- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
77-78

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalatie - Kalatiira ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

77

Kalatiira Kalavesi

78

nousemaan. K:t ovat joko kalakouruja tai
kalaportaita. Edellinen on siksi loivaan
asentoon asetettu
vesiränni, että kala
(etupäässä lohi) kykenee siinä
vastavirtaan uimaan.
Jälkimäinen 011 peräkkäinen
jono toinen toistaan
hiukan alempana olevia
altaita, jotka jakavat
korkean putouksen useihin
altaitten välisiin
pikku-putouksiin. Altaat
rakennetaan joko niin, että kala
kykenee hyppäämään
altaitten väliseinien ylitse,
tai tehdään näihin
vedenalaisia aukkoja, joista
kala pääsee uimaan.
Yksityiskohtiinsa niihdeQ on
sekä kalakouruja että
kalaportaita hyvinkin monta
eri laatua. Vesilaitosten tarvetta varten vettä
padottaessa koetetaan k:t rakentaa vähän vettä
kuluttaviksi. Tarkoitustaan vastaavan k:n tulee
kuitenkin täyttää ainakin seuraavat ehdot: alasuun
tulee sijaita niin, että kala sen helposti löytää, s. o.
runsaimman veden tulon läheisyydessä, itse tie
on oleva siksi väljä, että kala siinä vapaasti
pääsee liikkumaan, eikä yläsuutakaan saa johtaa

Kalaportaita.

varsin matalaan veteen. — Meillä nykyisin
voimassaolevan vesioikeuslain mukaan k. on
valtaväylää padottaessa rakennettava, jos koski on
sellainen, että kala siitä on voinut nousta, missä
tapauksessa padon rakentajan on se teetettävä.
Jos koskesta kala ei ole voinut nousta, on padon
omistaja silti velvollinen sallimaan k:n
rakentamisen. K. on lain mukaan pidettävä avoinna
jäiden lähdöstä joulukuun 1 päivään, minkä jälkeen
se voidaan sulkea ja valtaväylä kalatiettä
tilapäisellä tokeella padota. T. H. J-i.

Kalatiira ks. Tiirat.

Kalatäi (Argulus), aivan litteä, cm pitkä,
läpikuultava kalvoäyriäiueu, joka elää loisena
makean veden kalojen iholla. Yleinen Suomessa.
Kalarikkaissa lammikoissa k. toisinaan
lisääntyy niin, että se on kaloille suureksi vaivaksi.
Eräs laji oleksii muikulla. K. il. L.

Kalaureia f-la’u-J (lat. Cnlauria), saari Sa-

ronilaisessa lahdessa, nyk. Pöros; pinta-ala
n. 31 km3. Kapea salmi erottaa sen Argoliin
Troizenista. K:ssa oli muinoin kuuluisa
Posei-douin tempeli, jonka kerrotaan olleen erään
his-toriantakaisen, 7 itiikreikkalaisen kaupungin
muodostaman amphiktyoni-liiton (ks. t.) keskuksena.
Tähän temppeliin turvautui 322 e. Kr.
Antipat-roksen vainooma Demosthenes; kuu tultiin sinne
häntä vangitsemaan hän mvrkvtti itsensä.

O. E. T.

Kalavedenhoito käsittää toimenpiteet
hyöty-kalaston kasvamisen ja lisääntymisen hyväksi
luonnon vesissä. Tärkeimmät tällaiset
toimenpiteet ovat: meillä paljon laiminlyöty
kalaston järjestely (arvottoman ja vähäarvoisen
kalaston hävittäminen hyötykalojen eduksi),
kalanrauhoitus (ks. t.) ja
kalanistutus (ks. t.). Edelleen ovat tämänlaatuisia
toimia hyötykalojen kutupaikkojen hoito,
keinotekoisten kutupaikkojen (esim. kututurojen)
laadinta, vesikasvien ja ravintoeläinten istutus,
veden lannoitus, veden ilmanpitoisuuden
edistäminen talvisin j. n. e., eli yleensä toimenpiteet,
joiden tarkoituksena on hankkia karumpiinkin
vesiin hyötvkalastolle edullisia olosuhteita hyvien
kalavesien luonnonsuhteista saatujen kokemusten
mukaan. T. Tl. J-i.

Kalavedenjako ks. V e d e n j a k o.

Kalavesi. Omistusoikeuden veteen on meillä
vanhastaan katsottu kuuluvan maanomistajille,
siten että kukin kylä omistaa veden rantansa
kohdalta. Koska niistä oikeuksista, jotka kuuluvat
veden omistajille, kalastusoikeus on
huomattavimpia, on käsitettä „kalaveden omistusoikeus"
etenkin vanhempina aikoina usein käytetty
tarkoittamaan koko veden omistusoikeutta. Siten
1734 v:n laissa sekä myöhemmissäkin
asetuksissa kylän vesialuetta nimitetään usein vain
kalavedeksi, vaikka kylän taloilla on ollut siinä
paitsi kalastusoikeutta myös oikeus vedenalaiseen
pohjaan ja vesivoimaan sekä järvirehun-,
malmin-, kiven-, saven- ja hiedanottoon y. m. s.,
joka kuuluu välittömästi vedenomistusoikeuteen.
Kalastusoikeus käsittää niinhyvin kalojen kuin
sellaisten vesieläinten, kuten esim. rapujen ja
raakkujen pyytämisen, joiden pyynti ei kuulu
metsästyslain alaan. Kun kalavedet ovat olleet
ja vieläkin ovat pääasiallisesti jakamattomia,
ovat etenkin vanhemmat niiden käyttöä koskevat
määräykset etupäässä järjestäneet yhteisen
kalaveden osakasten keskinäisiä suhteita.
Maakunta-laeissa oli yleisenä sääntönä, että kylän
jakamattomassa vedessä kukin osakas sai kalastaa
kyläosuutensa mukaan. 1734 v:n lain mukaan
kullakin kylän osakkaalla oli oikeus pyydystää
kylän jakamattomassa vedessä nuotalla ja
verkolla tarpeensa mukaan; pysyviä
kalastuslait-teita sitävastoin sai kukin rakentaa vain
kylä-osuutensa mukaan. Jos joku osakas tahtoi
kalavettä jaettavaksi, oli valta vaativalla, jos jako
voi muita haittaamatta tapahtua. Jaettuun
kalaveteen ei kukaan saanut rakentaa pysyviä
ka-lastuslaitteita niin, että ne loukkasivat toisen
samanlaista oikeutta. Kylän vesialueen
ulkopuolella avoimessa meressä sekä kruunulle
kuuluvien merenrantojen edustalla ja sellaisilla
meressä olevilla luodoilla ja saarilla, jotka eivät
kuulu määrättyyn taloon tahi ole jonkun
hallussa erityisillä ehdoilla, on kalastusoikeus ollut

Kalaporras.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0053.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free