- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
113-114

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalifornia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

113

Kalifornia

114

„Jumalaan tyytyvä" (934-940) soi emir alumara
arvon turkkilaisen henkivartioston päällikölle,
joka siitä lähtien oli todellinen hallitsija, niin
että hän pani viralta Muktadirin toisen pojan
Ibrahim almuttaki billahin s. o.
„Ju-malaa pelkäävän" (940-944). Tämän poika
Abdallah a 1 m u s t a k f i b i 1 1 a h (944-946)
kutsui avuksensa bujidit, joista Muizz addaula sai
perinnöllisen emiirinarvon. Kalifin nimeä ei
enää mainittu perjantaipäivän rukouksessa eikä
leimattu rahaan. Kairossa fatimidit (ks. t.)
perustivat itsenäisen kalifaatin 969. Abdallah
ka im biamrillali s. o. »Jumalan käskystä
pysyvä" (1031-75) kutsui avuksensa Egyptistä
hyökkäävää armeiaa vastaan seldzukit, jotka
tosin pelastivat kalifin mutta myös anastivat
emiirinarvon ja hallinnon. Kalifit saivat siitä
lähin tyytyä niihin tuloihin, mitkä he saivat
Bagdadista, ja heidät pysytettiin kokonaan
syrjässä hallituksesta. 1200-luvulla ilmaantuivat
mongolilaiset, joista Hulaku 1258 riisti
Bagdadin 37:nne!tä abbasidikalifilta Abdallah
almustasim billah ilta (s. o. ..Jumalalta
turvaa etsivä") ja teki täydellisen lopun
abbasi-dien maallisesta vallasta. Ainoastaan imaamin
hengellinen arvo periytyi vielä abbasidien
keskuudessa. Näille abbasideille Egyptin
mamelukki-sulttaanit soivat tyyssijan luonaan — siinä
itsekkäässä tarkoituksessa, että nämä läsnäolollaan
antaisivat arvoa ja pyhyyttä heidän vallallensa.
Valloitettuansa Egyptin Turkin sulttaani
Selim I 1517 pakotti viimeisen nimellisen
abba-sidikalifin Muhammed a 1 m u t a w a k k i 1
a 1 a 1 1 a h i n luovuttamaan hänelle arvonsa.
Siitä lähtien Turkin sulttaanit nimittävät
itseänsä kalifeiksi, mutta tätä heidän arvoansa
eivät Persian si’iitit eivätkä marokkolaiset
tunnusta. Marokon sulttaani on itse kalifi ja
kalifin arvon pyytäjiä tuon tuostakin on
ilmaantunut muuallakin muhamettilaisten keskuudessa.
[Weil, „Gesehichte der Chalifen" (1846-62),
Ham-mer-Purgstall, „über Länderverwaltung unter
dem Chalifate" (1835), Kremer, „Culturgesckichte
des Orients" (1875-77), Miiller, „Der Islam"
(1885-87), Muir, ,.The calipliate, its rise, decline,
and fall" (1891).] K. T-t.

Kalifornia (esp. ja engl. California; <
kenties esp. caliente f omalla = „kuuma uuni"), osa
Pohjois-Ameriikan läntistä rantamaata. Alue
jaettiin 1848 kahtia. — 1. Vanha- 1. A1 a-K.
(C. la viejä 1. Baja C.), Meksikon liittovaltioon
kuuluva territori; 151,109 knr, 52.244 as. (1910),
1. ainoastaan 0,i km2:llä. Käsittää, paitsi
Kolo-rado-joen suu-osan länsipuolella olevaa maata,
koko K:n niemen, joka kulkee kaakkoista
suuntaa, mantereesta idässä K:n lahden
erottamana. Sen vuoristot ovat ytimeltään graniittia,
johon liittyy liitu- ja tertiäärikauden
kerrostumia. Keskiosan korkein kohta on ryhmä
tuli-vuorikeiloja Las Virgines (1,965 m). Niemimaan
korkein vuori on S. Catalina (3,390 m)
pohjoisosassa; eteläosan erottaa muusta maasta
ainoastaan 150 m korkea painanne. Itärannikko on
korkea, lahtirikas, edustalla useita saaria, jotka
ovat vajonneitten vuoristojonojen tähteitä.
Länsirannikko on matala, dyyni-luontoinen. Ilmasto
on kuiva ja vars. kesällä sietämättömän kuuma,
maa enimmäkseen kaktus- ja okapensaserämaata;
laaksoissa savannimaisemia. Eteläisin osa on

osaksi hedelmällisempi. Kaikki
asuttamisyrityk-set ovat menneet myttyyn, väestönä on mel
kein yksinomaan alkuasukkaita. Taloudellinen
toiminta rajoittuu kupari- ja hopeakaivoksiin.
Rannikolla simpukka- ja sienikalastusta,
valaanpyyntiä. — Pääpaikka on La Paz, samalla
tärkein satamakaupunki. Vanhan K:n espanjalai
set löysivät 1530-luvulla. ottivat sen haltuunsa
1602; se siirtyi 1820-luvulla Meksikolle sen
erottua emämaasta. — 2. Ylä- 1. Uusi K.
tavallisesti ainoastaan Kalifornia (lyh. Cal.),
Yhdysvaltojen Tyynen-meren rannikkovaltio,
suuruudeltaan valtakunnan toinen: 409.973 km’.
2,377,549 as. (1910) 1. n. 5 km3:llä. —
Rannikko (1,750 km pitkä) jyrkkäkallioinen,
saareton paitsi etelässä, vailla satamapaikkoja;
poikkeuksena San Franciscon lahti, maailman
paraita luonnonsatamia. Etelässä lähellä
rannikkoa, pohjoisessa siitä etääntyen kulkee useita
vuoristojonoja, yhteisellä nimellä Rantavuoret.
Coast Itange. Niiden pohjoispäähän yhtyy
luode-kaakkoista suuntaa kulkeva, mahtava Sierra
Nevada (korkein huippu M:t Whitney 4.419 mj.
jonka solien korkeus suuresti on vaikeuttanut
rautateiden rakentamista.
Central-pacific-rauta-tien käyttämä Truckee-sola on 2,409 m yi.
me-renp. Itäpuolella Sierra Nevadaa ulottuu Great
Basinistä osia K:n alueelle; yhtenäisin on
Etelä-K:n 1. Mohaven erämaa. Sierra Nevadan ja
Coast Rangen välissä on K:n taloudellisesti
tärkein osa, K:n laakso, 800 km pitkä, 100-150
km leveä (n. 80,000 km1). Se on tertiääriaikana
vuorilta kulkeutuneista irtaimista
maakerroksista syntynyt tasanko, etelässä suolanpitoinen,
osaksi rämettä, osaksi aroa, etelässä 130 m.
pohjoisessa 46-67 m, keskellä 28-95 m yi. merenp.
Laakson ainoa luonnollinen portti on siirrosten
kautta syntynyt, maanjäristysten pesäseutu, San
Franciscon lahti, josta kapea Golden Gaten salmi
vie mereen. Lahteen laskee laakson pohjoisosan
läpi virtaava Sacramento, johon suupuolella
yhtyy etelästä tuleva S. Joaquin; tämä on
sade-rikkaana aikana Tulare-järven yhteydessä. —
Rannikon meri-ilmasto (S. Francisco: -f 13.;C
vuoden, -f 14,C heinäk:n, +10,i°C tammik:u
keskilämpö) eroaa suuresti K:n laakson ja
vuori-seutujen mannerilmastosta, missä heinäkuussa
lämpö saattaa nousta -f-45° :eeu C, ja
tammikuussa aleta —6,4°:een C (Fresno); Mohaven
erämaa on maailman kuumimpia seutuja; täällä
on kuuluisa „Kuoleman laakso". Sadetta saavat
kylliksi ainoastaan korkeammat vuoriseudut ja
rannikko pohjoisessa (Humboldt-lähden luona
1,128 mm); San Francisco saa 573 mm, Fresno
234 mm, Keeler, itään Sierra Nevadasta, 69 mm
sadetta. Kasvisto suuressa määrässä
endeeminen. Yuoristometsissä (18 % alasta)
vallitsevat arvokkaat havupuulajit: Sequoia gigantea ja
S. sempervirens, mammutpetäjä ja punapuu,
eukalyptusten jälkeen maailman kookkaimpia
puita, douglas- ja jättiläiskuusi (Tsuga douglasii.
Abies grandis), y. m. m. Lehtipuista monet ovat
ainaviheriöiviä. Huomattavimpia ovat tammet
Quercus lobata, Q. douglasii), laakerit,
kastanjat, vaahterat y. m. Etelässä esiintyy palmu,
yucca y. m. meksikkolaiset lajit. N. 27 % alasta
on läpi pääsemättömän pensaikkometsän
(chapar-ral) peitossa. Iv:lle ominaisista ruohokasveista
mainittakoon leimakasvina Esehseholtzia ealifor

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0073.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free