- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
111-112

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaleviset muodostumat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

111

Kalifit

112

valloituksia Persiassa ja Pohjois-Afrikassa
menestyksellä jatkettiin. Othmanin huomattavin toimi
oli. että hän määräsi yhden ja saman
koraani-tekstin kaikkien noudatettavaksi. Mutta
nimittämällä sukulaisensa ja vähäpätöiset suosikkinsa
maaherroiksi ja muillakin toimillaan
herätet-tyään tyytymättömyyttä, hänet surmattiin erään
Abu Bekrin pojan toimesta 656. Kalifiksi
valittiin Muhammedin orpana ja vävy Ali (656-o51).
Mi tta mai-tava puolue, jonka johtajina olivat
m-iutsjiat maaheirat. Muäwija v. m. ja
Muhammedin juonikas leski Aisa, asettui häntä
vastaan. Syttyneessä sisällisessä sodassa Ali osoitti
suurta urhoollisuutta ja voitti vastustajansa.
Mutta ennenkuin oli päästy sopimukseen,
murhattiin Ali kiihkoisten kharidziittien toimesta.
Muäwijaakin vastaan tehtiin murhayritys, mutta
se ei onnistunut, ja kun Ali’n poika Hasan
luopui oikeudestaan päästä kalifiksi, siirtyi
kalifaatti Muäwijalle.

Umaijadit, 661-750. M u ä w i j a n kautta
1661-680) pääsi Mekan vanha maallinen
aristokratia valtaan, mikä aiheutti riitaisuuksia sekä
kansanvaltaisten ja puhdasuskoisten kharidziittien
kanssa että Ali’n ja profeetan suvun kannattajien
(si’iittien) kanssa, varsinkin kun Mu&wija
ryhtyi näille kostamaan sukulaisensa Othmanin
murhaa. Muäwija teki Damaskoksen valtakunnan
pääkaupungiksi ja määräsi kalifaatin perilliseksi.
Valloitukset ulotettiin Turkestaniin
jaSamarkan-diin saakka sekä Välimeren saariin, jonka
lisäksi Konstantinopolia mereltä ahuistettiin. J
e-ztdiä (680-683), joka jo isän eläessä oli
määrätty kalifaatin perilliseksi, ei tunnustettu
kalifiksi pyhissä kaupungeissa Mekassa ja Medinassa
eikä si’iittien puolelta. Kapinalliset valitsivat
kalifiksi ensin A!i’n toisen pojan Huseinin (ks. t.)
ja hänen kaaduttua Kerbelan luona Zubairin
pojan Abdallähin. Medina tosin valloitettiin ja
Jezidin miehet panivat pyhässä kaupungissa
toimeen suuren verilöylyn (683), mutta sam. v.
Je-zi"d kuoli eikä hänen poikansa Muäwija II,
joka hallitsi ainoastaan kaksi kuukautta,
pystynyt kapinallisia kukistamaan. Syyriassa ja
Egyptissä kalifiksi valitun Me r wän I:n (681-685)
surmasi hänen oma puolisonsa, Jezidin leski.
Kalifiksi pääsi Merwänin tarmokas poika A
b-dalmalik (685-705), joka riisti Abdallähilta
Irakin ja Mekan (692), kukisti vallasta muut
kharidziitit ja teki valloituksia Vähässä-Aasiassa
ja Pohjois-Afrikassa, jopa Sisiliassa ja
Sardiniassakin. Abdalmalik edisti tiedettä ja taidetta
ja usea runoilija eli hänen hovissaan. Hän oli
ensimäinen kalifi, joka lyötti arabialaista
rahaa ijota on löydetty Suomestakin). Hänen
poikansa Walld I: n (705-715) aikana umaijadien
kalifaatti oli voimaha huipulla. Kaspian-meren
itäpuoliset maakunnat, osa Etu-Intiaa, koko
Poh-jois-Afrikka ja suuri osa Espanjaa valloitettiin.
Hänen veljensä Su lei m an (715-717) teki
on-nistumattoman hyökkäyksen Konstantinopolia
vastaan. Omar II (717-720), Merwänin
pojanpoika, oli hurskas ja hellämielinen hallitsija,
jonka aikana äi’iitit jälleen pääsivät
voimistumaan. Ahdalmalikin nuorempien poikien Jezld
II: n (720-724) ja Hi sam I:n (724-743)
hallitessa valtakuntaa vaivasivat alituiset
levottomuudet. Lännessä Kaarle Martellin voitto Toursin
luona ehkäisi muhamettilaisten esiinryntäämisen

Euroopassa. Wäl id II (743-744), Jeztd III
ja I b r a h t m (744) olivat heikkoja ja
irstaile-via ruhtinaita. Viimeinen umaijadikalifi M e
r-wän II (744-750) ei kyennyt puolustaumaan yhä
röyhkeämmiksi käyneitä abbasideja vastaan.
Korasanissa julistettiin hallitsijaksi Ibrahim,
Abbasi n sukua, ja hänen kuoltuansa hänen veljensä
Abdallah, joka 749 sai Kufan haltuunsa.
Jouduttuaan tappiolle Merwän pakeni Egyptiin, jossa
hänet surmattiin 750.

A b li a s i d i t, 750-1258. Päästyään valtaan
Abdallah Abulabbäs (750-754) surmautti
kaikki umaijadit, paitsi Abdarrahmänia (ks. t.),
joka pääsi pakenemaan Espanjaan, minne hän
perusti uuden umaijadilaisen kalifaatin.
Abba-sidien voitto merkitsi arabialaisen valtion
loppua ja persialaisen kansanaineksen
voimistumista. Kalifaatti muodostui muinaisten
aasialaisten suurvaltojen uudistumiseksi ja jäljittele
miseksi. Abulabbasin veli Abudzafar,
tunnettu nimellä ai M a n s 0 r (Almansor =
voittoisa"; 754-775), oli julma mutta erittäin taitava
hallitsija, joka säälimättä vainosi vastustajiansa,
laajensi valtakuntaa valloituksilla Armeeniassa,
Kappadokiassa ja Intiassa, edisti tieteitä ja
taidetta ja kohotti pääkaupungiksi uudestaan
rakentamansa Bagdadin (ks. t.). Hänen poikansa
Muhammed ai Mahdi s. o. „Jumalau johtama"
(775-785) ja tämän poika M 0 s a ai H à d i s. o.
„johtaja" (785-786) ovat tunnetut
urhoollisuudestaan, oikeamielisyydestään ja alttiudestaan.
Kuuluisin kaikista abbasideista on HàrOn ar
Rasid (ks. t.) (786-S09), jonka aikana
kalifaatti saavutti suurimman loistonsa.
Määräämällä valtakunnan jaettavaksi poikiensa
kesken Hartin uudestaan pani vireille sisällisiä
riitoja, jotka puolestansa jouduttivat
valtakunnan häviötä. Muhammed ai Amin s. o.
..uskollinen" (809-813) sai kalifin nimen sekä
Arabian, Irakin, Syyrian, Egyptin ja Afrikan.
Mutta Abdallah ai MamOn s. o.
.Juotettava" (813-833) ennen pitkää nousi veljeänsä
vastaan, valloitti Bagdadin ja anasti kalifaatin.
JlamQnin aikaua muhamettilaisten henkiset
harrastukset olivat vilkkaimmillaan. Mutta
sisäl-liset riidat yhä lisääntyivät ja useat maaherrat
valtakunnan syrjäosissa tekeytyivät itsenäisiksi
hallitsijoiksi. MamQnin veli ai 51 u t a s i m
bill äh s. o. „ Jumalaan nojautuva" (S33-842)
siirsi asuntonsa Bagdadista Samlraan ja
turvautui turkkilaisiin palkkasotureihin, jotka
vähitellen saivat yhä suuremman vaikutusvallan, niin
että he panivat kalifeja viralta, nimittivät uusia
mielensä mukaan ja siten kohosivat herrojensa
herroiksi. Ahmed almutamid alalla h
(870-892) ehkäisi turkkilaisen sotavartioston
mielivaltaa ja siirsi jälleen asuntonsa Bagdadiin.
Egyptissä maaherra Ahmed ibn TulOn luopui
kalifaatista, johon Ali almuktafi billäb
s. o. ..Jumalaan tyytyvä" (902-908) kumminkin
uudestaan yhdisti sen (905). Dzafar a 1 m u
k-t a d i r b i 1 1 a h s. o. ..Jumalan vahvistama"
(908-932) näki kalifin auktoriteetin yhä
heik-keuevän. Farsistanin bujidit (ks. t.) anastivat
Persian ja Egypti joutui ikhsidideille (ks.
Egypti, II, 546). Sekä Muktadir että hänen
veljensä Muhammed alkahir billäh s. o.
..Jumalan avulla voittava" surmattiin (934).
! Edellisen poika Ahmed arrädi billäh s. o.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0072.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free