- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
33-34

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalakaua ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

33

Kalakaua—Kalamis

34

taan vuosittain keskimäärin 30-40,000 tukkia. —
Joenvarressa Reisjärven, Haapajärven, Nivalan,
Ylivieskan, Alavieskan ja Kalajoen kirkonkylät.

L. Il-nen.

Kalakaua, David (1836-91), Havaiin
kuningas 1874-91; sai kasvatuksensa amer.
lähetys-koulussa; nimitettiin 1852 henkivartioston
upseeriksi ja kohosi 1863 Kamehamehan V:n
noustessa valtaistuimelle everstiksi ja
valtioneuvoston jäseneksi, nelmik. 1874 hänet valittiin
kuninkaaksi ; kävi Polij.-Ameriikassa, missä hän
aikaansai tärkeän kauppasopimuksen. V. 1887
hän julkaisi uuden hallitusmuodon. K:aa
seurasi valtaistuimella hänen sisarensa Liliukalani
(s. 1838), joka oli saarien viimeinen
hallitsija-tar ja 1893 luopui kruunustaan.

Kalakauppa, varsinkin kalojen myynti, on
kauppamme vanhimpia aloja. Kalatuotteidemmc
ostajina olivat aikoinaan kansalaiset, sittemmiu
eritoten lohen ostajina ruotsalaiset. Maamme
jouduttua eroon Ruotsista kalatavaroittemme
vienti on miltei yksinomaan suuntautunut
Venäjälle. nykyisin viedään yli 90 % maamme
kaikista kalatuotteista sinne. Tärkeimmät
vienti-kalat ovat silakka, lohi, siika, näitten jälkeen
kuore (merimuoto) ja suomukalat (hauki, lahna
y. m.) sekä ravut ja kalasäilykkeet. Viennin
raha-arvo on keskimäärin vuotta kohti ollut vv.
1883-89 1,»j milj. mk., vv. 1890-99 2,ts milj. mk.
ja vv. 1900-09 4.«« milj. mk. Kalatavaroita ja
muita kalastustuotteita tuodaan myös maahamme,
ensi sijassa suolattua silliä ja kalasäilykkeitä
kuin myös ostereita ja hummereja, viime vuosina
runsaaulaisesti myös tuoretta kalaa. Tuotetun
kalatavaran keskimääräinen vuotuinen raha-arvo
on ollut vv. 1883-89 1,?; milj. mk., vv. 1890-99
1,50 milj. mk., vv. 1900-09 2,«j milj. mk.
Viennin arvo on keskimäärin vuotta kohden ollut
tuonnin arvoa suurempi vv. 1883-89 O.ss milj. mk.,
vv. 1890-99 l,i8 milj. mk. ja vv. 1900-09 1,»j
milj. mk.

Kalan myynnistä on muutamia säädöksiä
voimassa. Osa näistä säännöksistä koskee k a 1
a-astiaa (ks. t.). Kokonaan on kielletty
myymästä 35 cm lyhempiä merilohia, taimenia ja
kuhia, 30 cm lyhempiä nieriäitä ja lahnoja,
25 cm lyhempiä järvilohia (rautuja), harjuksia,
siikoja ja säynäitä. Sitäpaitsi on kielletty
pitämästä kaupaksi lohia, siikoja, kuhia ja rapuja
tuoreina niiden rauhoitusaikoina, paitsi sellaista
lohta, joka ei ole kutupukuinen. Mahdolliset
laillisesti hankitut varastot saa myydä seitsemän
ensimäisen päivän kuluessa rauhoitusajan alusta
lukien. Kalansuolaajan tulee rekisteröityttää
kalamerkkinsä maalla kruununnimismiehellä,
kaupungissa maistraatissa. T. 77. J-i.

Kalakirves ks. Kalastus.

Kalakonservi ks. Kalankäsittely.

Kalakouru ks. Kalatie.

Kalakukko, taikinakuoreen valmistettu iso
piirakka, jonka täytteenä on kaloja, perunoita
ja rasvaa.

Kalalammikko ks. Lammikkoviljelys.

Kalaliima, ichtliyocolla, colla piscium,
liima-aine, jota saadaan erinäisten suurempien
kalalajien uimarakoista; k. saadaan etenkin
sampi-lajeista ja eniten Acipenser Buso lajista.
Kas-pian-meren ja Mustan-meren sampilajit ovat
tärkeimpiä. Hyvän k:n täytyy miltei kokonaan
2. IV. Painettu «/is H-

liueta kiehuvaan veteen; se ei saa haista
kalalle eikä rikkiyhdistyksille. Jos 1 osa
liuotetaan 24 osaan kiehuvaa vettä, jähmettyy seos
jähtyessään hyytelöksi, joka lopullisesti kovettuu
liimamaiseksi. — Lääketarkoituksiin käytetään
nykyään k:n asemesta tavallista puhdasta liimaa
(selatiinia). K:aa valmistetaan myöskin monista
muista kaloista paitsi sampilajeista. Nämä
tuotteet eivät kuitenkaan ole yhtä hyvää tavaraa kuin
varsinainen Actpenser-lajista saatu, jota esim.
ruotsin kielessä nimitetäänkin erikoisella nimellä
husbloss (sanasta Buso). 8. V. 77.

Kalalisko (Ichthyosaurus), liskoeläinsuku
(lahko Ichthyosauria), johon on kuulunut
enimmäkseen suunnattoman suuria, aina 10 m:n
pituisia eläimiä. Ne olivat vesieläimiä, joiden
raajat olivat muodostuneet eviksi ja ruumis oli
sukkulamainen. Iho oli paljas, mutta karhea.

Painanteissa sen rakenne näkyy selvästi, ja
ruumiin muoto yleensä on usein hyvin säilynyt. K :t
ovat synnyttäneet eläviä sikiöitä. Niitä on ollut
triaskaudesta liitukauteen. Yleisimpiä ne olivat
jurakauden alkupuolella. Sen ajan
kerrostumissa on säilynyt, paitsi niiden
ruumiinjäännök-siä ja painanteita, myös runsaasti niiden
ulostuksia (koproliitteja). P. E.

Kalalokki ks. Lokit.

Kalamai [Ui’-] 1. Kai am ata [-ma’-],
kaupunki Kreikassa, Messenian nomoksessa, 2 km
Korone-lahdesta; 13,123 as. (1907). Rautatie.
Vie silkkiä, korinttia, viikunoita, öljyä, viiniä.
—- Vanhalla ajalla täällä oli kaupunki nimeltä
Farai 1. Ferai. 1200-luvulla K. oli lujasti
linnoitettu, ja ranskalaisten ristiretkeilijäin hallussa.
V. 1685 sen valloittivat venetsialaiset, jotka 1718
sen luovuttivat Turkille. Vapaustaistelun aikana
avattiin K:n ensimäinen kansalliskokous 1821;
Ibrahim pasa hävitti sen 1825. E. E. K.

Kalamiini (p i i g a 1 m e j a),
sinkkimalmiki-vennäinen (vrt. Gal me ja), kokoomukseltaan
sinkkisilikaatti (HaZn3Si05). On puhtaana
väritön ja läpinäkyvä kivennäinen, kiteytyy
rombi-sesti. Tavataan Sleesiassa, Espanjassa y. m.
mutta ei Pohjoismaissa. P. E.

Kalamiitti ks. Calamariaceæ.

Kalamis, kreik. kuvanveistäjä (5:nnen
vuosis. alkupuoliskolla e. Kr.), tungettu ainoastaan
kirjallisista lähteistä. Vaikutti sekä Ateenassa
että myös Delphoissa (ratsukuvat n. v:lta 468),
Olympiassa, Tanagrassa y. m. K. edustaa sHä
taiteen nousua, joka ilmeni persialaissotien
suurten voittojen jälkeen ja jota Ateenassa seurasi
Perikleen aikuinen taiteen kukoistus. Hänen
teoksissaan sanottiin olleen jonkun verran
arkaistista kankeutta, mutta samalla ylistettiin
niiden hienoa suloutta. — Koska muutamat K:ta
koskevat tiedot näyttävät viittaavan melkoista
myöhempään aikaan, ovat eräät tutkijat
olettaneet kaksi K:ta, joista toinen olisi elänyt 4: n nelin.

Kalalisko.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Nov 12 16:29:00 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0029.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free