- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
1727-1728

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaironeia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1727

Kaislakerttu—Kaiverrus

1728

piksi, joista ylimmällä on pieni lapa.
Merenkurkun ruots. rantapitäjissä ja Tornion (Kaakamon)
tienoissa siitä valmistetaan melkoiset määrät
mattoja sekä kutomalla että palmikoimalla.

J. A. W.

Kaislakerttu ks. Kerttuset.

Kaislarääkkä ks. Il u i s r ä ä k ä t.

Kaislasirkku ks. Sirkut.

Kaistalehakkaus ks. Hakkaus.

Kaistaleharsinta (saks. Blendersaumsclilag),
viime aikoina Saksassa hyvin suositeltu
metsän-hakkaus- ja uudistustapa, jossa käytetään aivan
kapeita, esim. puolen puun pituuden levyisiä
kaistaleita ja niissä siksi tiheätä
siemenpuuasentoa, että se lähentelee harsintaa. Sen keksijä
on C. Wagner, professori Tübingenin
yliopistossa. [C. Wagner, „Die Grundlagen der
räumlichen Ordnung im Walde" (1907).] A. C.

Kaitala, Jafet Mikonpoika (1750-1823),
valtiopäivämies, kotoisin Lammin pitäjästä.
K:n ahkeruus ja kunto herättivät aikaisin
huomiota. K. otti osaa Norrköpingin valtiopäiviin
1800 Hollolan kihlakunnan edusmiehenä. Hän oli
myöskin jäsenenä suomalaisessa deputatsionissa,
joka 1808 kävi Pietarissa.

Kaitjärvi, rautatienasema (V. 1.)
Helsinki-Pietarin radalla; 227 km Helsingistä ja 86 km
Viipuriin. Perustettu alkuaan rautatieliikenteen
järjestelyä varten. L. B-nen.

Kaitselmus, Jumalan huolenpito
luomakunnasta. Kaitselmususko kuuluu olennaisena osana
jokaiseen uskontoon, mutta monijumalaisuuden
vallitessa se ei pääse kehittymään, siinä kun
ajatellaan eri jumaluusolentojen olevan
ristiriidassa keskenään. Esikristillisessä filosofiassa
kaitselmususko sai keskeisen aseman s t o a 1 a
i-suudessa, jonka edustajista Seneca, Epiktetos
ja Marcus Aurelius sitä usein teroittavat
tavalla, joka muistuttaa Raamattua. — I s r a
e-1 i n hurskailla esiintyy voimakas
kaitselmususko, saaden klassillisen ilmauksen useissa
psalmeissa (23, 139 y. m.). Mutta kun tätä uskoa
ruvettiin enemmän sovittamaan yksityisen
elämänvaiheisiin, alkoivat vaikeudet tulla näkyviin:
jumalaapelkääväisen kärsimykset ja
jumalattoman menestys ovat tutkistelujen pääaiheena niin
hyvin Jobin kirjassa kuin useissa psalmeissa(esim.
73). Ei myöhemmin ilmenevä
kuolemattomuususko-kaan voinut tätä ristiriitaa kokonaan poistaa. —
Kristinuskossa perustetaan kaitselmususko
Jumalan Kristuksesfa osoittamaan rakkauteen:
Jeesus teroittaa, ettei pieninkään asia tapahdu
Isän tietämättä ja sallimatta (Matt. 10M seur.).
Kun kaitselmus tässä kohdistetaan ihmisen
iäiseen hyvään, saavat ajalliset kärsimykset
korkeamman merkityksen ja tarkoituksen.

Lutherilla esiintyy myöskin puhtaasti
uskonnollisesti perusteltu kaitselmususko. Mutta
luterilainen puhdasoppisuus luopui tältä kannalta
ja ryhtyi perustamaan kaitselmusta luonnollisen
järjen päätelmiin. Erotettiin ylläpitävä ja hal-

litseva kaitselmus ja molemmat katsottiin
voitavan jossain määrin järjen avulla todistaa.
Täten kietoutui kaitselmususko filosofisiin
todisteluihin ja vaikeuksiin, jotka vähensivät sen
uskonnollista merkitystä. Myöhemmin oli
kaitselmususko ratsionalismin lempioppi, mutta
sen uskonnollista perustusta ei tunnettu.

Usko kaitselmukseen kohtaa nykyään
vastustusta etupäässä kahdelta taholta: a)
luonnontieteellisen maailmankäsityksen puolelta, joka ei
tunnusta tarkoituksia maailmankulussa, b)
pessimistisen katsantokannan puolelta, joka
tähdentää pahan ja vääryyden valtaa maailmassa.
Edelliseen nähden on sanottava, että
luonnontieteellinen maailmanselitys vaatii
täydennyksekseen tarkoituksellista, teleologista selitystä, jonka
oikeutus henkielämän alalla on ilmeinen, ja
jälkimäiseen nähden on huomautettava, että
pahallakin on kannustava ja edistävä merkitys
maailmankulussa. Elävä kaitselmususko on
uskonnolliseen kokemuspiiriin kuuluva asia. [G. G.
Rosenqvist, „Guds förhållande tili världen" (1893);
G. Wobbermin, „Der christliche Gottesglaube"
(1907).] E. K-a.

Kaivajapistiäiset ks. Petoampiaiset.

Kaivanto, suluton kanava, joka yhdistää
Längelmäveden Roineeseen, katkaisten 119 m
leveän, Kangasalanharjun muodostaman
kannaksen. Jo Kaarina Maununtyttären aikoina näkyy
ajatellun tämän kannaksen kanavoimista;
ryh-dyttiinpä työhönkin, mutta se jäi kesken,
kunnes 1820-luvun lopulla jälleen saatiin kaivuutyöt
vireille. Vedenpinta oli nyt Längelmävedessä
1,5-2 m Roineen pintaa korkeammalla, ja
kaivettu kanava järjestelypatoineen ja siltoineen
saatiin jo melkein valmiiksi, kun vesijoukot 3 p.
hulitik. 1830 murtautuivat äkkiarvaamatta läpi
tokeitten, ja hävittivät siten sekä kanavan että
sillan. Melkoisten vesijoukkojen vaikutuksesta
kanava uurtautui toista vertaa leveämmäksi ja
7,5-9 m syväksi, joten siitä tuli hyvä
kulkuväylä. Längelmävesi laskeutui Roineen tasalle,
jolloin saatiin 2,200-2,600 ha vesijättömaita.
Längelmäveden entinen laskutie, Iharinkosken
(ks. t.) kautta Pälkäneveteen, kuivui. Uusi silta
oli rakennettava. Työstä aiheutuneet
kustannukset nousivat kaikkiaan 115,148 mk:aan. Seutu
on erinomaisen luonnonihanaa. Harjuilta
avautuu ihania näköaloja ympäröiville järville. ■—
Laivalaituri. Matkailijakoti. — Kangasalan
kirkolle 6 km. [E. G. Palmén, „Äldre och nyare
sjöfällningar i Finland", siv. 22-24 (Fennia
20, N:o 7).] L. B-nen.

Kaivaus, arkeol, ks. Muinaistutkimus.

Kaiverrus 1. gravyyri, kovalle pinnalle,
kiveen, lasiin, metalliin, puuhun y. m. s. terävällä
työaseella (piirtimellä, radeerineulalla t. m. s.)
tehty piirros joko syvennyksenä tai kohokuvana.
Kaiverrus on joko käsityötä — varsinainen
taide-kaiverrus: vaski-, teräs- tai puupiirros — tai
toimitetaan se erikoisten koneiden avulla. F. L.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0920.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free