- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
65-66

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalastus - Kalastusassistentti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

65

valmistuva havas sitten koko ajan pidetään kiinni.
Kudottaessa laitasilmät pyrkivät sikkuroituinaan,
minkä estämiseksi käytetään koirasiin ia tai
kapuloita (kuva 46), jotka jälkimäiset
samalla ovat pohjallisia; niiltä puretaan rihmaa,
joka kääritään laitasilmien ulkotankojen ympäri
niiden vahvistamiseksi. Ilavas kudotaan joko
korkeudelle tai suolelle; jälkimäisessä
tapauksessa suoli määrää hapaan korkeuden.
Kun uusi silmärivi on saatu valmiiksi, on havas
kasvanut yhdellä kerralla
(kalvinker-ralla). Hapaan tiheyden ovat kalamiehemme
määränneet kertaluvulla, s. o. sillä
osamäärällä, joka saadaan, kun vanha kortteli
(1. vaaksa) jaetaan silmän sivun 1. silmätä
n-gon pituudella. Hapaan leventämiseksi tai
kaventamiseksi tehdään levennys- tai k a v e
n-n u s s i 1 m i ä. Solmumuodoista ks. Havas.
Hapaan rakentamisessa on kolme seikkaa
vaarin-otettavana : kiinnitys pauloihin, panostus
ja alustus; panostuksella tarkoitetaan hapaan
kiinnittämistä pauloihin hiukan koottuna, mikä
tekee hapaan (verkon) ottavaksi;
alustaminen on hapaan panostamista siten, että
alapaula tulee yläpaulaa pitemmäksi.
Kiinnittäminen saattaa tapahtua silmittäin (joka
silmästä) , harppaamalla tai
laskoksit-tain (erityisen ohuemman nyörin välityksellä;
kuva 49). Silmittäin kiinnittäminen suoritetaan
joko silmämäärällä, lippain (pientä tuohi- tai
nahkalappua mittana käyttäen),
pykälä-tikuin tai tapeettain (t a v e = paulan osa,
jonka pituus on määräluku kertoja). Jame on
kahden eri hapaan liitos.

[„Amtliche Berichte über die internationale
Fischerei-Ausstellung zu Berlin" (1880); Benecke,
„Fische, Fischerei und Fischzucht in Ost- und
Westpreussen" (1881); v. dem Börne. ..Handbuch
der Fischzucht und Fischerei" (1885) ; Jletzger,
..Beiträge zur Statistik und Kunde der
Binnen-fischerei des preuss. Staates" (1880); Blanchère.
„La peche et les poissons. Nouveau dictionnaire
géuéral des pëches" (1885); Duhamel du Monoeau,
„Traité général des pëches et histoire des poissons"
(1769-82); Daubrée et de Drouin de Bouville
M. Baoul, „PSche fluviale en France. Principaux
engins et modes de peche" (1900); „Izsledovanija
o sostojanii rybolovstva v Rossii. Izdany
mi-nisterstvom gosudarstvennyh imustsev" T-IX.
(1860-75) : Schvindt. ..Suomalainen kansatiet.
kuvasto I. Metsänkäynti ja kalastus" (19061;
Sirelius, ..Suomalaisten kalastus I-III" (1906-0S);
sama. „Cber die Sperrfisclierei bei den
finnisch-ugrischen Völkern" (1906); sama, „Kappale
suomensukuisten kansain kalastushistoriaa"
(Suom.-ugr. seuran aikakauskirja XXIII);
..Kalastus-komitean mietinnöt" (1898 ja 1910); Nordqvist,
„Kalastustalouden käsikirja" (1902) ; Xordbäck,
..Handledning i fiskevård o. fiskafvel" (188-1);
Sandman, ,.Ostseefischerei in ihrem jetzigen
Låge" IV. Finnland (1906); ..Suomen
kalastuslehti" (v:sta 1892); Walter, „IMe Fischerei als
Nebenbetrieb des Landwirtes u. Forstinannes"
(1903); Järvi, „Tärkeimmät kalat ja kalatalous"
(Suomen kartasto 1910).] U. T. B.

Kalastusassistentti ks.
Kalastustentar-kastaja.

Kalastushoitoyhdistys on Armollisella
säännöksellä määrätty yhdistys alueella, jossa
kala-3. IV. Pninettn "’,.11.

66

vesien hoito on oleva yhteinen. K:n jäseniä
ovat kaikki alueen kalaveden omistajat. Asioita
käsittelevät osaksi hoitoyhdistyksen jäsenet
kuntakokouksessa, osaksi jäsenten valitsema
hallintokunta, sillä tavoin kuin kunnan tai
kuntain yhteisesti ratkaistavista asioista on
säädetty. K:n tulee aluettaan varten laatia
sellaisia määräyksiä kalanpyydyksistä,
kalastus-ajasta, kalastustavasta, rauhoituspiirien ja
kala-väylien laittamisesta sekä muusta
kalataloudellisesta huolenpidosta, jotka lain säätämien
määräysten lisäksi havaitaan tarpeellisiksi. K:n
asiana on edelleen toimituttaa kalanviljelystä
taikka, palkintoja lupaamalla, muita siihen
ke-hoittaa, laittaa ja kunnossa pitää
tarpeenmukaisia kalateitä, pitää huolta siitä, että
kalastuksesta ja veden käyttämisestä annettujen
määräysten rikkominen saatetaan syytteeseen ja että
pakotetaan niiden säätämiä velvollisuuksia
täyttämään; sekä asettaa ja palkata yksi tahi
useampi kalastuskenkaitsija silmälläpitämään
sanottujen määräyksien noudattamista sekä
valvomaan, ettei yksityisen kalastusoikeutta loukata.
— Raulioituspiirejä varten on k:llä oikeus
käyttää pakkoluovutusta. — K:n määräykset
kalastuksen hoitamisesta on alistettava Senaatin
talousosaston tutkittaviksi ja vahvistettaviksi sekä
julkaistava asetuskokoelmissa. — Toistaiseksi ei
maassamme ainoatakaan k:tä ole toimessa, vrt.
Kalastuskunta. T. H. J-i.

Kalastuskoeasema Evolla Lammin pitäjässä,
perustettu 1892 tutkimaan ja kehittämään
etenkin järviimme sovellutettavia kalataloudellisia
menettelytapoja. Koeaseman yhteyteen
järjestettiin 1901 kalastuskoulu, pieni opastuslaitos aluksi
kahta, v:sta 1904 alkaen neljää oppilasta
varten. Kurssi on yksivuotinen. T. H. J-i.

Kalastuskonsulentti, Suomen
kalastusyhdis-tyksen vv. 1903-04 sekä uudelleen v:sta" 1907
alkaen palkkaama, neuvontatyötä harjoittava
ammattimies. T. H. J-i.

Kalastuskoulu ks. Kalastuskoeasema.

Kalastuskunta on jakokunnan (kyläkunnan)
yhteisen kalaveden haltija. Kalastuskunnan
jäseniä ovat yhteisen kalaveden osakkaat.
Kalastuskunnan perustaminen on lähinnä
kuntakokouksen esimiehen asia, joka saatuaan
maanmittarilta tiedon, että raja yhteisen kalaveden
ympäri on käyty, kutsuu kalaveden osakkaat
kokoon. Kutsumus toimitetaan siinä
järjestyksessä kuin kuntakokouksen kutsumisesta on
säädetty, ja pitää siinä kokouksen aika ja paikka
oleman ilmoitettuina. Jos osakkaat ilman
tällaista kutsumusta kokoontuvat, on kokous
myöskin pätevä. K. on velvollinen keskuudessaan
sopimaan kalastuksen harjoittamisesta yhteisessä
vedessä siten, että kalaston (kalasuvun)
hävittäminen estetään. Toisin sanoen k:n tulee ottaa
punnittavakseen kysymys, miten suuren
kalastuksen, kalaverotuksen, heidän yhteinen
kalave-tensä voi sietää, sitten sopia keskenään siitä,
kalastetaanko yhteiseen vai kunkin osakkaan
omaan laskuun sekä jälkimäisessä tapauksessa,
miten kalanpyynti osakasten kesken jaetaan,
jotta kukin osakas voisi saada oikeutensa,
manttaalinsa mukaisen hyödyn. Tehtyjen sopimusten
mukaan laaditaan kalastuskunnalle
järjestyssäännöt, mitkä lähetetään, samalla ilmoittaen,
kuka on kalastuskunnan esimies, paikkakunnan

Kalastusassistentti—Kalastuskunta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0045.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free