Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kajaani ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
9
Kajaani —Kajaanin vapaaherrakunta
10
kaupunkia. Ison vihan aikana kaupunki ja linna
joutuivat uudelleen vihollisen ahdistelun alaisiksi.
Estääkseen vihollista saamasta suojaa kaupungin
rakennuksista linnanpäällikkö poltti 1712
säilyneen pohjoisen osan kaupunkia 1714. Linna säilyi
vielä vihollisen ahdisteluilta, vaikka eräs
vihollisen sotaväenosasto ympäristöä hävitti ja ryösti
1715, mutta tykistön puutteessa ei voinut linnalle
mitään. Seur. v. alussa hyökkäys uudistui
suuremmalla voimalla. Säännöllinen sotavoima
(3,000-4,000 miestä) tykistöllä varustettuna
ryhtyi linnaa piirittämään. Linnan komentajana
toimi majuri J. H. Fieaudt käytettävänään
50-miehinen varusväki. Viisi viikkoa linna kesti
menestyksellä yhtämittaista piiritystä ja
pommitusta, jopa hyökkäyksiäkin. Vastustusvoiman
kuitenkin nälkä ja ampumavaraiu puute mursi.
Päättäväinen päällikkö aikoi räjäyttää linnan,
kun huomasi puolustuksen mahdottomaksi, mutta
taipui kuitenkin, linnan suojaan turvanneiden
perhekuntien rukouksesta, kunniakkaaseen
antautumiseen 1715. Linnaan jääneellä ruudilla
venäläinen päällikkö räjäytti sen hajalle. Siitä
lähtien linna on rauniona. Sulkuja
rakennettaessa Koivu- ja Ämmäkosken sivuille on
rauniosta murrettu kiviä koskien välisten rantojen
kiveämiseen. Tämän raunioiden raiskaamisen
silloinen Oulun läänin maaherra kuitenkin
keskeytti. Myöhemmin on muureja vielä
madallettu.
Ki r k o 1 1 i s e s s a suhteessa kaupunki
järjestyi 1651 omaksi kirkkoherrakunnaksi ja sai
oman pappinsa 1654. Sitä ennen jo v:sta 1613
linnalla oli ollut oma saarnaajansa, jonka
huolena sielunhoito . myös oli linnan ympäristössä
olevan asutuksen keskuudessa. Kuninkaan 17S6
määräämässä Paltamon pitäjän pappisvirkain
järjestelyssä muutettiin Kajaanin kaupunki
an-neksiksi Paltamon pitäjään, jolloin siihen
maaseurakuntana liitettiin Paltamon pitäjän
eteläiset osat, nimittäin Jormuan, Koutaniemen,
Lin-nantaustan, Lehtovaaran, Mainuan ja
Vuottolah-den kylät, joihin 1835 Sotkamon
kirkkoherrakunnasta Lahnasjärven ja Rautajärven kylät
liittyivät. V. R.
Kajaani, Juhana Fredrik (1815-87),
kirjailija ja pappi. Julkaissut Lönnrotin
..Mehiläisessä" 1837 matkakuvauksen „Matkakertoelma
Hiidenlinnaan", 1S39-40 oppikirjan ,,Suomen his
toria", joka oli ensimäinen laatuansa suomen
kielellä, ja erikseen laajennetun laitoksen Suomen
historian alkuvaiheista, „Pakanuuden ja
paavin-uskon ajat". V. T.
Kajaanin kihlakunta käsittää 7
nimismies-piiriä: 1. Paltamon ja Kajaanin kunnat; 2.
Sä-räisniemen k.; 3. Hyrynsalmen ja Ristijärven
k:t; 4. Puolangan k.; 5. Suomussalmen k.; 6.
Sotkamon k.; 7. Kuhmoniemen k.. Oulun lääniä.
L. B-nen.
Kajaaninlinna ks. Kajaani.
Kajaaninlääni tarkoitti laajemmassa
merkityksessä koko Kajaanin vapaaherrakuntaa (ks. t.)
ja ahtaammassa merkityksessä vanhaa
Paltamon pitäjää, joka käsittää nykyiset Paltamon,
Sotkamon, Kuhmoniemen, Jormasjärven,
Kajaanin (kaupunki- ja maalaisseurakunnan),
Säräis-niemen, Hyrynsalmen, Suomussalmen, Puolangan,
Ristijärven ja Vuolijoen seurakunnat. —
Asutus näillä seuduin sai alkunsa Kustaa Vaasan
kehoituksesta 1550 maamme laamanneille,
lin-nain voudeille y. m. viranomaisille toimittaa
erämaihin uudisasukkaita. Niille myönnettiin
muutamaksi vuodeksi verovapaus. Oulujärven
ympäristön asuttamista huolehti Savonlinnan
lää-ninvouti Kustaa Fincke; jo 1552 oli 140
savolais-perhettä lupautunut siirtymään sinne.
Uudisasutuksen turvaksi venäläisten hyökkäyksiltä
rakennettiin sinne Vuohenginkosken partaalle eli
nykyisen Kajaanin paikoille kuninkaankartano
nimeltä „Ouluu palte". Alussa kuului tämä
uudisasutus Limingan pitäjään, mutta jo v. 1559
oli siellä eri pappi ja uutta pitäjää nimitettiin
aluksi Oulujärven eli Oulun erämaan
seurakunnaksi, mutta myöhemmin Paltamoksi. V. 1607
perustetun Kajaanin linnan mukaan
nimitettiin tätä seurakuntaa toisinaan Kajaanin
linnan-pitäjäksi. K. R. il.
Kajaanin maanviljelysseura aloitti 1891
toimintansa Kajaanin maalaisseura-nimisenä, Oulun
läänin talousseuran paikallisyhdistyksenä. V.
1904 seura pääsi suoranaista valtioapua
nauttimaan ja muutti silloin nimensä. Sen alueena on
Kajaanin kihlakunta. Seuran koillisosassa kuii
ovat viime aikoihin asti surullisen kuuluisat
,,nälkämaat", asutus kun 3rleensä on harvaa,
maatalous vähän kehittynyttä, niin on seuran
toimintakin ollut, varsinkin alussa, vaivaloista.
Sen-jälkeen kuin seutu on tullut rautatien yhteyteen,
ja kun osuustoiminta on päässyt sinnekin
leviämään, on seura kohoamistaan kohonnut, ollen
nykyään (1911) koko maan virkeimpiä ja
toirae-liaimpia maanviljelysseuroja. Paikallisia
maamiesseuroja oli sen alueella 1909 43. U. B.
Kajaaninmeri ks. Kainuunmeri.
Kajaanin puutavara o.-y. (The Kajana Wood
C:o Ltd) Kajaanissa, 1906 perustettu
puuteol-lisuusyhtiö (osakepääoma 1910 1 milj. mk., 1911
päätetty korotettavaksi ’/, milj. mk:lla; osakkeet
melkein yksinomaan suomalaisten käsissä).
Yhtiö omistaa 25,000 ha maata, Kiehimänjoessa
olevan 10,000 hevosvoim. Leppäkosken (lisäksi on
vuokrattu puolet Ämmäkoskesta 4.000
hevosvoim.), höyrysahan, jonka valmistusarvo on 5,000
standerttia (arvo 1910 l,i milj.) sekä
sulfiitti-selluloosatelitaan, jonka valmistus 6,000 tonnia
vanuketta (arvo ’/< milj. mk. 1910, jolloin
val-mistusaika 3 kk.). Työväestö 350 henkeä (1910).
E. E. K.
Kajaanin rata ks. I i s a 1 m e n-K a j a a n i n
rata.
Kajaanin rovastikunta käsittää Paltamon,
Säräisniemen, Vuolijoen, Sotkamon,
Jormasjärven, Kuhmoniemen, Hyrynsalmen. Suomussalmen
ja Puolangan seurakunnat Kuopion hiippakuntaa.
L. B-nen.
Kajaanin tuomiokunta käsittää
käräjäkun-nat: 1. Hyrynsalmi, Ristijärvi, Suomussalmi ja
Puolanka; 2. Sotkamo; 3. Kuhmoniemi; 4.
Paltamo ja Kajaanin maaseurak.; 5. Säräisniemi.
Vaasan hovioikeuden alainen. L. B-nen.
Kajaanin vapaaherrakunta perustettiin 1650,
kun kuningatar Kristiina antoi Pietari Bralielle
vapaaherrakunnaksi Kajaanin linnan sekä kaikki
kruunun hallussa olevat talot Kajaanin
(Paltamon), Kuopion ja Iisalmen pitäjissä. V. 1652
kuningatar myönsi Brahelle oikeuden yhdistää
Sälöisten pitäjän ja Pielisten pogostan
vapaaherrakuntaansa. Tähän vapaaherrakuntaan kuu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
