- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
29-30

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaktuskirva ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

29

Kaktuskirva—Kalabria

30

tusta, joka sisältää yhtä monta osaa hienoksi
seulottua lehtimultaa ja hiekkaa sekä myös
terraariota", joksi hätätilassa voi kelvata kumoon
kaadettu lasi. Pistokkaat juurtuvat yleensä
helposti, niitä kastellaan hyvin säästellen sekä
leikataan jonkun „nivelen" kohdalta ottaen
huomioon, että leikkauspinnan tulee olla joitakuita
tunteja auringonsäteitten vaikutuksen alaisena.
Myöskin tulee pistokkaat jättää pariksi päiväksi
kuivumaan. Ne pistetään matalalle maahan.
Tällä tavoin lisättävät k :t kuuluvat n. s.
lehtikak-tuksiin. Syksyn tullen on edullista asteettain
vähentää kastelua. Edellämainitulla tavoin käy
seuraavia viljeleminen: Cereus speciosissimus,
varrenhaarat pystyjä, tavallisesti nelikulmaisia,
kankeasukaisia, kukat komeita,
purppuranpunaisia, siniseen vivahtavia, C. flabelliformis, varren
haarat rennot, kukat punaiset, C. grandiflorus
(yön kuningatar), varret pitkiä, rentoja, oraisia,
kukat valkoisia ja keltaisia, hienotuoksuisia,
C. Slac Donaldit, muistuttaa edellistä, mutta kukat
isompia ja puhkeavat useammin, Epiphyllum
truncatum, tavallinen talvella kukkiva
kaktus-laji, vaaleanpunaisine äyriäiskynsiä
muistutta-vine kukkineen, Phyllocactus albus superbissimus,
valkoinen, P. Ackermanni, punakukkainen, P.
crenatus, kukat ruusunpunaiset, P. kermesinus
magnus, kukka iso, oranssikeltainen, terässä
veri-punaiset viirut ja vaalean-sinipunerva keskus,
Ecliinocactus- ja Mammillaria-suvut
(viimemainittua voi helposti lisätä pallomaisella varrella
esiintyvistä käsnäisistä kohennuksista). Lopuksi
mainittakoon vielä Opuntia ficus indica, kukat
keltaisia, ja O. Raffinesquii, joka miltei
menestyy avomaalla. [Schelle, „Handbuc-h der
Kakteen-kunde", 1907.] J. A. W. tf B. TT. E.

Kaktuskirva ks. K o k e n i 1 1 i.

Kaktusviikuna, viikunakaktuksen (Opuntia
ficus indica) hedelmä: iso, viikunanmuotoinen,
viheriäpintainen, punamaltoinen, imelä marja,
jota syödään sinänsä tai josta, etenkin Algeriassa,
valmistetaan väkiviinaa. J. A. W.

Kakuminaali (lat. cacü’men = kärki, huippu),
sellainen konsonantti, jota äännettäessä kielen
kärki koskettaa kovaa kitalakea.
Kakuminaali-suuden ilmaisijana käytetään foneettisessa
kirjoituksessa tavallisesti pistettä asianomaisen
kirjaimen alla. K:eja tavataan esim. intialaisissa
kielissä (m. m. hindissä), ruotsalaisissa murteissa
ja muutamissa suomalais-ugrilaisissa (esim.
syr-jänin ja votjaakin) kielissä. K:eja nimitetään
usein myös lingvaaleiksi tai
serebraa-leiksi. Y. TV.

Kala. 1. ks. Kalat. — 2. Tähtit.,
Eteläinen kala (Piscis austrinus), tähtikuvio
eteläisellä taivaanpallopuoliskolla, etelään
Vesimiehen tähtikuviosta; sisältää yhden tähden
ensimäistä suuruusluokkaa (Gt, Fomalhaut).

Kalaasit (ruots. 1600-luvulla callats 1. collats
<C_kollation > kollatsioni, ks. t.), kemut,
juhla-ateria.

Kala-astia on, jos siinä maassa suolattua
kala-tavaraa pidetään kaupan, voimassa-olevan
kalastussäännön mukaan oleva siisti, lujavanteinen,
vahva ja tiivis, kuivasta puusta tehty. Sen tulee
vetää 120, 60, 30, 15 tai 8 litraa, olla varustettu
asianomaisella, astian tilavuutta osoittavalla
kruunausleimalla sekä tulee siinä myös olla
poltettuna tai leimattuna suolaajan (rekisteröity)

kalamerkki, sen kunnan nimi, missä hän asuu,
ja suolauksen vuosiluku. Nämät määräykset
eivät koske maustettuja kaloja sisältäviä astioita.

T. H. J-i.

Kalabaliikki (turk., < arab. ghalaba =
ihmisjoukko, ja turk. johtopääte -lik), mellakka, ks.
Benderin kalabaliikki.

Kalabar, engl. Calabar, vesiperäinen
ranta-alue Englannin Guinea-rannikolla,
Etelä-Nige-riassa, itään Nigerin suusta; taajaan asuttu,
epäterveellinen, palmu-öljy tärkein tuote.
Kaupungit Uusi K. (New Calabar) ja Vanha K.
(Old Calabar) samannimisten joensuu-lähtien
varsilla. Jälkimäinen on Etelä-Nigerian
pääpaikka, n. 15,000 as., kauppakaupunki, kaksi
pankin konttoria, sähkölennätin, kasvitiet. asema,
oppikoulu, viikottainen laivayhtevs Liverpooliin.

E. E. E.

Kalabar-papu (Suom. farmak. semen
calabar), Länsi-Afrikassa kasvavan hernekasvin
Phy-sostigma venenosumm myrkylliset, 8-11 mm
leveät, 25-35 mm pitkät, pavunmuotoiset, ruskeat
siemenet, joita alkuasukkaat käyttävät
jumalan-tuomioissaan etenkin noituudesta syytettyjä
vastaan. Syyttömään ei myrkky pysty, syyllinen
saa ansaitsemansa kuoleman. Vaikuttavina
aineosina on kaksi alkaloidia, fysostigmiini L
eseriini ja kalabariini, joista edellinen
pääasiassa vaikuttaa lialvaavasti
keskushermostoon, jälkimäinen kouristusmyrkkynä.
Fysostig-miini-suolaliuosta käytetään silmäterää
supistavan vaikutuksensa vuoksi eräissä silmätaudeissa,
myös suolilamausta vastaan. J. A. W.

Kalabreesi, Kalabrian (ks. t.) asukas;
kalabrialaisten paimenien ja rosvojen käyttämä
leveälierinen suippohattu, tuli viime vuosisadan
alkupuolella käytäntöön Italiassa opiskelevien,
sittemmin muuallakin taiteilijain kesken.

Kalabria, it. Calabria, Italian
lounaisnieini-maa, maakunta, käsittää provinssit
Catan-zaro, Cosenza ja Reggio, yhteensä 15,075 km2;
1,447,632 as. (arv. 1910). Sen täyttävät Cratin
laaksosta alkaen muista Apenniineista eroavat
K:n Apenniinit, pyöreämpipiirteiset, graniitista
ja gneissistä muodostuneet vuoret; Catanzaron
kannaksen painanne jakaa ne kahteen osaan:
pohjoiseen, osaksi vielä metsäpeittoiseen
vuoristoon Sila (korkein kohta Botte Donato 1,930 m)
ja eteläiseen, joka päättyy Aspromonten
gneissi-vuoreen (1,958 m) Messinan-salmen äärellä.
Cratin laaksossa, Catanzaron kannaksella, Giojan
lahden hedelmällisessä perukassa ja Etelä-K:n
rantamilla on nuorempia kerrostumia. K: aa
ovat usein hävittäneet kauheat maanjäristykset.
Ilmasto puhdas Välimeren ilmasto. Sade, jota
vuorilla saadaan runsaammin, putoaa kovina
kuuroina; metsien hävityksen tähden tämä
vaikuttaa hyvin tuhoisasti: itärantamalla esim. on
laajoja alueita taajaan asuttua maata muuttunut
viljelemättömäksi louhikoksi. Kansa on köyhää,
sivistymätöntä, vars. ennen kuuluisa
rosvokun-nistaan: maa on suurtilallisten hallussa, huonosti
viljeltyä; asutus harvaa paitsi Giojan seuduilla
ja Messinan-lahden rannalla. Muista elinkeinoista
on vars. teollisuus kehittymätön. — Nimi K.
tarkoitti 600-luvulle saakka Italian kaakkois-nientä;
tällöin nimitys siirtyi nyk. K:lle, muinaisajan
Bruttiumille. 500-luvulta "n. 1000 seuduille K. oli
arabialaisten hallussa, joutuen senjälkeen nor-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0027.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free