- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
45-46

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalansavustus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

45

Kalansavustus—Kalanteri

46

koukuilla ja, mainittujen kalalajien kutuaikana,
pienenpuoleisilla rysillä sekä merroilla; ravun
pyyntiin saa tavallisia käytännössä olevia
pyydyksiä käyttää. Edelleen ei saa sanotunlaisesta
rauhoituspiiristä, johon ei malmiperäistä tai
saven ottoon tarvittavaa paikkaa, mikäli se on
vältettävissä, ole liitettävä, eikä piirin
viereiseltä rannaltakaan kiviä, hiekkaa, savea, malmia
tai muuta sellaista ottaa; sitävastoin on
luvallista korjata järvirehua heinäkuun 5 päivän
jälkeen sekä kaislaa ja ruokoa tarpeen mukaan
harventaa. Myöskin rauhoituspiirin
läheisyydessä on kielletty kivien lohkominen
räjä-hyttämällä tai muut toimenpiteet, mitkä kalan
kutua häiritsevät ja poikasten menestymistä
estävät. Myöskin puutavaran lauttaaminen,
höyry-tai kudun aikana muullakin aluksella
kulkeminen on rauhoituspiirissä kielletty, milloin
kulkuja lauttausväylää muutoin on riittävästi.
Rauhoituspiirin ohitse tai kautta kulkiessa on
höyryalusten kuljettava hiljaista vauhtia. Piirin
omistaja taas on velvollinen merkitsemään sen
rajat sopivilla merkeillä sekä järvessä, jossa
ka-lain tukehtuminen jään alle on peljättävissä,
kiviröykkiöitä tai muita kohokkeita
rakentamalla tai avannoilla edistämään ilmanpitoisuutta;
2:o määrää valta- ja kalavävlät, ellei
erikoisia oikeuksia ole, pidettäviksi aina vapaina
kalastuslaitteista ja seisovista kalanpyydyksistä
s. o. verkoista, rysistä j. n. e. lukuunottamatta
kuitenkaan pitkää siimaa ja muuta
koukkupyy-dystä, sallien liikkuvallakin pyydyksellä
(nuotalla) vain siten kalastettavan, että puolet
väylän leveydestä on aina avoinna; 3:o kieltää
liikkuvalla rihmapyydyksellä pyytämisen lohen- ja
siianpitoisessa joessa ja sen suussa
lukuunottamatta lippoamista rannalta tai maankiinteiseltä
sillalta, nuotanvetoa laillisesti merkityssä
lohi-tai siika-apajoissa sekä aikarauhoitusten
momentissa b 1 mainittuja erikoisoikeuksia; 4:o
kieltää laskemasta isoa-rysää tai muuta
samanlaatuista pohjalla varustettua pyydystä lahden tai
selän ainoana tahi pääasiallisena vesireittinä
olevan salmen suuhun sekä meressä lohen- tai
siian-pitoisen kymin tai joen edustalle 5 km:iä
lähemmäksi suuta; 5:o kieltää kalatiestä ja 100 m:n
matkalla sen suista kaiken kalastamisen; 6
^kieltää muun kalastamisen paitsi onkimisen 100 m:n
matkalla koko vesistön poikki rakennetun padon
alapuolella, kanavassa, vesirännissä tai
vesijohdossa; 7:o kieltää kaikissa sisävesissä, paitsi
Laatokassa, ilman erikoista lohen- tai
siianpyyn-tiin saatua lupaa, puoltatoista metriä
korkeamman rysän tai muun pohjalla varustetun
pyydyksen; 8:o kieltää (naapurikalastajan eduksi)
seisovan pyydyksen sijoittamisen mereen 200 m
lähemmäksi nuotta-apajaa sekä lähemmäksi
toisen rysää kuin 200 m sen sivusta ja 40 m sen
päästä poispäin. — Tässä yhteydessä on
mainittava, että kalastukseen umpinaisissa vesissä
s. o. kylään tai tilaan kuuluvissa vesissä, joilla
ei ole mitään yhteyttä toisen veden kanssa tai
vain sellainen, ettei siitä luonnon aiheuttamista
syistä sanottavasti pääse kaloja nousemaan eikä
laskemaan, ei ole muuta rajoitusta tehtävä kuin
se, mikä koskee yleisesti kiellettyjen kalanpyydys,
ten käyttämistä.

C. Ikäpolvirauhoituksia: l:o kieltää
myymästä ja ostamasta 35 cm lyhempiä meri-

lohia, taimenia ja kuhia, 30 cm lyhempiä
nie-riäisiä ja lahnoja, 25 cm lyhempiä puro- ja
järvilohia, siikoja ja säynäitä sekä kieltää
pyy-tämästäkin 10 cm lyhempiä rapuja pituus
luettuna okapiikistä pyrstön päähän; 2:o kieltää,
paitsi erikoisella kuoreen, muikun tai
suomus-kalain pyyntiin hankitulla luvalla, käyttämästä
tiheämpisilmäisiä havaspyydyksiä, kuin että
niissä märkinä ollen suoraksi vedettyinä 7a m:n
pituudella on enintään 25 silmää kuoreen,
muikun ja kilohailin, 18 silakan, 12’/3 suomuskalan
ja 4’/i lohen pyydyksissä, eli kalvoinkerrois3a,
solmuväleissä, luettuna 50, 36, 25 ja 9 silmää
lueteltuna samassa järjestyksessä kuin edellä,
myöntämällä kuitenkin poikkeuksina, että verkko, joka
pauloitettuna ei ole korkeampi kuin 70 cm ja
jota käytetään vain salakan ja muun
syöttikalan pyyntiin samoinkuin varrekkaat
täky-haavit, saavat olla tiheämpiä, sekä että
rauta-eli piikkikalan pyytämiseen järvessä tahi
järven osassa, missä se erittäin sallitaan, sekä
meren rannalla on lupa loka- ja marraskuulla
käyttää tarpeeksi tiheää varrekasta haavia, kun
sen suun läpimitta vain ei ole 75 cm suurempi.
Pohjahaaville, paitsi ravun pyyntiin
käytettävälle, on suurimmaksi tiheydeksi, niin
mitattuna kuin edellämainituista havaspyvdyksistä on
sanottu, määrätty 25 kalvoinkertaa 1. solmuväliä
1. silmien lukumääränä 127>; 3:o kieltää
katiskat ja muut liistoista rakennetut
pyydyslai-tokset, joissa liistojen väliä ei ole 2 cm:iä, sekä
sellaiset, joiden suut, matalimmankaan veden
aikana, eivät ole veden yläpuolelta suljetut
vedenpintaan asti; 4 :o kieltää vitsamerrat ja sentapaiset
pyydykset, ellei vitsain väliä ole vähintään 2 ja
siteitten väliä vähintään 15 em:iä, paitsi
nahkiaisen pyyntiin yöllä elokuun 16 p:stä vuoden
loppuun sekä erikoisella luvalla ankeriaan
pyyntiin. Keväällä kalastukseen käytettävää
vitsa-mertaa älköön ennen kesäkuun 20 päivää
otettako vedestä kauemmaksi ajaksi kuin mitä
kokeminen välttämättömästi vaatii.

D. Pyydysrauhoituksia: l:o kieltää
seuraavat pyyntikeinot ja -neuvot:
räjähdys-sekä myrkylliset ja huumaavat aineet;
ahrai-men, ha’an, pilkin ja muut kalaa ulkoa
haavoittavat neuvot; kokonaan tai osaksi kankaasta
tehdyt pyydykset, pituudelle kudotut tai
pauloitetut nuotat ja muut liikkuvat rihmapvydykset,
joissa solmujen väli yläpaulassa on sanottavasti
pitempi tai lvhempi kalvoimen leveyttä.

T. H. J-i.

Kalansavustus ks. Kalankäsittelv.

Kalansiitos ks. K a 1 a n m ä t i.

Kalansiitoslaitos ks. Kalanhautomo.

Kalansuku, lakikielessä käytetty,
vanhentuneeksi katsottava nimitys kalastolle (ks. t.).
Ximitys ei siis vastaa eläintieteellistä
suku-käsitettä. T. n. -J-i.

Kalansuolaus ks. Kalankäsittelv.

Kalansäilytys ks. Kalankäsittely.

Kalanteri (ransk. calandre, < lat. cylindrus =
valssi), kankaan tai paperin kuvioimiseen tai
kiillotukseen käytetty kone. Kiilto syntyy
toisiaan koskettavien hankaavien valssien
vaikutuksesta. Tavallisessa rulla-k:ssa kiillotettava
kudos käy monen valssiparin välitse
kiillottau-tuen pääasiassa puristuksesta, h a n k a u s-k:ssa
kiilto syntyy nopeammin pyörivän metallivalssin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:46 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/4/0035.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free