- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
21-22

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaksiviivainen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

21

tus ainoastaan silinterin toisella puolella,
toinen puoli auki. mäntä samalla toimii ristikappa-

leena), k:n
polttomoottorin rakenteen
kuva 2 (silinterin
molemmat päät
suljetut, laakamäntä,
erityinen
ristikap-pale). K:n koneen vaikutus on tasaisempi ja
sen koko pienempi kuin yksitoimisen, mutta
toiselta puolen jälkimäinen yleensä on
yksinkertaisempi. Höyrykoneet aina tehdään k:iksi.

E. S-a.

Kaksiviivainen, tn us., 1. K. oktaavi:
lasketaan naisäänen korkeammasta c-sävelestä
ylöspäin seuraavaan li-säveleen asti. — 2. K. c, d, e,
j. n. e.: sävel, joka kuuluu k:seen oktaaviin,
(ks. Oktaavi). I. K.

Kaksivuotinen kasvi, jonka siemenet itävät
keväällä ja joka seuraavana kesänä kukkii ja
kantaa hedelmiä, jonka jälkeen kuolee.

Kaksiääninen, mus., soitto tahi laulu, johon
ottaa osaa, paitsi mahdollista säestystä,
ainoastaan kaksi ääntä. Kumpaistakin ääntä voi olla
esittämässä joko yksi tahi useampi laulaja ja
soittaja. I. K.

Kakskerta. 1. Kunta, T. ja P. 1., Piikkiön
khlak., Piikkiö-Kuusluoto-Kaarina-Kakskerran
ni-mismiesp., kirkolle Turusta vesiteitse n. 13 km.;
31,j km3, joista viljeltyä maata 864 ha (1901);
21 ’/< manttaalia, talonsavuja 40, torpansavuja 16
ja muita savuja 101 (1909); 563 as. (1908), joista
94,8 % suomenkielisiä (1900); 143 ruokakuntaa,
joista maanvilj. pääelinkeinonaan harjoitti 77
(1901). 100 hevosta, 313 nautaa (1908). —
Kansakouluja 2. — 2. Seurakunta, Turun
arkki-hiippak., tuomiorovastik.; päätetty jo 1693
muodostaa Kaarinan kappeliksi, mutta muodost.
vasta 1764 omaksi saarnahuonekunnaksi;
kappeliksi 1858; nyttemmin erotettava omaksi
kkh-kunnaksi, K. Sen. päät. ’"/n 1904. Kirkko
kivinen, rak. 16- tai 17-sataluvulla. L. H-nen.

Kaksois-b, mus., b b, alennusmerkki, jolla
b-merkin alentama asteikkoon kuuluva sävel
vieläkin tilapäisesti alennetaan ^astetta
matalammaksi. I. K.

Kaksoiseläin =Diplozoon paradoxum
(ks. t.).

Kaksoiselämä ks. Kaksoistajunta.

Kaksoisepäsikiö, kaksi yhteen kasvanutta
sikiötä, vrt. Epäsikiö.

Kaksoiset, kaksi emässä yhtä aikaa
kehittyvää sikiötä. 1,000:sta synnytyksestä on n. 12
kaksoissynnytystä.

Kaksoiset, tähtit., 1. Eläinradan 3:smerkki JJ.
— 2. Pohjoisen taivaanpallopuoliskon linnunradan
ympärillä sijaitseva tähtirikas tähtikuvio, jonka
nimen sen päätähdet a (Kastor) ja ß (Polluks)
ovat aiheuttaneet. Polluks on ensimäistä
suuruusluokkaa ja Kastor toista. Kastor on kaksois
tähti, jonka komponentit jo pienessä kiikarissa
erottaa. Periodi on 347 vuotta. 77. R.

Kaksoisfuuga ks. Fuuga.

Kaksoishaamu, aivan erehdyttävästi toista
ihmistä muistuttava henkilö; useimmiten
psyy-killisten häiriöitten synnyttämä näkö tahi
harha-näkö.

Kaksoishuilu, assyrialaisilla, egyptiläisillä,
kreikkalaisilla, roomalaisilla ja useilla muilla

22

vanhan ajan kansoilla käytännössä ollut
puhallus-soitin, jonka muodosti kaksi joko erillistä tai
samaan suukappaleeseen yhdistyvää huilutorvea,
joita soitti sama henkilö. Kaksoishuiluksi
sanotaan myös peitettyä 4-8 jalan urkutorvea, jossa
on kaksi vastatuksin olevaa kielenhuulta.

Kaksoiskaari, kaariryhmä, jossa pieni pylväs
eli seinäkieleke erottaa toisistaan kahta kaarta.

Kaksoiskerake, kahdennettu konsonantti, ks.
Geminaatta.

Kaksoiskonsertto ks. Konsertto.

Kaksoiskotka ks. Kotka.

Kaksoiskovero ks. Linssi.

Kaksoiskudos ks. Ontelokangas.

Kaksoiskuoro, mus., kahteen ryhmään
jakautuva kuoro. Tavallisimmin kumpikin ryhmä on
4-ääninen. Sävellyksessä ryhmät esiintyvät
milloin vuorottain, milloin yhtyen huipentaviin
yhteissointeihin. K.-tyyli perustuu ikivanhaan
vuorottelevaan laulutapaan. Erityisenä
taide-keinona ovat sitä kehittäneet 16:nnen vuosis.
venetsialaiset ja 17:nnen vuosis. roomalaiset
kirkkosäveltäjät. I- K.

Kaksoiskupera ks. Linssi.

Kaksoiskuva ks. Kahtaistaittuminen.

Kaksoislankajärjestelmä tavataan
alusku-teella ja alusloimella vahvistetuissa kankaissa,
ks. V a h v i s t e 11 u k a n g a s. E. J. S.

Kaksoisoktaavi, mus., = oktaavin oktaavi
(ks. t.).

Kaksois-ote, mus., kahden tai useamman
sävelen yhfaikaa soittaminen jouhisoittimella.
Myös pianonsoitossa käytetään tätä nimitystä,
jos samalla kädellä soitetaan nopeassa tempossa
useaan kertaan perätysten samoja
intervalli-yhtymiä (terssejä, sekstejä, oktaaveja) joko
samalla kohdalla tahi juoksutuksen tavoin liikkuen
pitkin asteikon säveliä. 7. K.

Kaksoispesä, vanhin tunnettu irtorakenteinen
mehiläispesä, johon mahtuu 2 yhteiskuntaa
rinnatusten asumaan, erotettuina toisistaan vain
yhteisellä väliseinällä. Toukkahuoneessa
käytetään kokonaisia kehiä, sen päällä matalia kehiä
hunajaa varten. Lentoreikä voi olla pesän
sivuilla tai päissä. Väliseinään on tehty
kairan-reikä, joka avataan mehiläiskuntia yhdistettäessä.
Reiän kautta vaihtuu ilma pesästä toiseen, joten
molempien yhteiskuntien mehiläiset saavat
saman hajun ja niiden yhdistäminen tapahtuu
helpommin. Tunnetuin malli on saks. Dzierzonin,
jonka kummassakin päässä on ovet ja joihin
mehiläiset lentävät sivuilta. Näitä päältä
umpinaisia pesiä voidaan kolmekin asettaa
päällekkäin saman katon alle. Edellisen kaltainen
parannettu laitos, päältä avattava sekä
irtonaisilla hunajalaatikoilla varustettu on saksalaisen
Gerstungin thiiringeniläinen k; Kumpikin
laajalle levinneet Saksassa, viimemainittu voittaa
yhä alaa. Kehä on edellisessä saksal. „normaali",
jälkimäisessä Gerstungin „järkiperäinen". Viime
vuosina on etenkin thilringeniläisen k:n
muunnos oloihimme sovellutettuna levinnyt laajalti.
Se on verrattain halpa. Mehiläiset lämmittäen
toisiaan yhteisen väliseinän kahdenpuolen
talvehtivat siinä hyvin muodostamalla yhteisen
talvi-pallon. Pesä on raskas nostella ja kuljetella
sekä yhteiskuntia erotellessa hankala. [Dzierzon,
..Zwillingsstock", F. Gerstung, „Die Thiiringer
Bienenwohnung" (5:s pain.).] M.

Kaksiviivainen—Kaksoispesä

Kuva 2.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0023.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free