- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
99-100

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalevala - Kalevalainen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

99

verldsskapelsen jemfürda med Finnarnes"; R.
As-|>elin. ..Kalevalan tutkimuksia" I; A. Ahlqvist,
..Tutkimuksia Kalevalan tekstissä ja tämän
tarkastusta" ja ..Kalevalan karjalaisuus"; J. Krohn,
..Suomalaisen kirjallisuuden historia. I.
Kalevala"; A R. Niemi, ..Kalevalan kokoonpano";
K. Krohn. ..Kalevalan runojen historia".
Jokseenkin täydellinen luettelo Kalevalaa koskevasta
kirjallisuudesta on ..Kalevalan selityksissä" (1910).]

S-n V-ö.

Kalevalainen, Kalevalan asukkaan nimitys,
Lönnrotin tekemä muodostus Kalevala nimestä
(vrt. K a 1 e v a n p o i k a). E. N. S.

Kalevalaiset muodostumat, nimitys, joka
alkuaan annettiin niille eri seuduissa Suomen
ja Venäjän Karjalassa tavatuille
liuskemuodos-tumille. jotka ovat vanhempia kuin jatulilaiset
muodostumat, mutta eivät graniittien läpäisemiä.
Sittemmin on laajoilla alueilla Pohjois-Suomessa
tavattu Karjalan kalevalaisen vyöhykkeen
jatkona samanlaisia muodostumia (ks. liitettä
Fennoskandian geologinen kartta),
mutta täällä, Kajaanista alkaen, niitä läpäisee
nuorempi n. s. postkalevalainen
graniitti. Kalevalaisiin muodostumiin kuuluu
konglomeraatteja, kvartsiitteja, fylliittejä,
kiille-liuskeita, hiilenpitoisia sarvivälkeliuskeita,
kalkki-kiviä, talkki- ja kloriittiliuskeita sekä suurin
määrin liuskeutuneita emäksisiä
eruptiivivuori-lajeja: dioriittiliuskeita, diabaasiliuskeita,
ba-salttiliuskeita. Kaikki nuo vuorilajit ovat olleet
kovan vuorijonopaineen alaisina ja ovat täysin
kiteisliuskeisia. Kvartsiitista on alkuperäinen
hiekkakivimäinen rakenne useimmiten miltei
tykkänään hävinnyt. Kerroksellisuus on kuitenkin
säilynyt. Konglomeraateista on suuri osa n. s.
pohjakonglomeraatteja, joissa pallot ovat niiden
alustana olleista vanhemmista graniiteista ja
liuskeista muodostuneita. Kalevalainen vyöhyke
käy eteläkaakosta pohjoisluoteiseen, ja sama on
myös sen vuorilajien pääliuskeisuussuunta. Nämä
muodostumat ovat jäännöksiä suuresta
vuorijonosta, joka muinoin on kohonnut näillä
tienoin. vrt. Fennoskandia. P. E.

Kalevalan käännökset. Ensimäiset näytteet
Kalevalasta ruotsiksi tarjosi Elias Lönnrot
itse. joka 1835 marraskuussa, ennenkuin Kalevala
oli kirjakauppaan ilmestynyt, julkaisi (vauban)
Kalevalan ll:nnen runon nelitrokeisella
runomitalla ruotsiksi käännettynä. Tämä runomuoto
on se, jota sittemminkin useimmat Kalevalan
kääntäjät ovat käyttäneet. Muutamia yksityisiä
runoja käänsivät J. L. Runeberg ja E. A.
Ingman ..Helsingfors Morgonblad"issa 1836). Myös
F. M. Franzénin tiedetään (1837 tienoilla)
aikoneen kääntää ruotsiksi Kalevalaa jonkun verran
vapaammalla runomitalla, mutta yritys, josta ei
mitään tullut julkisuuteen, jäi toteutumatta.
Selontekoja Kalevalasta, joissa myös oli
runomittaisia käännösnäytteitä, julkaisivat ruotsiksi
Snellmanin „Spanska Flugan" aikakauskirjassa
il839) maist. Henrik Piponius sekä
aikakauskirjassa ,.Brage og Idun" (1841) ruots. dosentti
C. J. Lénström (1811-93). V. 1841 ilmestyi
ensi-mäinen täydellinen (vanhan) Kalevalan
käännös, M. A. Castrénin tarkasti ja
koruttomasti nelitrokeisella mitalla ruotsintamana. Myös
Abraham Poppius (ks. t.) oli Castrénin työstä
tietämättä ruotsintanut Kalevalan, joka kään-

100

nös kuitenkin jäi julkaisematta. — Uudesta
Kalevalasta teki ensimäisenä ruotsiksi selkoa,
samalla antaen useita käännösnäytteitä, Elias
Lönnrot „Literaturblad"issa (1848-49);
kirjoitukseen liittyivät Kalevalan loppusanat J. V.
Snellmanin ruotsintamina. Erinäisiä runoja ja
runojaksoja julkaisi ruotsiksi runomittaisesti
käännettyinä C. G. Borg (Kullervo-runot,
Suomi-kirjassa 1850, 11 :s ja 42:s runo sam. paik. 1851,
Lemminkäisen runot eri kirjasena 1852).
Arvostellessaan Schiefnerin Kalevala-käännöstä Aug.
Ahlqvist Suomi-kirjassa 1853 julkaisi Kalevalan
36:nuen runon näytteeksi uudesta
kääntämis-tavasta, jota suositteli; siinä käytettiin trokeiden
asemesta osaksi daktylejä. Täydellistä uuden
Kalevalan käännöstä, jonka tekijä oli Karl Collan
(ks. t,), ilmestyi I osa 1864 ja II osa 1868. Tämä
monessa suhteessa etevä käänuös on ollut
välittäjänä Kalevalan tuntemiseen sekä
Skandinaa-vian maissa että osittain niiden ulkopuolellakin.
Sittemmin on E. Hertzberg (ks. t.), joka 1S75
oli suorasanaisesti — muutamin runositaatein —
ruotsiksi kertonut Kalevalan nuorisolle, 1884
julkaissut vapaasti ruotsinnetun ja lyhennetyn
Kalevala-laitoksen, jossa on säännöllisesti käytetty
loppusointuja: käännös on kyllä siromuotoinen.
mutta mukaillessa on alkuperäinen henki osittain
hävinnyt. Mainittakoon vielä, että Z. Topelius,
joka ,,Boken om vårt land" kirjassa (1875) on
nuorisolle tehnyt selkoa Kalevalan sisällyksestä,
on myös kääntänyt erään näytteen Kalevalasta
loppusoinnuin ja vapaammalla runomitalla, ja
että ruotsalainen (suomalaista sukuperää oleva)
kirjailijatar Elsa Dalström (s. 1880) on ruotsiksi
esittänyt Kalevalan nuorisolle Alb. Bonnierin
sarjassa „De gyllene böckerna" (1902).

Ranskaksi vanha Kalevala ilmestyi jo 1845
Léouzon Le Duc in (ks. t.) suorasanaisesti
kääntämänä kaksiosaisessa teoksessa „La
Fin-lande", joka sisälsi samalla laajan esityksen
Suomen oloista yleensä. Kääntäjällä oli
käytettävänään suomalaisten miesten tekemiä sanasanaisia
apukäännöksiä, kuitenkin hän on myös
alkutekstiä silmällä pitänyt. Uuden Kalevalan
kääntämiseen Le Duc ryhtyi jo ollessaan Suomessa 1850.
mutta se ilmestyi kuitenkin vasta 1867 (uusi
nimilehtipainos ilm. 1879): tämäkin käännös oli
suorasanainen (toimitettu C. G. Borgin
avustuksella) ja kääntäjä oli aikonut siihen liittää
laajan historiallisen, mytologisen ja filologisen
esityksen Suomesta, joka kuitenkin jäi ilmestymättä.
Laajan selonteon Kalevalan sisällyksestä on
ranskaksi julkaissut A. Geffroy aikakauskirjassa
„Revue des deux Mondes" 1871. Uutta
ranskankielistä suorasanaista käännöstä, jossa oli
tavoiteltu suurempaa sananmukaisuutta kuin Léouzon
Le Ducin käännöksessä, alkoi painattaa
unkarilainen K. Ujfalvy (ks. t.); käännöstä ilmestyi
kuitenkin vain ensimäinen vihko (Pariisissa 1876).

Saksaksi cn Kalevalaa 1838 yritellyt
kääntää tunnetun „aatteiden miehen" A. F. Soldanin
(ks. t.) veli Karl Erik Soldan (s. 1811, toimi
sittemmin lääkärinä, k. 1870); tämä käännös ei ole
valmistunut eikä julkisuuteen tullut.
Saksankielisen selonteon Kalevalan sisällyksestä esitti
„Ge-lehrte Estnische Gesellscliaft" nimiselle seuralle
1840 suomalainen H. J. Holmberg Piponiuksen
selonteon perustuksella (pain. main. seuran
toimitusten I osassa). Samalle seuralle esittivät eri-

Kalevalainen—Kalevalan käännökset

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0066.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free