- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
47-48

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalansavustus ... - Kalastus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

47

Kalan viljelys—Kalastus

48

hankauksesta. Kuvio- t. g o f r e e r i-k :ssa
painautuu paperiin tai kankaaseen kuvioita siten,
että kuvioille kaiverrettu metallivalssi
(patriisi-valssi) painaa kuvioitavan kudoksen
pehmeäm-pään paperivalssiin (matriisivalssi). A. S-r.

Kalanviljelys, mahdollisimman tuottavaksi
järjestetty kalojen kasvattaminen
keinotekoisissa tai luonnonvesissä, joista luonnonkalasto
on joko tyystin tai vähän merkitseväksi
hävitetty. Suurimmaksi osaksi k:tä harjoitetaan
lammikkoviljelyksenä (ks. t.)
keinotekoisissa vesissä. K. sovittaa kalatalouteen
peltoviljelyksen tai ehkä oikeammin sanoen
puu-tarhaviljelyksen periaatteita. Raivattuun
vesialueeseen, lammikkoon tai tyhjäksi kalastettuun
järveen istutetaan enimmäkseen jo jonkun
verran varttuneita kalanpoikasia käyttökuntoisiksi
kasvamaan. Istutettujen kalojen, jos ne ovat
rauhakaloja, ei anneta kasvuvesissä vapaasti
lisääntyä. jottei jälkeläisistä tulisi
ravintokilpai-lijoita kasvukaloille. Jälkeläisten hävittämiseksi
istutetaan kalaveteen kasvukaloja pienempiä
petokaloja. Jos istutetut kasvukalat ovat
petokaloja ja ne kutuikääu kasvatetaan, estävät
emokalat liikalisääntymisen syömällä pienet.
Kasvu-kalojen kasvukauden kuluttua toimitetaan
tyh-jennyskalastus ja korjataan saalis. Uusien
istutettavien kasvukalojen hankkimiseksi
kalanviljelys turvautuu osaksi erikoiseen kalanmädin
haudontaan (ks. Kalanmäti ja
Kalanhau-donta), osaksi erikoiseen kutu viljelykseen.

T. H. J-i.

Kalaporras ks. Kalatie.

Kalaränni ks. Kalastus.

Kalasauna ks. Kalastus.

Kalastajasormus (annulus piscatorius),
paavin sinettisormus, johon on kuvattu Pietarin
kalansaalis ja asianomaisen paavin nimi.

Kalasto, vesialueen kalat. Itämeren,
Suomen-ja Pohjanlahtien kalasto on sekakalastoa, osaksi
meri- osaksi sisävesikalastoa. Veden
niukka-suolaisuuden takia vain osa varsinaisista
merikaloista tulee toimeen rannikoillamme, sitä vastoin
useimmat aisävesikaloistamme ovat kotiutuneet
meriimme. Kaikkialla näissä esiintyvät
hyöty-kaloista vain haili ja merihärkä (simppulaji),
useimmat muut tärkeimmistä merikaloistamme,
turska, kampela, piikkikampela ja kilohaili,
etenevät suuremmissa määrissä Itämereltä käsin
vain puoliväliin Suomen- ja Pohjanlahtia, ollen
näiden lahtien perukoissa vain satunnaisina
kul-jeksijoina tavattavissa. Sisävesien talouskaloja
merissämme ovat: kuha, made, särki, säynäs,
lahna, siika, hauki ja ahven, jopa paikoin muikku
ja harjuskin. Jo mainittujen hyötykalojen
lisäksi esiintyy merissämme myös vuoroin
makeassa, vuoroin suolaisessa vedessä asustavia
muuttokaloja: lohi, taimen, ankerias, nahkiainen
ja kuore (merimuoto). Sisävesissämme
esiintyvät paitsi jo mainituita meressäkin asustavia
makeanveden kaloja ja muuttokaloja myös
seuraavat talouskalat: ruutana, järvi- ja purolohi
ja nieriä, eräitä vähäpätöisempiä mainitsematta.
Sisävesiemme kalaston kokoumuksessa on
melkoinen ero olemassa pohjoisten ja eteläisten
vesien välillä. Pohjoisissa sisävesissämme ovat
ahventa ja haukea lukuunottamatta, jotka
asustavat kaikissa maamme vesissä, lohensukuiset
kalat, varsinkin siika, muikku ja järvilohi valta-

kaloja. Lahnan sukuisia kaloja, verrattain
pitkälle pohjoista kohti levinnyttä särkeä
lukuunottamatta, ei pohjoisissa vesissämme ole. Maamme
keski- ja eteläosien (eteläpuolella välimatkaa
Oulusta Kajaaniin) vesissä sitävastoin
lohensukuiset kalat ovat melko määrin saaneet
väistyä kuhan, kuoreen (lohensukuinen kala tosin
sekin, mutta eteläisempi muoto) sekä eritoten
lahnansukuisten kalojen tieltä. Parhaiten
lohensukuisista kaloista pitää puolensa maan
eteläosassakin muikku, joka siksi onkin kautta
maamme valtakala ja sisävesiemme tärkeimpiä
talouskaloja. T. H. J-i.

Kalastuksenhoitoyhdistys ks.
Kalastus-h o i t o y h d i s t y s.

Kalastuksenkaitsija ks. K a 1 a s t u s v a h t i.

Kalastuksenneuvoja, maanviljelysseuran,
talousseuran tai kalastajaliiton palveluksessa oleva
neuvoja kalataloudellisissa kysymyksissä.
Ensi-mäiset tällaiset neuvojat Suomessa otettiin
toimiinsa 1007. T. H. J-i.

Kalastus on elinkeinoista vanhimpia.
Vesi-alueeu laadun mukaan se on meri-, j ä r v
i-tai jok i-k: ta, jos vain tärkeimmät
luonnonvesien laadut otetaan huomioon. Meri-k. on me
rien, eritoten valtamerien suuruuden vuoksi
suurenmoisin ja kaikista antavin. K. ei kuitenkaan
ole tuottavin tropiikkiseutujen merissä, joissa
kalojen ja muitten eläinten lajirikkaus on
suurin. Sitävastoin ovat lauhkeiden vyöhykkeiden
merikalat, silli ja turska, koko kalatalouden
tärkeimmät tuotteet maailman markkinoilla.
Eristetyistä meristä ovat toiset kalarikkaita, kuten
Pohjanmeri, toiset, kuten Itämeri, verrattain
köyhiä; tämän ominaisuuden määräävät
eristettyjen merien asema ja yhteys valtamerien kanssa,
joista seikoista veden suolanpitoisuus ja sen
mukana monet muut kalojen elämänehtoihin
vaikuttavat luonnonsuhteet johtuvat. — Joki-k:ista
ovat lohen- ja sammen-k:t tärkeimmät. Järvi-k.
on lauhkeassa vyöhykkeessä suureksi osaksi
lahnan- ja lohensukuisten kalojen k:ta. —
Tyli-jennys-k. on erikoinen lammikkoviljelykslssä
käytetty k.-laatu.

Meikäläisen Itämeren, Suomen- ja
Pohjanlahden ja sisävesiemme k:n tuotteet ovat
melkoiseksi osaksi samat (vrt. Kalasto). Siksi
käsitelläänkin seuraavassa kalastustuotteitamme
ryhmittelemättä niitä vesien laadun mukaan.
Tärkein kalastustuotteemme on saaliin suuruuden
takia ehdottomasti merissämme asustava haili
1. silakka, jonka pyyntiä pitkin koko
merenrannikkoamme kaikkina vuodenaikoina,
talvisinkin jään alta, harjoitetaan. Paitsi hailin
kalastamista nuotalla, verkolla, isollarysällä, on
viimeisinä vuosikymmeninä myös sen pyynti
ajelehtivilla verkoilla, ajokalastus, päässyt hyvään
vauhtiin, joten hailin-k:ta nykyisin harjoitetaan
myös meren selillä. Maassamme saadun
hailin-pyynnin keskimääräinen vuotuinen suuruus on
virallisen tilaston mukaan vv. 1880-89 10,4» milj.,
vv. 1890-99 8,8 milj. ja vv. 1900-09 10,m milj. kg.
Saaliin käsittely on alkuperäisellä kannalla. —
Kilohailin kalastus, jota kuitenkin voidaan
harjoittaa etupäässä vain Helsingin ja Hangon
välisellä rantaosalla, toimitetaan verkoin alku- ja
loppukesästä; saalis on eri vuosina varsin
vaihteleva. Virallisen tilaston mukaan on kilohailia
tuhansissa kiloissa saatu 1903 66,5, 1904 253,?

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0036.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free