- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
7-8

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kajaani ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kaj

TVrvavpijriUi Kajaanissa.

Lönnrotin oli tapana virkistäytyä. Myöhemmin
katosta lähteelle rakennettaessa tukkeutui lähde
ympärille ahdettujen kivien painosta; se
puhkesi kuitenkin ilmi ylempänä tien varressa.
Paikka on sittemmin tasoitettu, aidattu ja
istutuksilla varustettu muodostuen siten rantamalle
pieneksi virran vuohon ulottuvaksi
virkistyspaikaksi. Toreja on raatihuoneentori vanhassa
kaupungissa ja kauppatori uudessa kaupungissa
(toistaiseksi ainoastaan edellinen käytännössä).

Kaupungin tulo- ja menoarvio 1911 nousee
Smk. 205.282:48, josta taksoitus 72,622:28.
Huo-matuimmat menoerät ovat: kaupungin
virkakunnat 6.100:—, kunnallishallinto 8,195:—,
poliisilaitos 6,785:—, palotoimi 2,150:—, terveys- ja
sairaanhoito 6.510:—, vaivaishoito 6,550:—,
kir-kollisvirasto 914:84, opetuslaitokset 23,596:67,
kiinteistöt 12,790:—, katuvalaistus 3.500:—,
yleiset rasitukset 4,055:97, yleiset työt 78,710:—
(40,000:— lokaviemäriä varten). Kaupungin
omaisuus on 1911 arvioitu seuraavasti:
metsämaat, joissa rinnan korkeudelta 20 em:n
paksuisia ja vahvempia puita 1 miljoona kappaletta,
1,900,000 mk., kaupungin omistamat 6 taloa
tontteineen 290,000 mk., tehdasalueet 300,000:—,
viljelysmaat 330.000:—, laidunmaat ja
luonnonniityt 70,000:—, myymättömät kaupunkitontit
490.000:—, koskien voima 620,000:—. Kaupungin
velat 245,000:—. Kirkon rakennuskustannukset
80,000:—. Kunnallisten virastojen ohessa on
kaupungissa postikonttori ja lennätinosasto.
Piirilääkärin asemapaikka. — Kouluja:
kansakoulu lauoin.; 6 luokkaa, 5 opettajaa), kaupungin
ja yksityisten ylläpitämä 8-luokkainen suomal.
yhteiskoulu (154 oppilasta, 86 poikaa, 68 tyttöä);
kansak.-opettajaseminaari (miehiä varten) sen
yhteydessä kaupunkilais- ja maalaiskansakoulun
mukainen harjoituskoulu. Oppilaita
kansakoulussa ja harjoituskoulussa yhteensä 359 (171
poikaa, 188 tyttöä); alempi käsityöläiskoulu;
kotiteollisuuskoulu. Kirjastoja: paitsi koulujen ja
käsit.-yhd:n kirjastoja yleinen lainakirjasto
(1,600 nid.). Sanomalehtiä: „Kajaanin lehti"
(3 k. viik.) ilm. v:stal899: „Kaikuja Kajaanista"
(3 k. viik.) ilm. v:sta 1906. Yhdistyksiä ja
s e u r o j a: Kansanvalistusseuran Kajaanin
haaia-osasto, Kajaanin kihlakunnan maanviljelysseura,
raittiusseura, Kainuun kansanopiston
kannattajayhdistyksen johtokunnan, Kainuun
raittius-piirin toimikunnan ja Kainuun voimistelu- ja

aani 8

urheilupiirin toimikunnan asemapaikka,
kauppias-yhdistys. työväenyhdistyksiä, urheiluseuroja,
klubeja y. m. Vapaaehtoinen palokunta. Telefonilla
per. 1S97) on n. 120 tilaajaa. — Pankkeja:
Paltamon pitäjän säästöpankki (per. 1S60, liike
alk. 1861: vastuusumma v:n 1910 lopussa Smk.
621.790:28. omat varat 67,380:46),
Kansallisosakepankin ja Suomen yhdyspankin
haarakonttorit. Teollisuuslaitoksia: Herman
Ren-fors: kivihiomo, turkisliike, kalastusneuvojen ja
suomalaismallisten puukkojen ja
metallikääreis-ten tuppien valmistuslaitos (per. 1S74; 60
patenttia), Kajaanin puutavara-osakeyhtiö (The
Ka-jana Wood C:o Ltd) (ks. t.), Niemisen ja
Kär-nän saha (per. M. H. Haapalainen 1902), O.-Y.
Niskan saha A.-B. (per. 1911), Kajaanin
höyrymylly o.-y. (per. 1905) omistaa höyrymyllyn, joka
jauhaa vuodessa n. 2’/2 miljoonaa kiloa rukiita,
Meijeri- ja myllyosuuskunta (uud. per. 1911),
Kotiteollisuusyhdistys (per. 1908),
Suksiteollisuus-osuuskunta r. 1. (per. 1910). Liikenteen
välittäjinä on huomattava Oulujärven
höyrylaiva-osakeyhtiö (per. 1908), Sotkamon reitin
liikeosuus-kunta r. 1. (per. 1908). ja O.-Y’. Paikallisliike
iper. 1910), joilla kullakin on kotipaikkansa
Kajaanissa.

Tärkeimmät vientitavarat kaupungista ja
kaupungin kautta ovat: puutavarat, selluloosa, terva,
voi, tali. sukset, länget, pieksukengät.
vuolukivi-ja tuohityöt, kotikehruulangat. sarkakankaat;
metsälinnut, lampaan-, vasikan-, poron-, karhun-,
ketun- ja oravannahat, poronlihat, muikunmäti,
marjat. Liikkeen suuruutta kuvaa, että esim.
heinäkuun kuluessa 1911 Kajaanin asemalla
menevä kiloluku on ollut 9,692.584, josta rahtia
maksettavaksi on laskettu 113.125 mk. 4 p.

Historia. Myöhään Kainuunmaa on
asu-tusoloiltaan kehittynyt kaupunkilaisasutukselle
mahdolliseksi. Vasta uudenajan koitteessa
uutis-viljelijöitä runsaammin etsi toimeentuloansa
Oulujärven rantamilta. Kuitenkin jo 1559 oli
molemmin puolin Oulujärveä asuttunut 180 taloa
yhteensä, ja kuninkaankartanoa oli ruvettu
rakentamaan joen suuhun Paltamossa Oulujärven
rannalle. V. 1600 viipurilaiset aiheutuivat
valittamaan, että talonpojat Savonlinnan läänistä
hakeutuivat tavaroineen Kainuunmaahan
harjoittaen suurta kauppaa siellä. Venäjänkarjalaisilla
oli myös tapana samoella Oulujärven seuduilla,
vaikka useimmiten ryöstöaikeissa. Tämän
johdosta sissijoukkojen päällikkö Klemetti
Eerikinpoika innosti Kaarle IX:n rakentamaan
linnan maakunnan suojaksi nykyisen
Kajaanin-joen rannalle. Työt aloitettiin nähtävästi jo 1604.
V. 1616 se jo oli asuttavassa kunnossa; 1619
rakennustyö lakkautettiin, mutta sitä
jatkettiin Pietari Brahen aikana, joka tähän
tarkoitukseen kantoi veroa Paltamon, Sotkamon,
Pielisten, Iisalmen, Kuopion ja Salon pitäjistä.
V. 1714 täydennettiin vielä linnan sekä
varustuksia että muita rakennuksia. Tämän linnan
turviin kehittyi pieni kyläasutus, jonka
Pietari Brahe 1651 antamallaan perustuskirjalla
korotti kaupungiksi ..kuninkaalle vastaiseksi
hyödyksi ja valtakunnalle kaunistukseksi"; vasta
v:sta 1659 kaupunki kuitenkin varsinaisesti
alkoi järjestyä, saaden silloin oman
raastuvanoikeuden. Sarkasodan aikana kaupunkia
ryös-teli vihollisjoukko, joka samalla poltti eteläosan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0016.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free