- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1725-1726

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaironeia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1725

Kaironeia—Kaisla

1726

alAshar moskeian minareetti.

varrella nykyisin on melkein yksinomaan
eurooppalaisia puoteja. Joka tapauksessa tämän
kaupunginosan katetuissa basaareissa,
lukemattomissa kahviloissa, kylpylaitoksissa ja monessa
sadassa moskeiassa on paras tilaisuus tarkata
omituista itämaalaista elämää. Moskeioista on
vanhin Ibn Tulünin v:lta 878. Arabialaisen
rakennustaiteen huomattavimpana tuotteena
pidetään sulttaani Hasanin moskeiaa Mehemet Alin
kadun päässä linnan edustalla. Se rakennettiin
1356-59. Uudenaikaisempi on n. s.
Alabasteri-moskeia, joka valmistui 1857. Vanha alAshar
moskeia, joka rakennettiin 973, on v:sta 988
viime aikoihin saakka ollut muhamettilaisten
tärkein korkeakoulu, jonne vuosittain pyrkii
oppilaita tuhansittain muhamettilaisen maailman
kaikilta ääriltä. Kokonaan eurooppalaista
mallia on Ismailin perustama uusi kaupunginosa
Ismailija. Siinä on pörssi, posti, suuret pankit,
ooppera, teatteri, muhkeat hotellit ja kahvilat
y. m. Lähellä Niiliä on suuri uusi rakennus, jossa
säilytetään egyptiläisen ja arabialaisen museon
sekä varakuninkaan kirjaston kallisarvoiset
kokoelmat (m. m. 25,000 arabialaista
käsikirjoitusta). Pohjoisosassa on suuri Esbekije-puisto,
joka lammikoineen ja kaukaisista etelämaista
tuotettuine puineen, pensaineen ja kukkineen suo
mitä herttaisimman lepopaikan keskellä
suurkaupunkia. — Matkailijoille, joita tuhansittain
talvehtii K:ssa, kaupunki itse ja sen ympäristöt
tarjoavat paljon huvittavaa näkemistä.
Kulkuneuvot ovat hyvät. K. on rautatieyhteydessä
Niilin suistamon tärkeimpien kaupunkien sekä
Ylä-Egyptin ja Heluanin suositun kylpylaitoksen
kanssa, jonka lisäksi rautatie Kairo-Kap on
valmistumaisillaan.

Historia. Perintätiedon mukaan babylonia-

laiset Kambyseksen aikana 525 e. Kr. perustivat
vanhan Kairon, jonka nimenä oli Babylon.
Sittemmin se oli roomalaisen legionan leirinä. Sen
raunioille Omarin sotapäällikkö Amr perusti 638
j. Kr. kaupungin, jolle hän antoi nimen Fustàt
(„teltta"). Nykyisen Kairon varsinainen
perustaja oli fatimidi-kalifin Muissin päällikkö
Dzau-har. joka valloitti Egyptin 969. Hetkellä, jolloin
kaupungin muuria ruvettiin rakentamaan, kulki
kiertotähti Mars, arab. alqähir („voittoisa"),
kaupungin meridianin kautta, ja siitä kaupunki
sai nimen Masr alqähira. Masr oli vanhastaan
Egyptin ja sen pääkaupungin nimi. vrt. Egypti.

K. T-t.

Kaironeia ks. K h a i r o n e i a.

Kairouan
ruä-J 1. K i r w a n, kaupunki [-Tunisissa sisämaassa Soussesta itään,
rautatieyhteydessä sen kanssa. On islamilaisten
pyhim-piä kaupunkeja, „yksi paratiisin neljästä
portista"; 85 moskeiaa, joukossa itämaisen
rakennustaiteen mestarituotteita, linna (kasba) y. m.;
ympärillä 10 m korkea muuri. Asukkaat (n. 25,000)
ovat enimmäkseen uskonnollisten laitosten
palveluksessa, harjoittavat lisäksi matto-,
nalika-ja ruusuöljy-teollisuutta. — K., perustettu 670,
aikoinaan koko Pohjois-Afrikan pääkaupunki ja
kalifin asuinpaikka, oli pyhänä paikkana
suljettu eurooppalaisilta v:een 1S81, jolloin
ranskalaiset sen valtasivat. E. E. E.

Kaisaniemi ks. Helsinki.

Kaisarije. 1. Kaup. Vähässä-Aasiassa Ivizil
Irmakin lisäjoen Karasun varrella; n. 72,000 as.
Arineenialaisen piispan istuin. K., muinainen
Ma-zaka, oli Kappadokian pääkaupunki; mainitaan
sittemmin nimellä Eusebia, myöhemmin Cæsarea.
— 2. ks. C æ s a r e a 2. * (E. E. K.)

Kaiserslautern, Baierissa, Speyeristä 50 km
luoteeseen oleva kaupunki, jossa marrask. 28-30 p.
1793 Braunschweigin herttuan johtamat
preussilaiset (26,000) voittivat div.-kenr. Höchen
komentamat ranskalaiset (32,000). — K:ssa
preussilaiset ja itävaltalaiset 1794 voittivat ranskalaiset
kahdessa ottelussa (toukok. 23 p. ja syysk. 20 p.).

Kaiserstuhl [-zarstül], yksinäinen, tuliperäistä
syntyä oleva vuori (110 knr) Badenissa, Beinin
tasangolla, sen itäpuolella; korkein huippu
Totenkopf 557 m yi. merenp.

E. E. K.

Kaisla (Scirpus),
kasvisuku sarakasvien
heimossa. Yleiskielessä nimi

tarkoittaa ainoastaan
järvi k:a a (Sc.
lacus-tris). Tämä on
juurakolli-nen, monivuotinen,
kasvaa aallokolta suojatuissa
ja pehmeäpohjaisissa
makeissa ja murtovesissä,
varsi vihreä, liereä,
ilma-kudoksen täyttämä.
Muodostaa paikoin laajoja
kasvustoja. Vähäpätöiset,
2-neuvoiset ja 3-lukuiset
kukat viuhkoiksi
järjestyneissä ruskeissa
tähkissä. Lehdet
surkastuneet maanpäällisen
varren tyveä ympäröiviksi,
vaaleanpunertaviksi tu-

Kaisla. 1 juurakko ja
varren ala-osa, 2 latva
kukintoineen, 3 tähkit,
4 kukka.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0919.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free