- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
103-104

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalevalan käännökset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

101 Kalevalan

käännökset 102

berg yhdessä saksalaisen käännöksen kanssa
ks. ylenip.) julkaisi Tarton „Gelehrte Estnische
Gesel"lschaft"in toimituksissa (ilm. 184G). Uuden
Kalevalan on viroksi kääntänyt M. J. Eisen
iks. t.), joka ensin annettuaan nuorisolle
kerrotun laitoksen („Wäike Kalevala" 1SS3) ynnä
erinäisiä nävtteitä julkaisi koko Kalevalan viroksi
kahtena nidoksena 1891 ja 1898.

Tsekin kielelle on Kalevalan kääntänyt
tuottelias ja etevä kirjailija Josef Holecek
(ks. t.), joka ensinnä julkaistuaan näytteitä eri
aikakauskirjoissa toimitti 1893-95 julkisuuteen
täydellisen Kalevalan-käännöksen, jonka
vakuutetaan tekevän alkuperäisen tsekkiläisen runon \
ai-kutuksen, samalla kuin se tarkoin liittyy
alkutekstiin. Tämän lisäksi ilmestyi 1908
Granströmin venäläiseen laitokseen perustuva esitys
Kalevalasta, jonka on julkaissut Praagin yliopiston
kirjaston skriptori toht. Borivoj Prustk; tämän
laitoksen on tsek. taiteilija Viktor Oltva
kaunistanut mielikuvituksesta rikkailla kuvilla.

Italiaksi on ensimäisenä Kalevalaa
kääntänyt kreikan kielen tutkija prof. Antonio Lami,
joka 1872 teki selkoa suomalaisesta
kansanrunoudesta ja samalla tarjosi italiaksi eräitä
otteita häärunoista. Ensimäinen Kalevalan
runo-kääntäjä italiaksi on italialaisen klassillisen
kirjallisuuden selittäjä ja kriitikko Ottaviano
Tar-gioni-Tozzetti, joka aikakauskirjassa „I1 mare"
(1872) teki selkoa Kalevalan sisällyksestä ja
tarjosi lukijoilleen italiankielisen 52-säkeisen
näytteen Kullervo-runoista endeeasillabo-mitalla
(hellenistin pater Camardan tekemän
suorasanaisen käännöksen pohjalla). Hänen poikansa
Giovanni Targioni-Tozzetti (synt. Livornossa
1863, italian kielen ja kirjallisuuden
professori Livornon Accademia Navalessa, tuottelias
kirjailija) julkaisi 1881 Kalevalan 37:nnen runon
italiaksi, ja 1890 toimitti etevä kirjailija
Domenico Ciampoli (ks. t.) julkisuuteen
Kalevalan-käännöksistään 8:nnen ja 50:nnen runon
italialaisella endeeasillabo-mitalla käännettynä. YLden
runon, 16:nnen, on niinikään italiaksi
suorasanaisesti kääntänyt ja selityksillä varustanut
Padovan professori Emilio Teza (ks. t.).
Tutkielman Kalevalasta ynnä osittain runomittaisia,
osittain proosakäännöksiä häärunoista julkaisi
1900 kuuluisa it. runoilija Antonio
Fogaz-zaro (ks. t., k. 1911). Eräitä otteita ja
selontekoja Kalevalasta tarjosi prof. Igino Cocchi
(ks. t.) teoksessaan „La Finlandia" jo 1902;
sittemmin hän 1906 julkaisi valikoiman
Kalevalan runoja (n. 15-16 runoa) ynnä selonteon
puuttuvien runojen sisällyksestä ja vihdoin 1909
täydellisen Kalevalan-käännöksen, joka on
kuitenkin sanottava pikemmin uudestaan-runoiluksi
kuin käännökseksi; tekijä on koettanut
muodostella Kalevalaa italialaisen lukijan ajatuspiirille
ja kauneudentajulle tutunomaisemmaksi.
Alkutekstiä tarkkaan noudattava, mutta samalla
runollisessakin suhteessa erittäin onnistunut on
Firenzen professorin P. E. Pavolini’n (ks. t.)
täydellinen Kalevalan-käännös (ilm. 1910).
Kolmas täydellinen Kalevalan italiankielinen
käännös, herttua Francesco di
Silvestri-Falconieri’n (s. 1871) suorasanainen, ei ole
vielä ilmestynyt painosta.

Tanskaksi on aikaisemmin ollut
käännettynä ainoastaan eräitä otteita (Collanin

ruotsinkielisen käännöksen mukaan)
tanskalaisen sivistyshistoriantutkijan Hermann Heinrich
I.ouis Sclnvanenfliigelin (s. 1844) teoksessa
„01d-tidens Kulturhistorie" (1S84) olleessa
Kalevalaa koskevassa tutkielmassa (eripainos 1891).
V. 1908 ilmestyi kuitenkin kokonaista kaksi
esitystä Kalevalasta tanskaksi. Toinen näistä oli
F. O h r t i n (ks. t.) runomittainen valikoimalla
tehty käännös, joka sisältää n. 10,000 Kalevalan
n. 23.000 säkeestä ja on alkukielestä taidokkaasti
suoritettu; kääntäjä on samalla tarjonnut
tanskalaiselle yleisölle kokonaisen teoksen
Kalevalasta, sen synnystä, historiasta ja vaikutuksesta.
Suorasanaisesti kertoeli Kalevalan tanskaksi
syntyperäinen suomalainen Eva Moltesen (o. s.
Hällström, s. 1871) teoksessa ..Fra Kalevalas
Lunde" (ilmestynyt suomeksi 1910 nimellä^
,,Kalevalan tarinat").

Norjaksi on Kalevalasta julkisuuteen
tullut ainoastaan pieni näyte, „morsiamen
opastus-sanat", jotka prof. J. A. Friis on kääntänyt
teoksessaan „En Sommer i Finmarken" (1880).
Koko Kalevalan on Collanin käännöksen pohjalla
norjaksi kääntänyt opettaja ja oppikirjojen
tekijä Mikael Sundt (s. 1831); käännös, joka
valmistui jo 1890, ei ole painettu, vaan on
käsikirjoituksena tallessa Kristiaanian yliopiston
kirjastossa.

Hollanniksi on olemassa ainoastaan 1905
ilmestynyt muodostelu nuorisolle, jonka Rafael
Hertzbergin nuorisonlaitoksen mukaan on
sepittänyt tuottelias nuorisonkirjailija rouva Nellie
van Koi (s. 1851). Eräitä runomittaisia
käännöksiä ynnä selonteon Kalevalan sisällyksestä
on hollanniksi Ohrtin ja Eva Moltesenin
tanskalaisten teosten perustuksella julkaissut rouva
D. Logemann-v. d. Willigen aikakauskirjassa
„Onze Eeuw" (1910).

Puolan kielellä on Kalevalasta olemassa
ainoastaan selontekoja, joihin liittyy joitakuita
käännösnäytteitä. Ensimäisen tämmöisen
selonteon antaja on tuottelias ja ansiokas puolalainen
naiskirjailija Severyna Duchinska (s. 1825, k. ?),
joka 1869 aikakauskirjassa „Biblioteka
War-szawska" kertoili suomalaisen eepoksen synnystä
ynnä sen neljän ensimäisen runon sisällyksestä.
Toisen verrattain laajan esityksen Kalevalan
sisällyksestä on antanut kirjallisuuden alalla
tunnettu Krakovan yliopiston professori Jözef
Tre-tiak (s. 1841) julkaisussa ,.Przevodnik naukowy
i literacki" 1882.

Serbiaksi kuuluu fil. toht. Sajkovic
alkaneen Kalevalaa kääntää; ei ole tietoa, kuinka
pitkälle työ on ehtinyt.

Kalevalaa tai Kalevalan osia on siis tähän
asti (syks. 1911) käännetty 14 eri kielelle.
Täydellisiä käännöksiä on olemassa 10 kielelle; näistä
on julkisuuteen tullut käännöksiä 9 eri kieleen
(ruotsiksi, ranskaksi, saksaksi, unkariksi,
englanniksi, venäjäksi, viroksi, tsekiksi ja italiaksi),
painattamatta on täydellinen käännös norjaksi.
Tämän lisäksi on tanskaksi olemassa valikoima,
joka kuitenkin muodostaa kokonaisuuden.
Ainoastaan harvoja osia Kalevalasta on käännetty
puolaksi; hollanniksi on olemassa nuorisolle
sovitettu laitos ja serbiaksi käännöstyö tiettävästi
vasta alulla. Ruotsiksi ja ranskaksi ovat
olemassa molemmat Kalevalalaitokset; sitä paitsi on
ruotsiksi vielä Hertzbergin valikoima. Saksaksi,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0068.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free