- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
23-24

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaksiviivainen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

23

Kaksoispikari— Kaksoistähdet

Kaksoispikari, 1500-luvulla käytännössä ollut
hopeainen juoma-astia, jonka muodosti kaksi niin
asetettua pikaria, että ylempi voi olla alemman
kantena tai kuvasi alempi juhlapukuista naista,
joka ylöspäin ojennetuissa käsissään kannatti
ylempää, akselin ympäri pyörivää pienempää
pikaria. Alempi oli miehen, ylempi naisen
tyhjennettävä.

Kaksoispiste 1. koolon. välimerkki (:), jota
käytetään suoran kertomalauseen edessä, kun
johtava lause käy edellä, sanojen ja lauseiden
edessä, jotka sisältävät jakoja, esimerkkejä,
luetteloita, todisteita ja selityksiä, usein sanoja
lyhennettäessä jättämällä kirjaimia pois sanan
sisästä (esim. h:ra, n:o, p:nä = herra, numero,
päivänä, mutta myös: hra, Smk.), sekä
kirjaimien ja ideografisten merkkien, kuten
numeroiden ja pykälämerkkien jäljessä, kun niiden
jälkeen lisätään päätteitä (esim. k:n kato,
7.’unessa §:ssä). A. K.

Kaksoispohja. n. 800 mm laivan ulkopohjan
sisäpuolella oleva pohja, jonka tarkoituksena on
lisätä laivan turvallisuutta sekä muodostaa
ulko-ja sisäpohjien väliin vesipainolasti-säiliöitä.

H. Schicrtzbg.

Kaksoisraide, toinen rinnakkainen
jäljestäpäin rakennettu raide kaksiraiteiseksi levitetyssä
rautatiessä, taikka toinen raide asemalla.

J. C-én.

Kaksoisristi, m us., x> korotusmerkki, jolla
J-merkin korottama asteikkoon kuuluva sävel
vieläkin tilapäisesti korotetaan astetta vlemmäs.

" /. K.

Kaksoissorvi ks. Sorvi.

Kaksoissuola, kahden suolan yhdistys t.
saman hapon suola kahden eri metallin kanssa,
ks. Suolat.

Kaksoissälpä ks. K a 1 k k i s ä 1 p ä.

Kaksoistaittuminen ks. K a h t a i s t a i 11
u-m i □ e n.

Kaksoistajunta, kaksinaistajunta,
kaksi naiselämä, kaksois minä, kaksi
samassa ihmisessä ilmenevää, toisistaan
tietämätöntä henkistä tilaa. Tämä ilmiö vaarinotetaan
toisinaan hysteerisissä sairaissa sekä henkilöissä,
joita on usein bypnotiseerattu. Sairas
hysteerisen kohtauksen aikana tahi hypnotiseerattu
som-nambulisessa unessa ollessaan kokee monenlaisia
asioita, hän niiden johdosta puhuu ja toimii;
herättyään hän ei tiedä mitään siitä, mikä on
tapahtunut. Mutta kun hän uudelleen joutuu
hysteeriseen kohtaukseen tai hypnotiseerataan, niin
hän muistaa kaiken sen, mikä tapahtui hänen
ollessaan edellisellä kerralla siinä tilassa; hänen
ajatuksensa ja toimintansa ovat suoranaista
jatkoa siihen. Siten häneen syntyy niiden
sielun-toimintojen ohessa, jotka liittyvät hänen
säännölliseen itsetajuntaansa sekä säilyvät hänen
itsetietoisessa muistissaan, „k a k s o i s m i n ä",
sarja sielullisia toimituksia, joista hänen
tavallinen minänsä ei tiedä mitään. Voipi kehittyä
täydellinen kaksinaiselämä, kaksi
vuorottelevaa, laajaa mielikuva- ja muistimaailmaa, jotka
eivät ole paljon ollenkaan yhteydessä toistensa
kanssa. Joskus vuorottelee samassa ihmisessä
useampiakin eri henkisiä tiloja, eri
„persoonalli-suuksia". — Muutamissa ihmisissä tuontapainen
..piilotajunta" eli säännöllisen itsetajunnan
„ala-puolella" pysyvä sieluntoiminta voi ilmaantua

samaan aikaan kuin henkilö on hereillä ja hänen
itsetietoinen minänsä on kiintyneenä toisiin
asioihin. Esim. spiritististen meediojen
„autom:iatti-sessa kirjoittamisessa" tapahtuu, meedion ollessa
tavallisessa mielentilassaan ja keskustellessa
jokapäiväisistä asioista, että hänen kätensä
„it-sestään" kirjoittaa paperille vastauksia
esitettyihin kysymyksiin tahi muita tiedonantoja.
Spiritistit selittävät näitä jonkun „liengen"
kirjoittamiksi meedion käden välityksellä, mutta
monet seikat näyttävät todistavan, että
tällaiseen meedioon on kehittynyt kaksoisminä eli
piilotajunta, s. o. sarja ajatuksia, jotka ovat
irrallaan hänen itsetajunnastaan. Samanlainen
sielunelämän kaksinnus tapahtunee muutenkin
usein spiritistisissä meedioissa, heidän
toimittaessaan henki-ilmestyksiä. [Ribot, „Les maladies
de la personnalité" (1885); Janet. ,.L’automatisme
psychologique" (1889); Dessoir, „Das Doppel-ich"
(2 pain. 1896); Herrlin, „Själslifvets
underjor-diska värld" (1901, lis. tansk. pain. 1905); Myers,
„Humai) personality" (2 os., 1903).] A. Gr.

Kaksoistrilli, mus., syntyy siitä, että trilli
suoritetaan yhfaikaa kahdella saman soinnun
sävelellä. Tavallisimmin on näiden sävelten
välimatkana suuri tahi pieni terssi. I. K.

Kaksoistähdet. Paljain silmin toisistaan
erotettavissa olevat kiintotähtitaivaan
kaksoistähdet ovat ainoastaan näennäisessä, n. s.
optilli-sessa yhteydessä keskenään. Varsinaiset
fyysilli-set kaksoistähdet, joitten liikunta on toisistaan
riippuva, ovat paljoa likempänä toinen toistaan.
Muutamien fyysillisten tälitiparien keskenäinen
näennäinen liikunta on kylliksi nopea, että niille
on voitu määrätä molempien tähtien (systeemin
komponenttien) radat yhteisen painokeskustan
ympäri. Vieläkin oletetaan niiden kaksoistähtien,
jotka liikkuvat yhdensuuntaisesti yhtä etäällä
aurinkokunnastamme, olevan fyysillisessä
yhteydessä keskenään; pikemmin ne ovat yhteistä
alkuperää, kuin keskinäisen vetovoiman vaikuttamassa
suhteessa toisiinsa. Laskettujen ratojen
näennäiset isoakselit vaihtelevat ’/ 10:sta
kaarisekuntia pariin kymmeneen sekuntiin, ja määrätyt
kiertoajat nousevat 5 ’/, vuodesta tuhansiin
vuosiin. Havaitut eksentrisiteetit vaihtelevat 0,u :sta
0,es:aan. Kaksoistähtien havaitut radat eivät
osoita minkäänlaista poikkeusta Newtonin lain
mukaan lasketuista, mikä seikka tukee
otaksumista, että sama laki vallitsee kaikkialla
avaruudessa. Itse laskut ovat teoreettisen tähtitieteen
vaikeimpia tehtäviä, usein kun ei ole kysymys
ainoastaan kahdesta komponentista, vaan
kolmesta, neljästä ja useammastakin. Esimerkkinä
kaksoistähtiratalaskujen tarkkuudesta
mainittakoon Sirius- ja Prokyon-tähtisysteemien toisen
komponentin keksiminen. Jo 1844 Bessel oletti
näillä tähdillä olevan toisen komponentin.
Edellisen tähden seuraajan radan laski Peters ja
jälkimäisen Auwers. Laskujen määräämillä
paikoilla keksittiinkin nämät komponentit,
edellinen jo 1862, mutta jälkimäinen vasta 1896.
Muutamien kaksoistähtien massat on voitu
määrätä Keplerin kolmannen lain mukaan, kun
ensiksi on saatu tietää etäisyys kaksoistähdestä
maahan ja tästä etäisyydestä tälitiparisysteemin
todellinen suuruus. — Erityistä huomiota
herättävät n. s. spektroskooppiset kaksoistähdet, jotka
ainoastaan spektroskoopin avulla on voitu toi-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0024.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free