- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1721-1722

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kainuunselkä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1721

Kainuunselkä—Kairani o

1722

olevan suoranaisessa yhteydessä Pohjanlahden
kanssa. Pähkinäsaaren rauhankirjassa 1323 sitä
(„Kajano möre") käytetään Pohjanlahdesta.

K. G.

Kainuunselkä. Oulujärvestä koilliseen
(Kuusamon Iivaaran suuntaan) kulkeva, Oulu- ja
Iijokien lähdevesien välinen vedenjakaja, jonka
olemassaolon „selkänä" vain paikoittain huomaa.
Ainoastaan Teiriharjussa se kohoaa 376 m:iin.

J. E. R.

Kainz
ntsj, Joseph (1858-1910), [-kuuluisimpia nykyaikaisia saks. näyttelijöitä, synt. Mo-

sonissa (Wieselburgissa)
(Unkarissa), kävi
Wienissä reaalikymnaasia ja
esiintyi jo 1873
näyttämöllä. Hän harjoittautui
etupäässä nuorekkaan
san-karirakastajan ja
karak-teeri-esittäjän tehtäviin ja
suoritti näitä vv. 1875-76
Marburgissa, vv. 1876-77
Leipzigissä, jonkun aikaa
Meiningenin
hoviteatterissa ja vv. 1880-83
Mün-chenissä, missä pääsi
Lud-vik II:n ystävyyteen;
julkaisi myöhemmin hänestä
elämäkerrallisia tietoja.
Vv. 1883-99 K. esiintyi
Berliinin näyttämöillä.
Välikirjan rikkomisen johdosta saks. teatterinjohtajat
eivät tahtoneet kiinnittää K:ia laitoksiinsa, ja K.
esiintyi nyt resitaattorina (lausujana) m. m.
Ame-riikassa. K:n parhaat osat ovat: „Don Carlos",
„Romeo", „Homburgin prinssi", „Ferdinand"
(„Kavaluus ja rakkaus"), „Fiesco", „Demetrius",
kuningas Fuldan näytelmässä „Talisman",
„Hamlet", „Misanthrope", kuningas Grillparzerin
näytelmässä „Jüdin von Toledo" ja kellonvalaja
Hauptmannin näytelmässä „Die versunkene
Glocke". Kun K. ei ollut hyvällä
näyttelemis-tuulella, olivat hänen esityksensä jotenkin
keskinkertaisia; mutta näyttelemistuulella ollessaan
hän vastustamatta kiehtoi katsojan. Hänellä oli
solakka, taipuisa vartalo, oivallinen,
monivivah-duksinen ääni ja omintakeinen lausunta, jonka
ominaisuuksia oli säästeliäs mutta sitä
vaikuttavampi korostus. [Gregori, „Joseph Kainz"
(2 pain. 1905).] J. H-l.

Kaipiainen (ruots. K ai pi ai s). 1.
Rauta-tienasema (III 1.) Helsinki-Pietarin radalla,
Utin ja Kaitjärven asemien välillä
(asemalajiltaan n. s. saari-asema); 214 km Helsingistä
ja 99 km Viipuriin. Entinen ravintola- ja
va-rikkoasema. — 2. Taistelupaikka K:n
kylässä, lähellä samannimistä rautatienasemaa;
kenraali Kaulbarsin johtama ruotsalainen
armeia-osasto lyötiin siellä 15 p. heinäk. 1789.

L. n-nen.

Kaiping. 1. Kaupunki Kiinassa, Tsili’n
maakunnassa Tientsinistä koilliseen, rautatien
varrella; kivihiilikaivoksia. -— 2. K. 1. K a i t s o u,
Liautungin lahdesta itään oleva kaupunki; sen
luona oli venäläis-japanilaisen sodan aikana
kiivas taistelu 9 p. heinäk. 1904, jolla japanilaiset
raivasivat itselleen tien Niutsvangiin.

(E. E. K.)

Kaira, työkalu, jolla tehdään pyöreitä reikiä

puuhun, sarveen, maahan y. m. painamalla ja
kieltämällä työasetta, jolloin kairan terä leikkaa
reiän ja aines irtaantuu kairanpuruna. K e
s-kiöterä (kuva 1) toimii siten, että kärki a
leikkaa ainekseen ympyrän, jonka terä t irroittaa,
kärki 6 pitää terää kohdallaan. Lusikka- 1.
kauhaterä (kuva 2) on puolipyöreä kouru,
kärki on suippeneva, tasainen tai pallomainen
ja teränsuu viistoon alaspäin. Kierreterän
(kuvat 3 ja 4) alapäässä on ruuvi r, joka
syöttää terää niin, että se toimii painamattakin.
Kierteet työntävät purun ulos reiästä ja
johtavat terää. Kairanterä kiinnitetään kairanvarteen
joko suuteilla, ruuvilla tai puristusleuvoilla.
V i n t i 1 ä (kuva 7) on yleinen napakairamuoto.
Siinä käytetään kuvissa 1, 2, 3, 4, 5 ja 6
esitettyjä terämuotoja. Rekikaira ja malkuri
(kuva 8) on vanhamallinen napakaira, jonka
tavallisin terämuoto on kuvassa 2. V ä ä n t i ö on
suurikokoinen kaira, jonka teränä on kauhaterä
(kuva 2), minkä yläpäässä on silmukka, josta
kulkee puinen kiertotanko. Kierrekaira on
edellisen näköinen yleinen kaira, jonka terämuoto
on kuvassa 3 ja soveltuu suurten, syvien reikien
kaivamiseen. Näverin tavallisin muoto on
pieni kairanterä, jonka yläpäässä on
poikittainen puupalikka. — Maakairaa käytetään
maan lävistämiseen. V. L.

Kairalapio, metsänistutuksessa käytetty
työ-ase. ks. Lapio ja Metsänistutus.

Kairamo (alk. Kihlman, vrt. t.), Alfred
Oswald (s. 1858), kasvitieteilijä ja
yhteiskunnallinen toimihenkilö, yliopp. 1875, fil. toht. 1883,
kasvitieteen dosentti 1885, kasvit, museon
amanuenssi 1892, ylimääräinen professori 1897. K:n
toiminta on pää-asiassa ollut suunnattuna
kotimaisen, mutta erittäinkin pohjanperien
kasvimaailman sekä fenologisten ilmiöiden
tutkimiseen. Teoksia: „Zur Entwicklungsgeschichte der
Ascomyceten" (1883), „Anteckningar om floran
i Inari Lappmark" (1884), „Herbarium musei
fennici I" (2 pain. 1889, yhdessä Th. Sælanin
ja Hj. Hjeltin kanssa), „Neue Beiträge zur
Flechtenflora der Halbinsel Kola" (1891),
„Hepa-ticæ från Inari Lappmark" (1892) ; tunnetuin on
„Pflanzenbiologische Studien aus
Russisch-Lappland" (1890), joka sisältää esityksen puurajasta,
eri puulajien suhtautumisesta siihen sekä siilien
vaikuttavista ilmastollisista tekijöistä. Fenologian
alalta: „Beobachtungen über die periodischen
Erscheinungen des Pflanzenlebens in Finnland 1883"
(1889), „Nattfrosterna i Finland 1892" (1893).
Tutkimusmatkoja: Inarin Lappiin 1880, Kuollan
niemimaalle 1887, 1889, 1892, Aunukseen 1888,
Me-zenin ja Petsoran alajuoksujen väliselle alueelle

J. Kainz.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0917.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free