- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
37-38

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalanhautomo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

37

Kalanhautomo— Kalanistutus

38

Kuva 4.

muuttuneet mätimunat.
Tämä poistaminen on
tehtävä joko sulalla tai
erikoisilla kaislasta- tai
metallista valmistetuilla
pihdeillä (ks. kuva 4),
ei sormin, mikä olisi
liian kovakouraista
käsittelyä. Hautomisajan
pituus riippuu hautovan
veden lämmöstä.
Mätimunan kuoren puhkoessaan, siis syntyessään, on
lohikalojen poikasilla vatsan kohdalla
riippumassa iso, ravintoa sisältävä, keltuaispussi. Niin
kauan kuin poikasilla on tämä, ne ovat raskaita,
pysyttelevät pohjassa, eivätkä kaipaa ravintoa.
Keltuaispussin hävittyä ovat lohikalain pojat
hautomolaitoksista istutettavat (joko
lammikkoihin tai muualle).

Siian, muikun,
y. m. kalojen
takertuvaa mätiä ei
voida edellä
mai-uituissa hautoma-koneissa haudottaa, vaan sitä
var-. ten on käytettävä
koneita, joissa
mäti joutuu
liikkeeseen, esim.
Z u g in 1. W e i s s in (kuva 5), tai W i 1 ra o t in
(kuva 6) taikka C h a s e n (kuva 7),
hautomo-suppiloja. Z u g in 1. W e i s s in suppilo on
meillä yksinomaan käytetty hautomosuppilo. Se

Kuva

Kuva 6.

Kuva 7.

on tav. n. 50 cm:n korkuinen, pystyyn
asetettava lasisuppilo, jonka läpimitaltaan vain n. 2
cm leveä alasuu kiinnitetään vesijohtoon.
Suppilon täytyttyä valuu liikavesi leveän,
läpimitaltaan n. 20 cm:n suuruisen vläsuun reunoilta
alas. Mäti pannaan sinänsä suppiloon, jossa
alhaalta tuleva vesivirta pitää sitä alituisessa
liikkeessä; virran voimakkuus ei kuitenkaan saa
olla niin suuri, että mäti voi työntyä pois
suppilosta, minkä vuoksi virtaa täytyy voida hanan
avulla järjestää. Suppilon alle on sovitettava
keräyslaatikko (esim. v. Bornen tapaan
laadittu (kuva 5) keräämään suppilossa syntyneet
poikaset, mitkä vesivirran mukana reunalle
noustuaan kaikki vaaratta ja vahingoittumatta
putoavat laatikkoon. Samoin poistuvat suppilosta
vesivirran mukana rikat, kuolleet mätimunat ja
munankuoret, minkä johdosta konetta
sanotaan itsensäpuhdistavaksi. — Wilmotin ja

Ch ase n suppilossa (kuvat 6 ja 7) johdetaan
vesi erikoisilla, suustaan laajentuvilla torvilla
pikarin muotoisten maljojen pohjalle, josta se
torvien päitten ohi tunkeutuen kääntyy
maljojen mätiä sisältäviin pääosiin (torvien suitten
yläpuolella), pitäen mätiä liikkeessä. Nämä
koneet ovat samalla lailla kuin Zuginkin kone
itsensäpuhdistavia sekä työntävät myöskin
syntyneet poikaset koneesta pois, minkä vuoksi
niitten alle on sijoitettava keräyslaatikko. Siian
ja muikun pojat ovat miltei kohta
kuoriutumi-sensa jälkeen istutettavat. — Kalojen, varsinkin
lahnansukuisten, ja eritoten karpin haudontaa
harjoitetaan myös erikoisissa kutulammikoissa.
ks. L a m m i k k o v i 1 j e 1 y s. T. B. J-i.

Kalanhautomo, laitos kalanhaudontaa varten.
Tällaisia laitoksia lohi-, siika- ja osittain
muikku-kalojen mädin haudontaa varten on maassamme
nykyisin toimessa: 1) valtion omistamat A e
t-sän hautomo Kokemäenjoen varrella (rak. 1908),
Langinkosken hautomo Kymijoen suulla
(rak. 1908), E von hautomo Lammin pitäjässä
(rak. 1892) ; 2) valtion osittaisella
avustuksella rakennetut Puntarinkosken hautomo
Joensuun kaupungin luona (rak. 1908 pormest.
W. Wallenius), Madekosken hautomo
Oulujoen varrella (rak. 1906 Oulun
kruununkalastus-yhtiö), Ruununmyllyn hautomo
Hämeenlinnan luona (rak. 1907-08 Hämeen läänin
maanviljelysseura), Ristiinan hautomo Ristiinan
pitäjässä (rak. 1908 Mikkelin läänin
maanviljelysseura), Vieremän hautomo Uukuniemen
pitäjässä (rak. 1908 Itä-Karjalan
maanviljelysseura ja lehtori A. Th. Genetz), Mäntsälän
hautomo Mäntsälän pitäjässä (rak. 1908-09
Uudenmaan maanviljelysseura), Valkeisen
hautomo Kuopion luona (rak. 1909-10 leht. Br.
Granit-Ilmoniemi ja Kuopion läänin
maaviljelys-seura), sekä 3) yksityisiä: Tl am on hautomo
Hämeenlinnan luona (vphra Standertskiöld),
Sorsakosken hautomo Leppävirroilla (O.-y.
W. Hackman & C.), Paloniemen hautomo
Lohjalla (van der Pals) ynnä muutamia muita
pienempiä. Hautomojen yhteydessä on
muutamissa laitoksissa lammikkolaitteita.
Huomattavimmat näistä ovat Puntarinkosken, I 1
a-mon ja Evon laitokset. •— Ensimäisiä
Suomessa toimineita kalahautomoja oli maamme
ensi-mäisen kalastustentarkastajan H. J. Holmbergin
toimesta 1861 rakennettu Siikalaiturin
hautomo Käkisalmen luona sekä pienemmät
samaan aikaan toimineet yksityiset laitokset
Mus-tiolla (vphra Linder), Tampereella, Ala-Urpalassa
sekä Valamon saarella, vrt. Kalanhaudonta.

T. H. J-i.

Kalanistutus, kalataloudellinen menettely
siirtää kaloja veteen kasvamaan, j6ko vesistä
toisiin tai hautomoista vesiin, on nykyaikaisen,
järjestetyn kalatalouden tärkeimpiä aseita.
Varsin huomattava osuus k :11a on kalan viljelyksessä,
siinä kun jok’ikinen kasvatettava kala
istutetaan. Myöskin luonnonvesien kalataloudellisessa
hoidossa k :11a on tärkeä sija, sen avulla kun
koetetaan saada uusi kalalaji vesialueeseen
kotiutumaan, k o t i u 11 a m i s-i s t u t u s, tai
vähälukuisena esiintyvä kalalaji runsaslukuiseksi, 1
i-s ä ä m i s-i s t u t u s. Uuden kalalajin
kotiuttamiseksi on täysi-ikäisten kalojen istutus edullisin,
ne kun alusta alkaen kvkenevät sukuaan lisää-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0031.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free