- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
39-40

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalanhautomo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

39

Kalankuljetus

40

ir.ään. Varttuneiden kalojen istutus on
maalais-temme keskuudessa vanhastaan ollut yleistä.
V :sta 1879 (Senaatin päätös 20 p. jouluk. 1878)
alkaen myös valtio, kuvernööreille jätettyjen
anomusten ja todistuksien perustalla, jakaa
vuosittain (nykyään 300, 200. 100 ja 50 mk
suuruisia) palkintoja onnistuneista
kotiuttamisistutuk-sista; tarkoitukseen on vuosittain käytettävissä
1.500 mk. Useimmat palkituista istutuksista ovat
olleet siian, muikun ja lahnan istutuksia. Jos
uuden, taloudellisesti arvokkaan kalan
kotiut-tamisistutus on tehty, on istutettu kalalaji
asianomaisessa vedessä lain mukaan pyynniltä
kokonaan rauhoitettu kuuden vuoden ajan. — Osaksi
kalalajien, etupäässä eräitten lohikalojen,
kotiuttamiseksi, mutta varsinkin vähälukuisten
kalalajien lisäämiseksi istutettiin hautomoissa
kehitettyjä, usein vastasyntyneitä, toisinaan
lammikoissa vartutettuja kalanpoikasia myös
luonnonvesiin, meillä 1860-luvulla ja nyt aivan
nykyisin 1900-luvun lopulla (ks.
Kalanhau-tomo). Tällaiset vastasyntyneet ja nuoretkin
poikaset ovat tosin helpommin kuljetettavia kuin
varttuneet kalat, mutta luonnonvesiin
istutettuina niitten kuolevaisuus on suuri, sillä
melkoinen osa joutuu avuttomuutensa takia
petokalojen sekä pikkukalain syöjäin saaliiksi tai
tulee muuten hävitetyksi. Edelleen kestää kauan,
ennenkuin jäljelle jääneistä poikasista kutukaloja
kehittyy. Näin ollen on vain erikoisissa oloissa
täysi takuu olemassa menettelyn
k?nnattavai-suudesta. Milloin kalalajin luonnolliset
kutupaikat ovat melko määrässä hävitetyt tai
häviön uhkaamia, kuten esim. lohikalojemme
kutupaikat koskissa ja joissa, on tällaiseen
istutukseen erikoisesti turvauduttu. Poikasten
vartut-tamineu kesän kaksi erikoisissa, luonnonvesiin
istutettavain kalain vaatimuksia silmällä pitäen
rakennetuissa lammikoissa, lisää takeita
istutuksen onnistumisesta. —- Istutuskaloja
kuljetus-astiaan ja siitä istutusveteen siirrettäessä on
pidettävä huolta kalojen totuttamisesta uuteen
veteen, etenkin kun lämmössä on erotusta, siten
että uutta vettä aluksi vähän, sittemmin
enemmän sekoitetaan vanhaan. Istutuskalojen
kuljetuksesta ks. Kalankuljetus. T. II. J-i.

Kalankuljetus, varsinkin elävän ja tuoreen,
vaatii tavaran pilaantuvaisuuden takia etenkin
pitempiä kuljetusmatkoja varten erikoisia
toimenpiteitä. Eläviä kaloja voidaan vesiteitse aina
verrattain mukavasti kuljettaa sumpuissa,
reikä-seinäisissä laatikoissa, veneissä, veneitten osissa
j. n. e., joihin tyynellä säällä käytettäviksi
voidaan liittää hapaasta (silmukudoksesta) tehtyjä
rysäsumppuja. Tätä kuljetustapaa käyttäen
voidaan in. m. suolaisen veden kaloja, esim.
turskia, kuljettaa lyhyemmän matkan makeassakin
vedessä pitämällä suolapussia sumpussa sinne
virtaavan veden suolaamiseksi. Suuret sumput
ovat osastoihin jaettavat. Eläviä kaloja voidaan
ja usein täytyykin, kuten istutuskaloja ja
kalanpoikasia, kuljettaa vettä (kesällä lähde- tai
kaivovettä, muulloin järvi- tai jokivettä, merikaloja
varten tietenkin merivettä) sisältävissä astioissa;
jos ulkoilma on -f- 10° C lämpimämpää on
astioihin myös pantava jäätä. Kalojen hengitykseen
käytettävän hapen arveluttava väheneminen
vedestä vaikeuttaa kuitenkin tällaista kuljetusta.
Tätä seikkaa silmällä pitäen onkin astioissa jä-

tettävä noin kolmannes tai neljännes
tilavuudesta täyttämättä, siis ilmaa sisältäviksi.
Edelleen on vettä silloin tällöin uusittava sekä noin
kahdesti tunnissa astioita hiljalleen läikytettävä,
jotta ilmaa sekoittuisi ja samalla liukenisi
veteen. Jos astiat esim. sisältävät toisiaan piikki-

Kuva 1.

sillä evillään haavoittavia kaloja, niin ettei niitä
voida läikytellä, on vesi hapetettava
juoksuttamalla astiasta otettua vettä hiljalleen samaan
astiaan takaisin. Kuljetusastian muoto ei yleensä
paljoakaan merkitse. Istutuskalojen ja
kalanpoikasten kuljetukseen soveltuvat
maidonkuljetus-astiat, joskin varta-vasten-valmistettuja käytetään
(kuva 1). Isompien kalojen kuljetukseen käyte
tään enimmin latuskaisia, n. 35 litraa vetäviä
tynnyreitä. Puiset astiat ovat ennen
käyttämistä vetytettävät. Suurista kaloista on myös
lima pyhittävä pois. Kuukauden ikäisiä
lohenpoikasia katsotaan voitavan kuljettaa viileällä
säällä, ellei kuljetus kestä 12 tuntia kauemmin,
10 litrassa vettä noin 250 kpl., keltuaispussilla
varustettuja samoissa oloissa 10 litrassa vettä
1,000 kpl. sekä siian poikasia 2,000 kpl. Eräitten
(Amtsbergin) tietojen mukaan tarvitaan kiloa
kohti kaksivuotisia lohia 15 litraa vettä 10
tunnin matkaa, 20 litraa 20 tunnin, 25 litraa 30
tunnin ja 30 litraa 40 tunnin matkaa varten, kiloa
kohti kolmivuotisia karppeja (lahnan kaltaisia
kaloja) 9 litraa 10 tunnin, 12 litraa 20 tunnin,
15 litraa 30 tunnin ja 18 litraa 40 tunnin
matkalle. Suurten, syötäviksi aiottujen kalojen
kuljetuksessa käytetään seuraavia laskelmia: 35
litraa vettä kohti talviseen aikaan 125 kiloa,
syksyisin ja keväisin 100 kiloa ja kesäisin 75 kiloa,
jonka ohella on syksyisin ja keväisin lisättävä
jäitä 12 kiloa, kesäisin 15 kiloa. Kehittyneissä
oloissa, kuten esim. Saksassa, on erikoisia
(yksityisiä) rautatievaunuja elävän kalan kuljetusta
varten vesialtaineen ja moottorilla käypine
ilma-pumppuineen veden hapettamista varten; näillä

Kuva 2.

Kuva 3.

Kuva 4.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0032.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free