- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
109-110

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaleviset muodostumat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

109

Kaleviset muodostumat Kalifit

110

julkaisi kansanrunoa muuttamattomana. Tämän
mukaan olisi Kalevipoegissa lähes puolet (8.258
säettä) alkuperäistä kansanrunoa. Mutta kun
on lähemmin tarkastettu ja verrattu
Kalevi-poegia Kreutzwaldin käyttämiin
runomuistiin-panoihin ja -julkaisuihin, on tämä suhde
suuresti muuttunut, sillä vain harvassa paikassa
hän on tarjonnut varsinaista kansanrunoa
semmoisenaan. Runokatkelmia ja toisintoja
sulat-taessaan ja yhdistäessään toisiinsa hän
menetteli sangen vapaasti, jatkoi kuvausta, lisäeli
kertosäkeitä, melkeinpä uudestirunoili. Mitääu
tahallista ei liänen menettelyssään tarvitse etsiä,
sillä kun tähdellä merkitseminen tapahtui
käsikirjoituksen melkein jo valmiina ollessa, on
hyvin selitettävissä, miksi tuo merkitseminen tuli
ylimalkaiseksi eikä vastannut aina todellisuutta.
Kreutzwald on eräässä kirjeessään akateemikko
Anton Schiefnerille antanut seuraavan selityksen
työstänsä: „Tarinaan kudotuista kansanrunoista
kuuluu varmasti vain pienempi osa ankarasti
otettuina näihin, nimittäin Pihkovasta ja
Laiu-sesta kotoisin olevat, n. s. vanhat runot; mutta
kaikkialla, missä muuten tuli kysymykseen
määrätä sankarin kohtaus, olen esillä olevasta
runo-aarteistosta ottanut paikkoja, jotka kuvaavat
samanlaista tapausta. Siihen pidin itseäni aivan
oikeutettuna, en tahtonut antaa omia
ajatuksiani, vaan Viron kansan. Se oli kansan
omaisuutta ja oli siksi jääpä." -— Kreutzwaldin
jäl-keenjättämät paperit, niiden joukossa
Kalevi-poegin käsikirjoituksia, joita on pidetty häviöön
joutuneina, on pastori W. Reimanin 1911
onnistunut saada ..Eesti kirjanduse selts"in kokoelmiin.

Vähitellen Kalevipoeg tuli kansan
omaisuudeksi ja vaikutti siihen herättävästi, niinkuin
oli toivottu. Se loi yhteisyydentunnetta, kehitti
näihin aikoihin syntynyttä käsitystä yhteisestä
isänmaasta, Eestimaasta, ja tuli virolaisen
kirjallisuuden merkkiteokseksi. Samalla Kalevipoeg
on vaikuttanut herättävästi virolaisen
kansanrunouden keräämiseen ja tämän keräystyön
ensimaiseen mieheen toht. J. Hurtiin (ks. t.). Jo
ennenkuin Kalevipoeg oli täydellisesti
ilmestynytkään, herätti se oppineen maailman huomiota
ja teki Viron pienen kansan nimen tunnetuksi.
Kalevipoegista ei ole tosin ilmestynyt muuta
kuin saksan- ja venäjänkielinen
kokonaiskään-nös, mutta ne lukuisat kirjoitukset, joissa
Kalevi-poeg-tarinaa on käsitelty, osoittavat sen tuoneen
jotakin uutta maailman kirjallisuuteen. [Donner,
..Kalevipoeg jumalaistarulliselta ja
historialliselta kannalta katsottuna" (1S66); ..Kalewipoeg,
aus dem Estnischen iibertragen von F. Löwe,
mit einer Einleitung und mit Anmerkungen von
W. Reiman" (kirjallisuusluettelo, 1900); U.
Karttunen, „Kalevipcegin kokoonpano" (1905).]

V. E.

Kaleviset muodostumat ks.
Kalevalaiset muodostumat.

Kalfaktori (lat. calefa’cere = lämmittää), oik.
tulentekijä; sotilas, joka on upseerin palvelijana.

Kalgan jmong. Chalga = portti, kiin.
Tsangkia-knu), kaupunki Pohjois-Kiinassa, Tsili’n
maakun-uassa, luoteeseen Pekingistä, johon se on
yhdistetty 220 km pitkällä rautatiellä; 70,000 as. K.
vallitsee tärkeää solatietä Kiinasta Mongoliaan
ja on siten tärkeä Kiinan ja Venäjän välisen
maakaupan asema. Muurien ympäröimän K:n ulko-

puolella asuvat venäläiset kauppiaat ja
muutamat protestanttiset lähetyssaarnaajat. E. E. X.

Kalhu ks. Hiihto.’

Kali, suuri villainen ruskea plyyssimatto,
johon on neulottu ympäriinsä kukkia värillisellä
silkki- ja hopealangalla. Käytetään
persialaisissa huoneissa keskilattialla. E. J. S.

Kali, kaliumimetallin emäs, kaliumoksidi, tai
kaliumhydraatti (ks. t.).

Kalialuna, kaliumaluna. ks. A 1 u n a.

Kaliberi ks. Kaliiberi.

Kalibreerattu ketju (ks. Kaliiberi), n. s.
ketjupeukalopyörään kuuluva ketju, jonka
kaikkien renkaitten tulee olla tasan yhtä pitkät.
Tavallinen ketju tehdään k :ksi siten, että renkaat
yksitellen mitataan sekä tarpeen mukaan
venytetään tahi lyödään kokoon. Tästä johtuu, että
k. on sekä kalliimpi että heikompi kuin
tavallinen, yhtä paksu ketju. Sallittu kuormitus on
noin 60-65 % tavallisen ketjun kuormituksesta.

E. S-a,

Kalidasa fkälidäsa], etevin muinaisen Intian
taiderunoilijoista, eli luultavasti 5:nnellä vuosis.
j. Kr. kuningas Vikramädityan hovissa. Hänen
kahdesta laajasta eepoksestaan, Raghuvamija ja
Kumärasambhava, on varsinkin jälkimäinen
runollisessa suhteessa arvokas. Kaunis on hänen
Meghadöta („Pilviairut") niminen runoelmansa.
Hänen näytelmänsä ovat mytologis-aiheinen
huvinäytelmä Mälavikägnimitran, ihana
Qakun-talä ja Vikramorvagi. Näistä on todellista
runoutta tuoksuva Cakuntalä, hieman muovailtuna
esitetty useilla nykyaikaisilla näyttämöillä, m. m.
Suomen kansallisteatterissa, ks. Intian
kielet ja kirjallisuus, II, 1029-30.

Kalifit. Arvonimitys kalifi (arab. khalifa =
sijainen) sai alkunsa siitä, että Muhammedin oli
tapana poistuessaan Medinasta määrätä joku
henkilö sijaisena hoitamaan hallitusta. Kun Abu
Bekr profeetan kuoltua valittiin hallitsijaksi, otti
hän arvonimeksensä khalifat rasül alläh =
„Jumalan lähettilään sijainen", ja tätä arvonimeä
käyttivät sitten kaikki hänen lailliset jälkeläisensä.
Oikeauskoiset muhamettilaiset eivät kumminkaan
tunnusta oikeiksi kalifeiksi (alkliulafa arrasidinj
muita kuin Abu Bekrin, Omarin, Othmanin ja
Ali’n, antaen toisille kalifeille arvonimen emir
almuminin (ks. Emiiri) t. imäm almuslimiv
(ks. Imaami).

Historia. Neljä ensimäistä kalifia,
632-661. Profeetan appi Abu Bekr (632-634)
ryhtyi innolla pyhään sotaan (ks. D z i h a d)
islamin levittämiseksi ja valloitti Bahreinin,
Oma-nin ja Jemenin, minkä lisäksi hänen
sotapäällikkönsä Khälid hyökkäsi Syyrian ja Persian
kimppuun. Näitten maitten lopullisen
valloituksen toimitti Omar (634-644), ,vaatimaton,
siveä, tarmokas ja valtioviisas mies, joka hänkin
oli Muhammedin appi. Khälid valloitti
Damaskoksen 635. Persialaiset lyötiin Jarmukin luona
636 ja Kadesian luona 637, minkä jälkeen
Kte-siphon antautui muslimeille ja Kufaan asetettiin
muhamettilainen maaherra. Jaffa, Jerusalem,
Aleppo ja Antiokia valloitettiin 638. Egypti ja
Aleksandria anastettiin 642. Idässä vielä
valloitettiin Ispahan, Farsistan ja Kusistan, mutta
keskellä voittojansa Omar sai surmansa erään
kristityn tikarista 644. Häntä seurasi
Muhammedin vävy Othmau (644-656), jonka aikana

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0071.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free