- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
87-88

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalevala

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

87

Kalevala

88

lasta"). Kalevalaa syntyhistoriaan nähden on sillä
merkityksensä sen vuoksi, että Lönnrot täten
tutustui siihen, mitä oli tähiin asti kerätty ja
tutkittu. ja oppi yhdistelemään eri runoista
otettuja tietoja. Hän oppi käsittämään runoja
historiallisiksi todistuskappaleiksi, jotka valaisevat
suomalaisten elämää, uskontoa ja tapoja.
Niinkuin Becker hän ei tässä tutkielmassaan
käsittänyt Väinämöistä jumalaksi vaan sankariksi,
joka vain laululla saavutti kuolemattomuuden.
Kun sam. v. sattuneen Turun palon vuoksi
yliopisto oli vuoden ajan suljettuna, päätti Lönnrot
käyttää aikansa runouden hyväksi ja läksi
seuraavan vuoden keväänä keräysmatkalle. Matkan
piti käydä Hämeen. Savon ja Karjalan halki
Vienan lääniin. Hämeessä ei muistiinpanoja
karttunut. mutta jo Savon puhelias kansa tiesi
nuorelle maisterille yhtä ja toista opettaa, ja Suomen
Karjalassa olivat löydöt odottamattoman runsaat.
Paras laulaja oli Kesälahden Humuvaarassa asuva
Juhana Kainulainen, jolta hän sai
viidettäkymmentä runoa. Kerääjään teki pysyvän
vaikutuksen ystävällinen kohtelu Kainulaisen perheessä
ja se, että ukko piti runoja „isän jättäminä
pyhinä peruina, jotka paraiten palauttivat hänen
mieleensä lapsuudenajat, jolloin ne kaikki olivat
painuneet hänen muistiinsa". Tohmajärvellä.
Ilomantsissa sekä Pif lisjärvellä oli saalis niinikään
runsas, mutta Vienan lääniin ei tällä kertaa
matka vielä ulottunut. Aikaa ja varoja oli
mieheltä kulunut jo täksi kertaa liiaksi. Palattuaan
matkalta hän ryhtyi niitä painokuntoon
toimittamaan. Vuosina 1829-31 niitä ilmestyi neljä
vihkoa nimellä ..Kantele taikka Suomen kansan
sekä vanhoja että nykysempiä runoja ja
lauluja". Niissä on yhteensä 90 vanhaa ja 20
uudenaikaista runoa. Oikeastaan niissä on enemmän
runoja, sillä usea on kokoonpantu viidestä ja
kuudesta eri toisinnosta. Kielelliseen tasoitteluun
ja kokoonpanoon nähden tämä julkaisu on
katsottava ensimäiseksi harjoitukseksi Kalevalaan, |
vaikkei Lönnrotin mielessä vielä häämöitäkkään
eepoksen kokoonkutominen.

Lönnrotin mielessä päilyi yhä edelleen
Topeliuksen viittoma laulujen maa. Vienan-Karjala.
V. 1831 hän, saatuaan äskenperustetulta
Suomalaisen kirjallisuuden seuralta 100 ruplan
matka-apurahan, sinne käsin suuntasi matkansa, mutta
sairastui matkalla Kajaaniin vilutautiin. ja kun
hän toivuttuaan oli Kuusamosta menossa yli rajan,
9ai hän käskyn palata takaisin senvuoksi, että
kolera oli alkanut raivota Etelä-Suomessa. Seur.
kesänä hän läksi uudelle keräysmatkalle, kulkien
Kuopion kautta Nurmekseen ja sieltä yli rajtn
Repolaan ja Akonlahdelle saakka, josta" kääntyi
takaisin. Saalis oli rikas; tällä kertaa hän sai
muutamia kertovaisiakin runoja. Piirilääkärinä
Kajaanissa hän otti 1833 uudelleen runot
tarkastuksen alaisiksi, aikoen julkaista jatkoa
„Kan-tele" vihkoihin. Silloin hänen mieleensä välähti
uusi ajatus, ja hän kirjoittaa siitä Suom.
kirjallisuuden seuran sihteerille: „Mitenkä kävisi
tuo, jos priinttäyttäisi uudestansa kaikki Suomen
Runot, jotka sen arvon ovat ansainneet, ja niitä
koottaisi järjestykseen, niin että, mitä
Väinämöisestä, Ilmarisesta, Lemminkäisestä j. m. on
eri paikoissa löyttävä, lyötäisi tai jatkettaisi
yhteen ja leetiones variantes pantaisi ala
kuhunkin paikkaan. . ." Samalla kertaa hän kertoo

koettaneensa ..sillä tavalla yhteen lyödä
Lemminkäisen runot" ja oli tullut siihen vakaumukseen,
että saman runon toisinnot oli kudottava yhdeksi
runoksi, eikä julkaistava erikseen. Samaten olisi
yhdistettävä kaikki toisinnot, jotka liittyvät
saman henkilön nimeen. Tuo ensimäinen, vain
käsikirjoituksena säilynyt kokoonpanoyritys, nimeltä
..Lemminkäinen", on vielä verraten vaatimaton,
kahteen runoon järjestetty 825 säkeen mittainen
runo. Ensimäisessä laulussa kerrotaan oluen
synnystä. kutsuista häihin, Lemminkäisen retkestä
Päivölään, kaksintaistelusta ynnä paosta saareen.
Toisessa runossa puhutaan, miten Lemminkäinen
kosii Hiidestä ja miten hänet surmataan. Noilla
kahdella runolla ei oikeastaan ole muuta yhteistä
kuin henkilön nimi. Väinämöisestä ja
Ilmarisesta kertovat runot Lönnrot aikoi samalla
tavoin liittää yhteen. Mutta ennenkuin hän siihen
ryhtyi, teki hän uuden, tuloksista rikkaan
löytö-retken Vienan lääniin. Vuonnisen kylässä hän
tapasi kaksi niin etevää laulajaa, että sai
kokonaan uuden käsityksen kansanrunouden
yhtenäisyydestä. Vaassila Kieleväinen lauloi
yhtenäisenä runona Väinämöisen, Ilmarisen ja osaksi
Kullervon urotyöt. Ontrei Malinen taas oli
muistellut, että Sampojakso ja Kosioretki kuuluvat

$ a l e id a 1 o

faiffa

2BanI)pja Sarjalan Punoja

<5uomen fan|an muinofista
ajoista.

1. Cfa.

£ei’©39JÖ36®l 1835
^röntätti) 3-6- gienctillin jo fojan tuloni.

Kalevalan ensimäisen painoksen nimilehti. (Pienennetty.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0058.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free