltu, että K. ja Aabel edustavat
kansoja ja heimoja. Kumminkaan ei Israelin
historiasta ole voitu osoittaa oloja ja tapauksia,
joihin tämä käsitys K:sta ja Aabelista täysin
soveltuisi. Edellämainittu keniitiläis-heimo,
johon useat tutkijat (Wellhausen, Stade) ovat K:ia
verranneet, ei näet sekään tiettävästi ole ollut
maata viljelevä heimo, niinkuin K:sta oletetaan,
ja vielä vaikeampi on verrata Israelia Aabeliin
— lammaspaimeneen, joka jo mainitun 1 Moos.
4:n mukaan on kokonaan historiasta hävinnyt.
Korkeintaan voinee siis olettaa K:n ja Aabelin
kertomuksessa kuvastuvan kaksi meille
tuntematonta esihistoriallista kansaa, joiden välillä
kerran sattuneita tapahtumia on kerrottu
henkilöhistorian muodossa. Tämä historia taas on
todennäköisesti kerrottu kiinteän, paikoillaan
asuvan heimon tai kansan kannalta, sillä K:ia
kohdannut kirous ilmeisesti tarkoittaa
kuljeskelevaa, rauhatonta paimentolaiselämää. K a i n i n
merkki lienee jonkunlainen ihoon —
luultavasti otsaan — syötetty kuvio (vrt. 2 Moos.
13„ „, 1 Kun. 20j5 seur., Hes. 94 seur.) ja tar-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0915.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free