Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalevalan käännökset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
101
Kalevalan
käännökset
102
naisten runojen käännöksiä 1840 N. Miililberg
(1810-54, opettaja; näyte painettuna seuran
toimitusten I osassa) sekä prof. L. Preller (1800-61)
1841 Castrénin käännöksen perustuksella.
Enimmin huomiota Kalevalaan kuitenkin on
kääntänyt suuren kielentutkijan Jakob Grimmin (ks. t.)
Berliinin tiedeakatemiassa 1845 pitämä esitelmä
„Cber das finniselle Epos", jossa oli
runomittainen, suoraan suomesta tehty käännösnäytekin.
Niinikään oli runomittaisia näytteitä siinä
esitelmässä, jonka prof. Wilh. Schött (ks. t.) 1852
samassa akatemiassa piti Kullervo-runostosta.
Koko uuden Kalevalan tarjosi saksaksi
Pietarin tiedeakatemian jäsenen Anton
Sehief-nerin (ks. t.) 1852 julkaisema käännös. Tämä
sangen tarkasti ja tunnollisesti, mutta ilman
varsinaista runolahjaa tehty käännös on
enemmän kuin mikään muu levittänyt tietoa
Kalevalasta, erittäinkin sen vuoksi, että se oli ensim
ii-nen täydellinen uuden Kalevalan käännös. —
Schiefnerin käännöksen esteettiset
puutteellisuudet saivat aikaan uuden yrityksen tarjota Kale
valaa saksalaisille toisella runomitalla kuin tähän
asti — sillä, jota Ahlqvist oli yllämainitussa
kokeessaan suositellut. Tämän yrityksen tekijä on
Suomeen muuttanut saksalainen Hermann
Paul (ks. t.), jonka käännös ilmestyi 1885-86;
käännös on suorasanaisen apukäännöksen nojalla
tehty ja on kielellis-esteettisessä katsannossa
melkoisesti etevämpi Schiefnerin käännöstä, jos
kohta siinä käytetyn runomitan soveltuvaisuutta
eepilliseen runoon täytyy epäillä.
Unkariksi alkoi Kalevalaa ensimäisenä
kääntää sittemmin tutki musmatkustajana
tunnettu Anton Reguly (ks. t.), joka 1839 kävi
Suomessa ja suomalaisen kansanrunouden
innostamana kääntyi suomalais-ugrilaisen tutkimuksen
alalle; hänen käännöksensä ei kuitenkaan ole
tullut loppuunsaatetuksi eikä julkisuuteen. Uudesta
Kalevalasta tarjosi ensimäisenä näytteitä siitä
kirjoittamassaan laajassa selonteossa (1853)
kielen- ja historiantutkija P. Hunfalvy (ks. t.).
Sittemmin ryhtyi Kalevalaa kääntämään pappi ja
opettaja I. Fabian (ks. t.) ; hän julkaisi
käännöksiään eri aikakauskirjoissa 1861-67. Koko
uuden Kalevalan julkaisi unkariksi F. Barna
(ks. t.) 1871; käännös oli tarkka, mutta ilman
runollisia ansioita. Siksipä ryhtyikin B é 1 a V
i-kär (ks. t.) jo 1880-luvulla uudelleen Kalevalaa
unkarintamaan; käännös, joka hienolla
runollisella aistilla käyttää unkarilaisen kansanrunon
sanontatapoja ja muutenkin on suoritettu
harvinaisella taidolla, valmistui kuitenkin vasta 1909.
Aikaisemmin Vikär oli julkaissut erinäisiä näyt
teitä Kalevalasta sekä myöskin kauniin
kuvitetun nidoksen, joka sisälsi Kullervo-runot
J.Krohnin Inkerin runoista lisäämän laitoksen mukaan.
Englannin kielellä Kalevala ensinnä on
tullut tutuksi Ameriikan kautta. Ensimäinen,
joka Kalevalasta siellä on tietoa antanut, on
aineriikkalainen kasvitieteilijä, luonnonhistorian
professori Pennsylvanian Lancasterissa, Thomas
Conrad Porter (s. 1822, k. ?), joka 1855
kirjoitti Kalevalan ja Longfellow’n Hiawatha
runoelman yhtäläisyydestä sekä sitä osoittaakseen
julkaisi englanniksi Kalevalan alkusanat; hänen
käännöksensä tulivat sittemmin Crawfordin
käytettäviksi (ks. alemp.). Toinenkin
ameriikkalai-nen, maanviljelyskemian professori New Have-
nissa, suomalaisen A. F. Soldanin ystävä John
Addison Porter (1822-66), ryhtyi kääntämään
Kalevalaa, ja hänen kuolemansa jälkeen
ilmestyivät painosta hänen kääntämiinsä Aino-runot
ynnä selonteko Kalevalan sisällyksestä (1868,
uusi pain. 1873). Myös Lafeadio Ilearn (ks. t.)
on suorasanaisesti Léouzon Le Ducin vanhaa
Kalevalan käännöksestä kääntänyt muutamia
näytteitä kirjassaan „Stray Leaves from strange
literature" (1884). Ensimäisen täydellisen
Kalevalan-käännöksen on englanniksi toimittanut
John Martin Crawford (s. 1845, tuli
lääketieteen tohtoriksi 1879, oli fysiologian
ja fysikaalisen diagnostiikan professorina
Cincinnatissa 1881-89, Yhdysvaltain
kenraalikonsu-lina Venäjällä 1889-94, on sittemmin ottanut
osaa liiketoimiin) Crawfordin käännökseen
perustui eräs suorasanainen, kansatieteellisillä
kuvilla valaistu nuorisoa varten tehty mukailu,
jonka Lontoossa 1893 julkaisi R. Eivind. Tämä
oli ainoa Kalevalan esitys Suur-Britanniassa,
kunnes 1907 ilmestyi uusi, suoraan alkukielestä
tehty englanninkielinen etevä Kalevalan-käännös,
jonka tekijä on engl. luonnontutkija W. F. K i r b v
(ks. t.).
Venäjäksi on vanhaa Kalevalaa ensinnä
esittänyt tunnettu filologi prof. Jakob Grot
(ks. t.), joka siitä julkaisi selonteon
aikakauskirjassa „Sovremennik" 1840 ynnä samalla
runomittaisen käännösnäytteen. Erityisenä kirjasena
painatti selonteon Kalevalan sisällyksestä
suomalainen opettaja ja kirjakauppaliikkeen hoitaja
August Mauritz Öhman (1819-49). Tunnetun
venäjän kielen ja kansanrunouden tutkijan F.
Bus-laevin (ks. t.) kehoituksesta ryhtyi Kalevalaa
venäjäksi kääntämään liovioikeudenauskultantti
Gustaf Herman Lundahl (k. 1881); käännös,
jonka tiedetään olleen valmiina 1877, on jäänyt
julkaisematta. Saman oppineen innostamana
ryhtyi samaan työhön toinenkin suomalainen. S. W.
Hellgren (ks. t.), joka vv. 18S0-85 julkaisi
runo-mittaisesti venäjäksi käännettynä erinäisiä osia
Kalevalasta (Kullervo- ja Aino-runot sekä 3
ensimäistä runoa; useampiakin oli käännettynä,
vaikka ovat jääneet kääntäjän kuoleman vuoksi
julkaisematta). H. koetti käännöksessään
mukailla vanhojen venäläisten kertomarunojen, n. s.
bylinain kieltä. Laajan suorasanaisen kertoelman
Kalevalan sisällyksestä julkaisi 1881 E.
Granström; esitys oli valaistu Ekmanin ja venäläisen
taiteilijan Krjukovin kuvilla. Samat kuvat ovat
käytetyt N. A. Borisovin nuorisolle mukailemassa
Kalevalassa 1889; esityksessä on useita
runomittaisia käännöksiä, jotka on suorittanut ven.
pedagogi ja tuottelias kirjailija Viktor
Ostro-gorskij (s. 1S40, k. ?). Ensimäisen täydellisen
Kalevalan-käännöksen venäjäksi julkaisi
kuitenkin vasta Moskovan dosentti, valtioneuvos L. P.
B e 1 j s k i j (ks. t.) ensin aikakauskirjassa
..Pan-teon literatury", sitten erikoisena kirjana 1889.
Käännös on sananmukainen, koruton ja
yksinkertainen ja on saanut paljon tunnustusta
osakseen. B. on myös toimittanut venäjäksi
lyhennetyn Kalevalan nuorisoa varten; tämä laitos,
jonka on kuvittanut ven. taiteilijatar Nadezda
Ivanovna Zivago (s. 1S75), ilmestyi 1904
(nimilehdellä 1905).
Viroksi oli ensimäinen ja tiettävästi ainoa
näyte vanhasta Kalevalasta se, jonka N. Muhi-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
