- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
15-16

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kajuutta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

15

Kaksikas—Kaksinaisvakuutus

16

käräjät" (Lagtliing) eivät ole toisistaan
riippumattomat. Toiset päätökset eduskunta tekee
näihin kahteen osastoon jakautuneena; toiset
jakamattomana neuvotellen ja päätellen. Nekin
asiat, jotka muuten ovat kummassakin osastossa
erikseen käsiteltävät, joutuvat yhtyneitten
suur-käräjäin päätettäviksi (kahden kolmasosan
enemmistöllä), jos Lagthing kahdesti on hylännyt
Odelsthingin hyväksymän lain.

Ylimalkaan on kamarien muodostamisessa eli
kokoonpanossa se eroavaisuus havaittavana, että
alahuoneen jäsenet ovat kansan valitsemia
välittömillä, enemmän tai vähemmän yleisillä
vaaleilla, kun taas ylähuoneen jäsenten joukossa
tavataan hallitsijan nimittämiä, syntyperän tai
virka-aseman nojalla oikeutettuja y. m.
Harvinaista ei kuitenkaan ole, että nämät.kin,
kokonaan tai osaksi, ovat valittuja, useasti
jonkinlaisilla välillisillä vaaleilla (esim.
itsehallintoyhdyskuntain orgaanien kautta), mutta
muutamissa maissa välittömilläkin vaaleilla, jolloin
ala-ja ylähuoneen vaaleissa on ainakin jonkun verran
eroavaisuutta äänioikeuden laajuuteen,
vaalikelpoisuuteen tai ainakin vaalipiireihin nähden.

Tavallisesti molemmat kamarit ovat
oikeudellisesti yhdenveroiset; kuitenkin vallitsee
monessa maassa se periaate, että valtion tulo- ja
meno-arvio on ensinnä alahuoneessa käsiteltävä,
ja tähän liittyy useasti säännös, että
ylähuoneessa ei voida siihen yksityiskohtaisia
muutoksia tehdä, vaan ainoastaan hyväksyä tai hylätä
se kokonaisuudessaan. Hallituksen jäsenten
oikeudellisen vastuunalaisuuden voimaan
saattamiseen nähden kamareilla tavallisesti on eri
tehtävänsä. Tosiasiallisesti alahuoneella melkein
kaikkialla useissa asioissa on melkoista suurempi
vaikutusvalta; erittäinkin astuu sen etevämmyys
näkyviin n. s. parlamentaarisesti hallituissa
valtioissa.

Kamarien periaatteellisesta yhdenvertaisuudesta
johtuu, että säännönmukaisesti kummankin
yhtäpitävä päätös vaaditaan yhteisen
parlamentti-päätöksen aikaansaamiseen (Englannissa on jo
ennenkin ollut eri mieliä siitä, onko tämän maan
kirjoittamattomain
valtiosääntöperiaat-teitten — n. s. konventsionisääntöjen — mukaista,
että ylähuone jatkuvasti vastustaa
alahuonetta ja tänä v. (1911) on siellä hyväksytty laki,
joka raha-asioissa antaa alahuoneelle
yksinomaisen päätösvallan, lainsäädäntöasioissa taas suopi
ylähuoneelle ainoastaan n. s. lykkäävän veliini
lakiehdotus, jonka alahuone kolmasti on
hyväksynyt, voidaan alistaa kuninkaan vahvistettavaksi,
vaikka ylähuone ei ole siihen yhtynyt.
Helpottaakseen yksimielisyyden aikaansaamista laki
tavallisesti säätää, että kamarien sovitteluilla,
yhteisneuvotteluilla, valiokuntakäsittelyillä y. m. tulee
koettaa estää lakiehdotusten raukeamista
jommankumman kamarin vastustukseen. Saksin
kuningaskunnan valtiosäännössä tavataan se
perin omituinen säännös, että jos säädetyt
sovitteluyritykset ovat jääneet tehottomiksi, niin
vaaditaan lakiehdotuksen hylkäämiseen,
että jommassakummassa kamarissa vähintään
kaksi kolmasosaa läsnäolevista jäsenistä on
äänestänyt hylkäämisen puolesta.

Parlamentaariseen hajoitukseen nähden ylä- ja
alahuone useimmissa maissa ovat eri asemassa
(ks. H a j o i t u s).

Ranskassa molemmat kamarit yhtyvät
yksi-kamariseksi kansalliskokoukseksi, milloin
valtiosäännön muuttamiseen on päätetty ryhtyä sekä
kun tasavallan presidentti on valittava;
Belgiassa kamarien yhteensulautuminen tapahtuu,
kuu on ryhdyttävä toimenpiteisiin sen johdosta,
että valta-istuin on avoinna tai kuningas on
ala-ikäinen taikka hallitukseen kykenemätön.

Kaksikamarijärjestelmän pääansiona
mainitaan tavallisesti, että se tekee parlamentin
toiminnan hillitymmäksi ja harkitummaksi,
vaikeuttaen ennenaikaisten päätösten syntymistä
sekä lieventäen ristiriitoja, joita voi syntyä
eduskunnan ja hallituksen kesken. Sitä vastaan
muistutetaan toisinansa, että kahtiajako saattaa
estää tai hidastuttaa tarpeellisten uudistusten
aikaansaamista. Myöskin huomautetaan, että
kasvava kansanvaltaisuus todennäköisesti on
johtava siilien, ettei parlamenteissa tule olemaan
muunlaisia edustajia kuin yleisillä kansanvaaleilla
valittuja, jolloin erityisen ylähuoneen
säilyttäminen olisi tarkoituksetonta. Ameriikan
valtioitten esimerkki kuitenkin osoittaa, että
kansan-valtaisimmissakin maissa
kaksikamarijärjestel-mää voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ja
valtiolliselle tasapainolle edullisena. R. E.

Kaksikas ks. D u o 1 i.

Kaksikko ks. Listera ja Duaali.

Kaksikotinen, dioikinen 1. dieesinen,
kasvi, jonka kukat ovat yksineuvoiset ja
hede-ja emikukat eri yksilöissä, esim. haapa.

Kaksimetallikanta, sellainen rahaolojen
järjestys, että sekä kulta että hopea ovat täysin
päteviä maksuvälineitä ja niiden välinen
arvosuhde on rahalaissa määrätty. Puiltaan k:n
edellytyksenä on myöskin se, että molempia
metalleja saa rajattomassa määrässä lyöttää
rahaksi. ks. lähemmin Rahakanta.

Kaksimuotoinen kukka ks.
Heterostv-1 i a.

Kaksinainen rahakanta ks.
Kaksimetallikanta ja Rahakanta.

Kaksinaiselämä, kaksinaistajunta ks.
Kaksois tajunta.

Kaksinaisvakuutus (saks.
Doppelversiche-rung). Saman esineen tai saman intressin 1. edun
vakuuttaminen useissa eri vakuutuslaitoksissa
saman vaaran aiheuttamien vahinkojen varalta
samaksi vakuutuskaudeksi on
kaksinaisvakuu-tusta silloin, kun vakuutussummain
yhteenlaskettu määrä on suurempi kuin vakuutetun
esineen tai edun arvo. Kaksinaisvakuutus ei yleensä
ole sallittua senvuoksi, ettei vakuutuksen tule
tuottaa kenellekään voittoa, vaan ainoastaan
korvaus syntyneestä vahingosta.
Kaksinaisvakuu-tuksella on merkitystä kaikkiin muihin
vakuutus-lajeihin nähden, mutta yleensä ei
henkilövakuutuksessa, jossa vakuutuksen esineenä on
ihminen, hänen fyysillinen tai psyykillinen voimansa.
— Suomen oikeus kieltää periaatteellisesti
kak-sinaisvakuutuksen. Säännöksiä siitä on Merilain
187-189 §:ssä. Ne tosin lähimmin koskevat
meri-vakuutuksia, mutta ovat ulotettavissa, mikäli
asianomaiset eiyät ole toisin sopineet, myöskin
muihin vakuutuslajeihin paitsi
henkilövakuutukseen. Säännösten mukaan on „liika-arvon
vakuutus laillisetta voimatta", jos ..omaisuus on
useamman vakuutuksenantajan luona vakuutettu".
Vahingonkorvausta suoritettaessa kaksinaisvakuutus-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0020.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free