Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaivo ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
3
Kaivopuisto—Kajaani
4
sellaisessa kohdassa, missä vettä maan alta on
saatavissa, painuu alas. Jotkut „kaivonkatsojat"
etsivät kaivonpaikkaa värillisen lasin lävitse.
[Valvoja. 1911, siv. 304.]
Kaivopuisto. 1. Puisto, Helsingin
eteläosan kaakkoiskulmassa, merenrannalla; oli
aikoinaan hieno kylpypaikka. Keskellä puistoa
sijaitseva Kaivohuone ei aina ole ollut vain pelkkä
ravintola, kuten nyt, vaan se oli 1854 v:n
sotaan saakka Pietarin hienoston paljon käyttämä
kesänviettopaikka. Tältä ajalta ovat useimmat
niistä huviloistakin, jotka ovat puiston itäosassa
merenrannalla. Main. v. Viaporin pommitus sai
aikaan tuntuvia vaurioita puistossa. Se aiheutti
hienon suurmaailman elämän keskeytymisen, eikä
se sittemmin enää ole päässyt entiselleen. —
Puisto viehättää katsojaa kauneine
lehtokuji-neen, kukkais-istutuksineen ja erittäinkin
näikö-aloineen lounaiskolkassa kohoavain kallioitten
laelta, jossa ennenmainitun sodan aikuiset
multa-vallit tarjoavat erinomaisen paikan aavan
meren katselua varten. — Etelärannikolla uimalaitos
ja Ullanlinnan kylpylaitos; lähellä
Kaivohuonetta keilarata ja sen äärellä urheilukenttä.
— 2. Kaupunginosa (IX) Helsingissä;
samanniminen puisto jakaa sen kahteen osaan,
Itä- ja Länsi-kaivopuistoon; edellisessä korttelit
199-204, jälkimäisessä yksityisiä erillisiä
huvilarakennuksia. — Huomattava paikka: C y
g-næuksen galleria (ks. t.). L. H-nen.
Kaivos ks. Kaivosteollisuus ja
Vuori-teollisuus.
Kaivosaukko, kaivoskuilun suu
vuorikaivok-sissa. ks. V u o r i t e o 11 i s u u s.
Kaivoskaasu, metaani, ks. S u o k a a s u.
Kaivoskanta, suluton kanava Ruoveden
pitäjässä. Rakennettiin vv. 1863 ja 1864
Tarjanne-veden ja Vaskiveden välisen 75 m leveän
hie-tikkokannaksen poikki. Laajentamista varten
rakennettiin talvella 1892-93 uudestaan 45,793
markan kustannuksella. Pohjan leveys on 10 m
ja veden vähin syvyys 1,8 m. L. H-nen.
Kaiveskenttä ks. Vuoriteollisuus.
Kaivoskuilu, pystysuorassa, taikka melkein
pystysuorassa suunnassa pinnalta maan sisään
kaivettu käytävä vuorikaivoksissa. ks.
Vuori-teollisuus.
Kaivoslamppu ks. D a v y’n
varmuus-lamppu.
Kaivospölkky ks. Vuoriteollisuus.
Kaivostauti, yhteinen nimitys taudeille ja
taudintiloille, jotka ilmenevät kaivoksissa
työskentelevissä henkilöissä ja enimmäkseen
aiheutuvat milloin missäkin työssä esiintyvien
myrkyllisten aineitten, arsenikin, lyijyn, kuparin,
y. m. vaikutuksesta. Taudinmerkit koskevat
etupäässä hermostoa (perifeeriset halvaantumiset),
vatsaelimiä (lyijyähky) ja hengittimiä
(kroonilli-set katarrit). (M. O-B.)
Kaivosteollisuus, niiden hyödyllisten
mineraalien 1. kivennäisaineiden etsiminen,
louhiminen ja jossain määrässä jalostaminen, joita
käytännöllisen elämän tarvetta varten saadaan
maanpinnalta ja maan sisästä. Sanan
ahtaammassa ja tavallisessa merkityksessä kaivoksella
ymmärretään paikkaa, josta saadaan
varsinaisten metallien malmeja, fossiilisia hiiliä ja suoloja.
Mutta laveammassa merkityksessä kaivos
käsittää sellaisetkin paikat, joista saadaan muitakin
hyödyllisiä kivennäisaineita, kuten rikkiä,
kaoliinia, tulenkestävää savea, kipsiä, kalkkikiveä,
maasälpää, kvartsia y. m. Näiden viimeksi
mainittujen aineiden saanti katsotaan tavallisesti
kuuluvan kiviteollis uuteen, huolimatta
siitä, että niitä voidaan louhia aivan samalla
tavalla kuin malmejakin maanalaisissa
kaivoksissa. ks. Vuoriteollisuus. O. A. A.
Kaivostyö ks. Vuoriteollisuus.
Kaivukone 1. koverr uskone ks. E k
s-kavaattori.
Kaizl, Josef (1854-1901),
tsekkil.-itävalta-lainen taloustieteilijä ja valtiomies, opiskeli
Praa-gin ja Strassburgin yliopistossa ja tuli 1883
kansantalouden professoriksi Praagin tsekkiläiseen
yliopistoon. Itävallan parlamentissa ja Böömin
maapäivillä hänellä oli huomattava sija
taloudellisten kysymysten tuntijana ja tsekkiläisten
johtajana. Vv. 1898-99 hän oli kreivi Thunin
kabinetissa finanssiministerinä ja sai tällä lyhyellä
vaikutuskaudellaan aikaan muutamia tärkeitä
muutoksia pankkilainsäädännön ja verotuksen
alalla. Hänen teoksistaan mainittakoon „Der
Kampf um Gewerbereform in Bayern" (1879),
„Die Lehre von der überwälzung der Steuern"
(1882), „Die Verstaatlichung der Eisenbahnen
in österreich" (1885) sekä tsekinkielellä
„Kan-santalouden käsikirja" (1883) ja
„Finanssitie-teen käsikirja" (1889).
Kajaani (ruots. Kaj an a), Kainuunmaan
kaupunki Oulun läänissä, sijaitsee etelänpuolella
Oulujärveen laskevaa Kajaaninjokea
Koivukosken ja
Ämmäputouk-sen viehättävillä
rantaäyräillä 64° 13’pohj. lev.
ja 27° 46’it. pit. Greenw.
Asukasluku
(kirkonkir-jain muk. 1910) 2,850
henkeä, joista suomea
äidinkielenään puhuvia
2,845, ruotsia
puhuvia 5.
Kaupungin pinta-ala
1907 vahvistetun
asemakaavan mukaan on
109,oso ha; siitä on
rakennettuna ja asuttuna
noin puolet (1911); lisäksi kaupunki omistaa
lahjoitusmaata kaikkiaan 11,163,»70 ha, josta
viljeltynä maana on 165,700 ha, tehdasalueina
30,«so ha, metsämaana 9,567,«<i ha,
luonnonniittyinä ja laidunmaana 350 ha, joutomaana
1,050 ha (kalliota, rimpeä y. m.). Vesialuetta
kaupungilla on paitsi järviä, etelänpuoli
Kajaaninjokea Petäiskosken niskasta alkaen
Par-kinniemeen saakka, eli n. 10 km:n pituudelta,
Kajaanin linnan rauniot.
Kajaanin vaakuna.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
