Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaktuskirva ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
31
Kalaguano—Kalajoki
mameille, 1100-luvulla Napoli’n
kuningaskunnalle. E. E. K.
Kalaguano, lannoitusaine, jota valmistetaan
kalasuolaamoiilen jätteistä, toisinaan silleistäkiu,
milloin saalis on tullut ylen runsas. Tavallisesti
jätteet kuivatetaan ja jauhetaan, ja jauhot
suorastaan kylvetään maahan. Hyvä k. sisältää
10cj,:iin vedetöntä fosforihappoa, ja 12%:iin
typpeä. Ruotsin ja Norjan sillin ja turskan
kalastuspaikoilla ja jälkimäisen maan merirasvan
keittänuiiden yhteydessä valmistetaan suuret
määrät k:a. <7. A. ir.
Kalahari, suuri, aromainen, paikoitellen
erä-maanluontoinen alue keskisessä Etelä-Afrikassa.
Käsite ei ole aivan vakiintunut; tavallisesti
luetaan K:iin suurin osa Englannin
Betsuaana-maata ja Betsuaaua-protektoraattia sekä niihin
rajoittuva osa Saksan Lounais-Afrikkaa.
Viimemainittu kokonaisuudessaan, paitsi pohjoista
osaa, on ominaisuuksiensa puolesta K:n jatkoa.
Raja-alueistaan K. viettää sisäänpäin useampina,
selänteitten toisistaan erottamina hautoina.
Syvimmät näistä ovat kuivumassa olevan
Ngami-järven alanne (950 m yi. merenp.) sekä Soa-allas,
(900 m yi. merenp.). Ainoastaan kahdessa
kohdassa, pohjoisessa Sambesiin, etelässä
Oranje-jo-keen päin K:n reunat ovat matalammat, joten
niistä vedet pääsevät ulos. Joista, jotka
häipyvät K:n reunojen sisällä, on tärkein Ngamiin
laskeva Okavango 1. Kubango. Oranjeen laskee
sade-aikana Molopo ja sen lisävedet Nosob ja
Aoub. K:ssa on runsaasti suolasoita ja -altaita.
Sade, joka lankeaa kesällä, elo- ja syyskuussa,
haihtuu ja imeytyy huokoiseen maahan nopeasti,
niin että joenuomissa tavallisesti on vettä
ainoastaan sadeaikana, jolloin myöskin kasvullisuus
elpyy. Kosteammilla seuduilla, jotka ovat idässä
ja pohjoisessa, varsinkin Ngamin ja Soan
ympärillä. on kasvikunta rikkaampaa, harvahkoa
metsää, joka etelämpänä vaihtuu okapensasto- ja
ruohoaro-kasvullisuuteen, paikoitellen kokonaan
kuihtuen hiekkaan. Ominaisia kasveja ovat
welwitsehiat, kandelaber-aloe, tyräkit, okaasiat;
huomattava on Acantho&icyos horrida,
alkuasukasten naras, jonka maukas hedelmä on
tärkeä ravinnonlisä. Vuoden lämmössä suuria
vaihteluja: v:n keskilämpö -+- 26°C, kesäkuukausien
-f- 36°C, talvikuukausien -(- 15°C. Myös
vuorokautiset vaihtelut ovat suuret ajoittaisine
yö-halloineen. Eläimistö on suuresti vähentynyt;
yleisimmät ovat nykyään antilooppilajit.
Asutus on harvaa: betsuaaneja, heidän heimolaisiaan
bakalahareja, hottentotteja, busmanneja,
paikoitellen buureja. Meloni, pavut, maissi, hirssi,
tupakka pääviljelyskasvit. Karjanhoito vähäinen.
— Kissa on vielä paljo alaa tutkimuksille;
eurooppalaisia kävi täällä vasta 1840-luvulla.
E. E. K.
Kalainen 1. Kalaisten kaupunki,
Uudenkaupungin entinen nimi; paikka mainitaan
jo uuden ajan alussa tunnettuna
vakkasuoma-Iaisten kauppapaikkana (v. 1547: „the wacka
ffinnar i Kalaas"). Nimi on mahdollisesti
yhdistettävä Kalandin nimeen (ks. t.). K. G.
Kalais ja Zetes [dzètcs], kreik. tarustossa
Boreaan (pohjoistuulen) ja hänen ryöstämänsä
attikalaisen kuninkaantyttären Oreithyian pojat,
joita kuvaeltiin siivekkäiksi, tuulennopeiksi
nuorukaisiksi. Ollen mukana Argonauttien retkellä
lie karkoittivat lankoansa Phineusta ahdistavat
Harpviat (ks. H ar pyi at ja Phineus).
O. E. T.
Kalajauhot jauhetaan suurimmaksi osaksi
kuivatusta turskasta. Niitä valmistetaan
varsinkin Norjassa ja lähetetään läkki rasioissa
kauppaan.
Kalajoen rovastikunta käsittää Kalajoen,
Alavieskan, Ylivieskan, Sievin. Haapajärven,
Nivalan. Reisjärven, Pyhäjoen. Oulaisten.
Haapaveden. Kärsämäen ja Pyhäjärven seurakunnat,
Kuopion hiippakuntaa. L. B-nen.
Kalajoki. 1. Kunta. Oulun 1-, Sälöisten
khlak., Alavieska-Kalajoki-Raution nimismiesp.;
kirkolle sekä Ylivieskan että Sievin asemilta n.
40 km; 485,» km5, joista viljeltyä maata 11,131 ha
(1901); maatiloja 358. manttaalimäärä 45’/;,,
talonsavuja 394, torpansavuja 36, muita savuja
21 (1909); 5,990 as. (1908), miltei kaikki
suomenkielisiä; 826 ruokakuntaa, joista maanvilj.
pääelinkeinonaan harjoitti 523 (1901); kalastusta
harjoitti 75 venek. (1907). 412 hevosta, 2,284
nautaa (1908). — 5 kansakoulua. Piirilääkärin
asuntop. (Kalajoen piiri); apteekki.
Teollisuuslaitoksia: Jokisuun höyrysaha ja höyläyslaitos,
Peurakosken saha. Kalajoen kivihiomo ja
louhimo, Friis veljesten konepaja. — Merenkulku:
4 purje-alusta (yht. 172 rek.-tonnia). Koska
Kalajoensuun satama on epämukava ja turvaton,
lastaavat useimmat alukset etelämpänä olevassa
Rahjan lastauspaikassa. Vienti sahatuotteita,
pu-rilaita, kiveä. —Kirkonkylässä kevättalvella
ikivanhoista ajoista tärkeät markkinat. — 2. S e u r
a-k u n t a, konsistorillinen, Kuopion hiippak.,
Kalajoen rovastik.; erotettiin 1525 Sälöisten
emäseurakunnasta omaksi kkhrakunnaksi, mutta tuli
jälleen sen kappeliksi 1536, kunnes se
muodostettiin taas 1543 omaksi khrakunnaksi. Kirkko
tiilestä, rak. 1879. Vanha kirkko (rak. 1815)
paloi ukkosentulesta 1869. — Sotatappelu
mar-rask. 9 p. 1808. L. B-ncn.
Kalajoki, joki Keski-Pohjanmaalla. Se alkaa
kahdella latvahaaralla; läntisempi, jota pidetään
päävirtana, lähtee Reisjärvestä (117 m yi.
merenp.) ; se juoksee koillista kohti Haapajärveen,
jossa tapaa itäisemmän; siitä joki kääntyy
luo-teissuuntaiseksi, saa, n. 10 km yläpuolella
suutaan. vasemmalta vesirikkaan Sievinjoen ja
laskee Pohjanlahteen 60° 18’ kohdalla polij. lev.
ja 1° 2’ länt. pit. (Helsingistä), n. 120 km
lounaispuolella Oulun kaupunkia. Joen pituus
(Reisjärvestä laskettuna) n. 110 km, syvyys
0,5-6.3 m; leveys on latvajuoksulla paikoittain
tuskin 15 m, mutta suupuolella, Sievinjoen
yhtymäkohdan alapuolella, se on n. 200-300 m.
Joessa on kaikkiaan 16 huomattavampaa
koskea, joista suurimmat: Siltakoski Kalajoen
kirkonkylän luona (put.-kork. 12,j m; hevosv. 860)
ja Tilviskoski n. 9 km K:n kirkonkylän
yläpuolella (put.-kork. 12,« m; hevosv. 870). —
Joki perattiin vv. 1903-10 1,744.560 mk:n
kustannuksella; kaikkiaan on tähän tarkoitukseen
myönnetty varoja 1,756,732 mk, josta ylijäämä,
12,172 mk, käytetään joen lopulliseen
järjestelyyn. Perkaus on vapauttanut ylä- ja
keski-juoksun sekä sivujokien varret ennen niin
yleisistä ja haitallisista tulvista, mutta saanut
suupuolella aikaan, ainakin vielä toistaiseksi,
äkillisiä kevättulvahäiriöitä. — Jokea myöten cite-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
