- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
19-20

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaksineuvoisuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

19

Kaksipuolinen—Kaksitoiniinen

20

d a n 11 i a valvomaan, että taistelu tapahtuu
sääntöjen mukaisesti. Jos jompikumpi poikkeaa
säännöistä, ovat sekundantit oikeutetut
keskfvt-tämään k:n. Eri mieltä on oltu siitä, onko
kaksintaistelun alkuperä etsittävä
germaanilaisista kansoista vaiko Espanjasta, josta se sitten
olisi levinnyt Ranskaan, Italiaan ja Saksaan.
Varmaa on, että kaksintaistelu kaikissa näissä maissa
oli kielletty jo keskiajan jälkimäiseltä
puoliskolta alkaen. Nämä kiellot, joita aika-ajoin on
uusittu tavattoman ankarainkin rangaistusten
uhalla, eivät kuitenkaan ole saaneet
kaksintaiste-telutapaa mainituista maista poistumaan. —
Ruotsiin ja Suomeen kaksintaistelutapa levisi
30-vuotisen sodan ja varsinkin Kaarle X Kustaan
sotien vaikutuksesta. Tosin jo Kaarle herttuan
kartano-oikeus 1500 ja Kustaa II Aadolfin
sota-artiklat 1621 sisälsivät määräyksiä
kaksintaistelua vastaan, mutta vasta 1662 ilmestyi
ensimäi-nen varsinainen kaksintaisteluja koskeva
julistus. Senjälkeen annettiin 1682 asiassa uusi
asetus, joka, lukuunottamatta muutamaa vuotta
va-paudenajalla, oli voimassa v:een 1866.
Mainittuna vuonna ilmestynyt kaksintaisteluja koskeva
asetus oli sitten voimassa rikoslain
voimaanastumiseen saakka. Säännökset kaksintaisteluja
vastaan ovat Rikoslain 23 luvussa. Niiden
mukaan seuraa kaksintaistelusta aina
vankeusrangaistusta, joka raskaimmassa tapauksessa —
kun on sovittu, ettei kaksintaistelusta herjetä,
ennenkuin jompikumpi on henkensä heittänyt,
ja toinen todellakin sen kautta saa surmansa —
voi nousta 12 vuoteen. Mutta jos jompikumpi
taistelevista kaksintaistelussa tahallansa on
poikennut sovituista taikka tavanomaisista
säännöistä ja toinen sen kautta on saanut surmansa
tahi vahingoittunut taikka jos kaksintaistelu on
tapahtunut ilman sekundantteja, rangaistaan se,
joka vastustajansa surmasi tahi häntä
vahingoitti niin kuin murhasta, taposta taikka
pahoinpitelystä on säädetty. Myöskin se, joka
toisen puolesta vie perille
kaksintaisteluvaati-muksen, ilman että hän vakavasti olisi
koettanut estää kaksintaistelua tapahtumasta,
rangaistaan, jos se sitten tapahtuu, vankeudella.
Sitävastoin ovat sekundantit, todistajat ja lääkärit,
joita kaksintaistelussa käytetään, rangaistuksesta
vapaat. Kaksintaistelua, joka tapahtuu
äkkipäätä ilman edeltäpäin kolmannen henkilön
kautta annettua kaksintaisteluvaatimusta,
sanotaan renkontraksi (rencontre). Sitävastoin
ei n. s. ameriikkalainen
kaksintaistelu ole kaksintaistelua sanan
rikosoikeudellisessa merkityksessä. Siinä riitapuolet heittävät
arpaa siitä, kummanko kunniansa kautta tulee
tehdä itsemurha sovitun ajan kuluessa. Suurinta
kannatusta osakseen saaneen mielipiteen mukaan
on toista riitapuolta tällöin rangaistava
murhasta, tehty sopimus kun on ollut raskaana
pakotuksena itsemurhan tekoon. A. T.

Kaksipuolinen ks. Bilateraalinen.

Kaksiraiteinen, kahdella kiskoparilla laskettu,
siis kahden junan toisistaan riippumatta
kuljettava rautatie.

Kaksisiipiset (Tiiptera), laji- ja
yksilörik-kaimpia hyönteislahkoja. Vain etusiivet ovat
kehittyneet kaivomaisiksi, harvasuonisiksi
lenain-aiiviksi. Takasiivet surkastuneet pieniksi
nuija-päisiksi väristimiksi, joiden merkitys on epä-

tietoinen. mutta joita muutamat tutkijat
arvelevat tasapainoelimiksi hyönteisten lentäessä. —
Suuosat muodostavat jonkunlaisen imukärsän,
joka aina on niveletön. Alahuulesta on
tavallisesti syntynyt suojeleva osa, jota usein hyvin
pitkäksi venynyt ylähuuli peittää. Näiden väliin
ovat kätkeytyneet ylä- ja alaleuat, jotka
toisinaan ovat kovia, teräviä pistimiä, toisinaan
mukautuneet vain imemistarkoituksiin.
Leukarih-mat ovat hyvästi säilyneet. Pää suuri, hyvin
liikkuva. Silmät tavattoman suuret, varsinkin
koiraksilla. Muodonvaihdos täydellinen. Toukat
aina jalattomia. Jalkojen asemesta on toisinaan
käsnän tapaisia kohoamia. Useimpien pää on
niin täydellisesti sulanut yhteen muun ruumiin
kanssa, ettei rajaa voida määrätä; niitä
voidaankin sen vuoksi sanoa ..päättömiksi". Silmätkin
puuttuvat. Vain harvoilla on selvästi erotettava
pää sekä silmät. Suuosat usein liikkuvia,
reunalleen asettuneita levyjä, joilla jäytävät
ravintoaan. Elävät vedessä, kosteassa maassa,
mädäntyneissä kasveissa tai eläimissä, mutta myös
loisina elävissä kasveissa, eläimissä ja
ihmisessäkin. Ne toukat, joilla on selvästi erotettava
pää, työntävät syrjään toukkanahkansa ja
muuttuvat koteloiksi, joissa täysimuotoisen hyönteisen
ruumiinosat ovat selvästi huomattavissa. Muut
säilyttävät koteloituessaan toukkanahkansa
ympärillään. Niissä ei voi pinnalla huomata
merkkejäkään tuntosarvista, siivistä tai jaloista.
Kaksisiipisiä voidaan erottaa kolme pääryhmää:
täikärpäset (Pupipara), pitkä sarviset
1. sääsket (Nematocera) ja lyhytsarviset
1. kärpäset (Bracliycera). [Meigen,
„Syste-matische Beschreibung der europäischen
zweiflil-geligen Insekten"; Fallén, „Diptera Svecica";
Schiner, „Fauna austriaca. Die Fliegen" (1862-64);
E. Bonsdorff, „Finlands tvävingade insekter
(Diptera)" (1861-66); C. Lundström, ..Beiträge
zur Kenntnis der Dipteren Finnlands I-V".]

U. S-s.

Kaksisirkkaiset, dicotyledoneæ,
koppisieme-nisten kasvien toinen suuri ryhmä. Tärkeimpiä
tuntomerkkejä ovat: alkiossa 2 sirkkalehteä
(poikkeuksia ovat suvut Pingvicula, Cyclamen,
Ficaria, joissa on vain 1, ja muutamat loiset
tai multaloiset, esim. ilonotropa ja Orobanche,
joissa sirkkalehdet puuttuvat). Juuri useimmin
pääjuuri. Johtojänteet avoimet, järjestyneet
piiriin. Lehdet haarasuoniset, pykä- tai
liuska-laitaiset. Kehässä useimmin erotetaan verhiö ja
teriö, kukilla 2 esilehteä. Kehän ja hetiön.
pohjaluku tavallisesti 5, emilehtien luku vaihteleva.

J. A. W.

Kaksitoiminen 1. kaksipuolisesti
vaikuttava on pumppu, polttomoottori y. m., kun
sen vaikutus on samanlainen männän liikkuessa
kumpaiseenkin suuntaan. Esim. imu- ja
paine-pumppu on yksitoiminen, kun pumppu toisella
iskulla imee nesteen pumpunpesään ja toisella
painaa sen pumpunpesästä eteenpäin; mäntä
(ks. t.) silloin tavallisesti
on n. s. u p p o m ä n t ä.
Pumppu on k., kun joka
iskulla männän (tässä
tapauksessa
laaka-m ä n n ä n) toisella puolella on imuvaikutus,
toisella painevaikutus. Yksitoimisen polttomoottorin
kaaviollisen rakenteen esittää kuva 1 (työvaiku-

Kuva 1.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0022.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free