Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaldealainen periodi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kaleesi —Kalervo
84
Sf-’
Venetsialainen kaleeii.
istuen samalla penkillä, mikä oli kohtisuorassa
emäpuuhun, ja alla zenzile, jossa kukin
soutaja käytti eri airoa ja rinnakkain istuvien
yhteisen penkin sisäpää antoi hiukan etukeulaan
päin. Pituus 35-45 m, 3-5 lyhyttä mastoa,
purjeet kolmikulmaiset (latinalainen taklaus).
Tila kannen alla oli jaettu huoneiksi
varustus-kappaleille ja varastoille. K:t. jotka
myöhemmin varustettiin tykeillä, pidettiin taistelun
aikana rivissä tai riveissä rinnatuksin -—
etu-keula aina suunnattuna vihollista kohti.
Soutajia oli kolme luokkaa: rangaistusvankeja, orjia
ja vapaaehtoisia (entisiä vankeja ja irtolaisia).
Erikoisia kaleerilajeja olivat: kaljaasit
(it. galeazza), isoja, 50-60 m pitk., airossa 7 à 8
miestä, enimm. 3 mastoa (johtajalaivoja,
Venetsiassa jo 1500-luvulla, esiintyvät viimeksi Isossa
armadassa 1588); g a 1 e o t i t, pienempiä,
kullakin penkillä 2 ä 3 soutajaa, tavallis. yksi masto;
f e 1 u c a t ivrt. t.), pienimmät, 2 ä. 5 soutajaa. 1 ä 2
mastoa. Kaleerien tapaan olivat rakennetut myös
t a r t a n i t, joissa pidettiin useita purjeita.
U. T. S.
Kaleesi (ransk. calèche; slaavil. alkuperää),
nelipyöräiset, korkeat ja kevyet, kuomulla varus-
Kaleesi.
tetut, edestä avonaiset, neljänistuttavat
vieteri-rattaat; nykyään myös kaksikuomuiset landoon
kaltaiset vaunut.
Kaleidofoni (kreik. kälo’8 - kaunis, eidos =
muoto, ja phim&
= ääui),
yksinkertainen n. s.
Lis-sajous’n lieilah-duskuvioitten synnyttäjä. Kimmoinen sauva, jonka
läpileikkaus on
suorakaide (olkoot
sen sivut A ja B),
on kiinnitetty
toisesta päästään
puu-alustaan. Toi-
Kaleldofonl.
I sessa päässä on valoa heijastava pallo (ks.
kuvaa). Sauva pannaan iskemällä pienellä
vasaralla tai hivuttamalla viulun jousella väräjämään.
Jos sauvan värähdykset ovat A:n tai ß:n
suuntaiset, niin sen yläpää liikkuu suoraviivaisesti,
muissa tapauksissa enemmän tai vähemmän
monimutkaista, umpeenmenevää käyrää viivaa
myöten. jonka muoto riippuu A:n ja ß:n pituuksien
suhteesta. U. S:n.
Kaleidoskooppi (kreik. kälo’s = kaunis, eidos =
muoto, ja skope’in = katsella), torventapainen koje,
jonka sisään on sovitettu kaksi kulman
keskenään tekevää kuvastinta, niin että niiden
heijastavat pinnat ovat vastakkain. Torven toinen
pää on suljettu levyllä, jonka keskellä olevasta
pienestä lävestä voidaan katsella torven sisään.
Toisen pään sulkee kaksi noin 2 mm:n
etäisyydellä toisistaan olevaa lasilevyä. Näistä on
ulkopuolinen himmeä ja niitten väliin on pantu
monenlaisia, helposti liikkuvia kirjavia
kappaleita esim. monivärisiä lasipalasia. Kun k:a
käännetään valoa kohti, katsellaan sen aukosta
ja samalla kierretään torvea akselinsa ympäri,
niin nähdään ulkonäöltään alituisesti vaihtelevia,
tähdenmuotoisia kuvia. Näyn vaihtelevaisuus
johtuu suureksi osaksi siitä, että
kulmakuvasti-men eteen asetetusta esineestä ei saada
ainoastaan kaksi kuvaa (yksi kummassakin
kuvastimessa) vaan useampia. Lukumäärä riippuu siitä,
suuriko kuvastimien muodostama kulma on. Jos
kulma cn esim. 60°, on kuvia 5. K:ssa
käytetään usein kolmeakin kuvastinta. Niitten
välissä olevan prismanmuotoisen tilan kohtisuora
läpileikkaus on tavallisesti joko tasasivuinen
kolmio tai tasakylkinen suorakulmainen kolmio.
U. S:n.
Kaleisi ks. Kaleesi.
Kaleissi, pienempi kuunari, jossa
keulimmai-nen masto on pitempi kuin perämasto. ks.
Höyrykaleissi ja Kuunari.
H. Schwrtzbg.
Kalema (Calema) [-&-], Afrikan
länsirannikolla myöskin tyynellä säällä pauhaava
tyrsky; vaikeuttaa suuresti maihin nousua. —
Vaikuttaa rantamuotoihin kasaamalla jokien
lietteet rannoille. — Syntyy kauempana aavalla
merellä puhaltavien myrskyjen mainingeista.
E. E. K.
Kalenteri (lat. cale’ndæ, kunkin kuukauden
ensimäinen päivä). 1. Vuoden pituuden ja jaon
määräämiseen tarvittavien sääntöjen yhteiskäsite,
almanakka (ks. t.); vrt. myös Ajanlasku. —
2. Kalentereihin ja almanakkoihin ruvettiin jo
aikaisin liittämään huvittavia tai hyödyllisiä
kirjoituksia, jotka lopulta tulivat julkaisun
pääosaksi. Almanakkaosaston kokonaan jäätyä pois
kalenteri tuli merkitsemään eri kirjoitelmia tai
yleistä tai erikoista laatua olevia tiedonantoja
sisältävää julkaisua (runollisia kalentereja,
osoitekalentereja, kunnalliskalentereja,
kauppakalente-reja j. n. e.).
Kalenterimerkit ks. Ajanlasku.
Kalenterivuosi, vuosi tammikuun 1 p:stä
joulukuun 31 p::iän.
Kalervo esiintyy painetun Kalevalan
Kullervo-runoissa sankarin isän nimenä; sama nimi (nsyös
useita toisintomuotoja, nk. Kalervikko, myös
Kaleva) erinäistä henkilöä merkitsevänä tavataan
kansanrunoissa, sekä Kullervo-runoissa että myös
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
