- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
75-76

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalat (Pisces) - Kalat (Pisces). 1. Eläinradan 12:s merkki. 2. Tähtikuvio - Kalatalous - Kalataloussuunnitelma - Kalathos-kapiteli - Kalatie

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kalat—Kalatie

76

ien rako 011 alidas, voivat säilyttää kiduksensa
kauan kosteina ja pysyä vedestä otettuinakin
jonkuu aikaa elossa kuten esim. ankerias.

Eräs omituinen elin, joka tavataan
kiillesuo-muisilla, keuhkokaloilla ja useimmilla luukaloilla
on suolen selkäpuolella oleva, ilman täyttämä,
tavallisesti pariton pussi, uimarakko. Se on
kiillesuomuisilla, keuhkokaloilla ja useilla
luukaloilla erikoisen tiehyen, ilmaputken, kautta
suolen (nielun) yhteydessä (rakkosuisilla,
Physostomi), toisilla taas se on umpinainen
(Physo-elisti). Supistumalla ja laajentumalla uimarakko
lisää tai vähentää kalan ominaispainoa ja
toimii vleensä elimenä, jonka avulla kala voi
sovelluttaa ominaispainonsa eri syvyydessä
ollessaan ympäröivän veden mukaiseksi
(hydrostaattinen elin). Keuhkokaloilla uimarakko on
sovellettu ilmahengitykseen, sen sisäpinta on
solui-nen, jopa muutamilla kahtia jakaantunut, joten
se niin rakennukseltaan kuin toiminnaltaan
vastaa sammakkoeläinten, samalla myös muitten
luurankoisten, keuhkoja.

Kalat ovat aniharvoja poikkeuksia
lukuunottamatta eri sukupuolisia. Toisinaan huomataan
melkoisia erilaisuuksia saman lajin uroksen ja
naaraksen väreissä, etenkin kutuaikana, ja
muodossa. Säännön mukaan tapahtuu munien 1. n. s.
mädin (määhnän) hedelmöitys vedessä:
sukukypsä naaras laskee kutuaikana veteen mätiä,
jonka sekaan uroskala laskee siittiöitä 1. n. s.
maitia, harvoin munat kypsyvät jc naaraksen
ruumiissa, joten se synnyttää eläviä sikiöitä.
Viimemainittu tapa on useilla haikaloilla ja
luukalojen seassa kivinilkalla. Kutuaika on
tavallisesti keväällä, usein myös kesällä, harvoin
kuten useilla lohikaloilla, talvella. Mäti- ja
maiti-kalat kokoontuvat silloin usein suurina parvina
rannikoille tai matalikoille tai nousevat virtoja
myöten ylös tehden pitkiä matkoja (lohet,
sam-met y. m.) paikoille, missä munien laskeminen
tapahtuu. Päinvastoin taas ankerias vaeltaa
virtoja myöten toimittamaan kutunsa meren
syvyyksissä, mistä sen poikaset sitten kokoontuvat
jokiin ja virtoihin varttumaan. Kehitys
tapahtuu tavallisesti suoranaisesti, harvoin voi kuten
esim. aukeriaan suhteen puhua varsinaisesta
muodonvaihdoksesta. Melkein aina sikiäväisyys on
erinomaisen suuri, lukuisat kalat tekevät
kymmeniä- tai satojatuhansia tai enemmänkin munia.
Monet kalat, kuten karppi ja hauki, voivat tulla
hyvin vanhoiksi, ja hyvin yleistä on, että kalan
kasvamiuen jatkuu senkin jälkeen kuin se on
saavuttanut sukukypsyytensä. Suurin osa kaloja
elää meressä, monet yksinomaan makeassa
vedessä tai murtovedessä kuten lahnansukuiset,
toiset taas vaihtavat aika ajoin, vars. kutuajaksi,
olinpaikkaa (vaelluskalat). Veden ulkopuolella
harvat kalat voivat kauempaa aikaa elää,
kauimmin keuhkokalat ja eräät itä-intialaiset
makeanveden kalat fAnabas scandens). N. s. lentävät
kalat voivat laajoilla rintaevillään liitää jonkun
matkaa ilmassa. Eräät kalat elävät
maanalaisissa vesissä ja ovat sokeita; valtamerien
syvyyksistä on opittu tuntemaan melkoinen joukko
kummallisia kaloja.

Kalojen luokkaan luetaan tavallisesti seuraavat
neljä vedessä elävää selkärankaisryhmää: 1.
Leveäsuiset (Selachii), joihin luetaan
haikalat (Hqualidæ), rauskut (Rajidæ) ja koppapäiset

c Holocephali). 2. Keuhkokalat (Dipnoi);
suvut Lepidosiren, Protopterus ja Ceratodns. 3.
Kiillesuomuiset 1. ganoidit (Ganoi<lci),
joita edustavat rustoganoidit eli sammet (suvut
Acipenser ja Spatularia) ja luuganoidit (suvut
Polypterns, Lepidostcus ja Amia). 4. Luukalat
(Teleostei), joka ryhmä käsittää valtavan
enemmistön nykyajan kalamuotoja: rakkosuiset
(Physostomi), pehmeäeväiset (Anacanthini),
nieluleu-kaiset (Pharyngognathi), piikkieväiset
(Acanthopteri), jäykkäleukaiset (Plectognathi) ja
tupsu-kiduksiset (Lophobranchii). Usein luetaan
kalojen luokkaan myös alhaisella
organisatsionikan-nalla olevat ympyräsuiset (Cyclostomi),
toiselta puolen taas eräät luonnontutkijat erottavat
keuhkokalat eri luokkana varsinaisista kaloista
(Euichtliyes). Tähän kirjoitukseen värilliset
kuvaliitteet Järvikaloja ja Merikaloja.

K. M. L.

Kalat (Pisces). 1. Eläinradan 12 :s merkki 5.
— 2. Tähtikuvio pohjoisella
taivaanpallopuolis-kolla Oinaan tähtikuviosta länteen.
Kevätpäivän-tasauspiste on nykyään tässä kuviossa, joka ei
sisällä kolmatta suuruusluokkaa suurempia tähtiä.

n. r.

Kalatalous tarkoittaa vesien kalaston ja sen
muun alemman eläimistön saattamista
mahdollisimman runsastuottoiseksi. K. on aina,
ainakin osaksi kalastusta, kalojen ja muitten
alempain vesieläinten pyytämistä ja
kalan-käsittelyä, kalastuksella saatujen tuotteiden
saattamista säilytyskelpoiseen ja
kauppakuntoi-seen tilaan. Vuosisadat ja -tuhannet läpeensä
k. on ollut vain kalastusta ja kalankäsittelyä
ja sitä se nykyisinkin vielä on varsinkin
valtamerien, mutta myös muiden merien, ja suurien
sisävesien kalataloudessa. Yhä tihenevän
asutuksen aikaansaama hyötykalaston väheneminen
pienemmissä vesissä, eritoten järvissä ja joissa, on
kuitenkin aiheuttanut eri maissa kunkin
kulttuuri-olojen mukaisen kalataloudellisen
toiminnan, jonka tarkoituksena on huolenpito
hyöty-vesieläinten, erikoisesti hyötykalojen
kasvamisesta ja lisääntymisestä. Tämä toiminta on ollut
ja on edelleen osaksi luonnon vesiin kohdistuvaa
kalavedenhoitoa, osaksi keinotekoisissa
vesissä harjoitettua tai sen mukaan pienempiin
luonnonvesiin sovellettua kalanviljelystä.
Kalatalouden alaan luetaan myös
kalakauppaa ja kalankuljetusta koskeva toiminta,
vrt. Kalastus, Kalankäsittely,
Kala-vedenhoito, Kalanviljely s,
Kalakauppa ja Kalankuljetu s. T. H. J-i.

Kalataloussuunnitelma, eritoten järviä, jokia
ja yleensä sisävesiä varten, niitten luonteen ja
laadun sekä paikallisten olosuhteitten
tuntemuksen pohjalle laadittu ohjelma siitä, minkä
kalalajien ja kalastustuotteiden varaan kunkin veden
kalatalous edullisimmin olisi perustettava ja mitä
keinoja käyttäen tarkoitettuun tulokseen olisi
pyrittävä. ’ T. B. J-i.

Kalathos-kapiteli (kreik. lcalathos = koppa),
korinttilainen pylväskapiteli, jonka ydinmuodon
muodostaa pylvään varren vasuntapainen
laajennus. U-o N.

Kalatie, laitos, joka tekee mahdolliseksi tai
ainakin helpottaa kalojen nousun koskissa ja
putouksissa, joista kalat joko tehtyjen tokeiden
ja patoamisten estäminä tai muuten eivät kykene

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0052.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free