Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalifornia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
115 Kalifornian-lahti—
mi i. joka samoinkuin monet muut lajit (esim.
hu pinus, Xcmophilu) on siirretty Eurooppaan
koristekasviksi. Eläinkunta on osaksi sama
kuin Kalliovuoriston (liarmaa karhu, puuma,
susi . osaksi meksikkolainen, osaksi omaperäinen.
— Asutus: ulkomailla syntyneitä 367,240
1900). joista Suomessa 2.763. Värillisiä:
intiaaneja. 15,377. asuu 25 reservatsionissa,
neeke-reitii ainoastaan 11,045, kiinalaisia ja
japanilaisia 55,904. Koska kilpailijoina pelättyjä
kiinalaisia saapui liiaksi (1880 oli heitä K:ssa
75,218), kielsi kongressi 1882 heidän
maahanmuuttonsa ja nykyään vaaditaan samoja
toimenpiteitä japanilaisia vastaan; heitä oli (1900)
K:ssa 10,151. — Koulupakko; kouluissa 308,057
"ppilasta 1907). Ylemmistä oppilaitoksista
mainittakoon University of California Berkeleyssä
perust. 1868), Yhdysvaltojen suurimpia,
ylläpitää maailmankuulua Lick-observatoria, sekä
lahjoituksella 1885 perustettu Leland Stanford
Junior University Palo Altossa. —
Elinkeinot: v. 1900 K:ssa oli 72.542 farmia, joihin
kuului 12% maan alasta; pelto- ja
puutarhamaata oli 7 Keinotekoista kastelua käytti
1906) 35,000 farmia. Suurenmoisten patojärvien
i esim. Bear Valley Reservoir sisältää 76 milj. m3)
ja tuhansien arteesisten kaivojen avulla
vallataan vuosittain uusia aloja reippaasti edistyvälle
maanviljelykselle. Paitsi Yhdysvaltain tavallisia
viljalajeja (sato: ohraa 11.i milj. hl, vehnää 4,s
milj. hl, kauraa 2,s milj. hl, maissia 1 milj. hl
1909) viljellään enemmän kuin missään muualla
Yhdysvalloissa hedelmäpuita ja viiniköynnöstä.
V. 1908 vietiin yksistään rautateitse 129 milj. kg
persikoita, päärynöitä, luumuja ja viinirypäleitä
38 milj. kg), sekä vielä suuremmat määrät
oransseja. Viininvalmistus l’/3 milj. hl. Muita
tuotteita: aprikoosit, saksanpähkinät, oliivit,
humala, sokerijuurikas. Karjanhoito ei ole
maanviljelyksen veroinen. Lypsylehmiä 0,45 milj.,
muuta sarvikarjaa l,u milj., hevosia 0,<j milj.,
sikoja 0,n milj., lampaita 2,17 milj. (1910);
kamelikurjen hoitoa paraikaa yritetään.
Mehiläishoito kehittynyt. Kalastus tärkeä (varsinkin
lohen) arvo 20 milj. mk. — Valtio on
(1880-luvulta) ottanut haltuunsa laajoja metsäalueita,
n. 90,000 km2, joita huolella hoidetaan. —
Vuori-työ, ennen pääelinkeino, on yhä edelleen
tuottoisa. Kultaa on kaikkiaan (v:sta 1848) saatu
7.800 milj. mk:n arvosta, ennen huuhtomalla,
nyk. kaivoksista (kuuluisa „Mother Lode"); arvo
oli 1848: 26 milj. mk., 1851: 310 milj mk., 1908:
100 milj. mk. nopean tuotanto (sam. v.) 4,5 milj.
mk., kuparin 26,» milj. mk., elohopean 3,5 milj.
mk. Muita mineraalituotteita: booraksia (melkein
koko Yhdysvaltain tuotanto tulee K:sta), suolaa,
kivennäisvesiä, rakennuskiveä; tärkein on
kuitenkin paloöljy; sen tuotanto alkoi kehittyä
vasta vuosisadan alussa, mutta on nyt suurempi
kuin minkään muun Yhdysvaltain valtion;
arvoltaan 121.j milj. mk. — Koko vuorityön arvo
:;37,« milj. mk. (1908). Kivihiilen puute on
antanut teollisuudelle (100,355 työmiestä,
valmistusarvo 1,902 milj. mk.) ominaisen leiman. Kivihiili
korvataan osaksi koskista saadulla
sähkövoimalla, jota johdetaan pitkien matkojen päähän
San Franciscoon maailman pisin, 35
peninkulman mittainen johto), osaksi käytetään
polttoaineena paloöljyä. Tärkein teollisuus hedelmäin-
-Kalila va Dimna 116
säilvketeollisuus; sitä seuraa liha-, mylly-, saha .
valimo- ja koneteollisuus. — Sisämaista
liikennettä välittää 10,710 km (1908) pitkä
rautatieverkko, jonka lisäksi 011 2,945 km
sähkörauta-teitä; 5 linjaa vie I\:sta itävaltioihin. Meriliike
käy etupäässä San Franciscon kautta, joka on
K:n tärkein kaupunki; muita: Los Angeles,
Oakland sekä päiikaup. Sacramento. —
Hallitusta hoitaa 4 v:ksi valittu kuvernööri,
senaatissa on 40, edustajakamarissa 80 jäsentä.
Kongressiin K. valitsee 2 senaattoria ja 8 edusmiestä.
— Historia. K:n rannoille espanjalaiset
saapuivat 1540-luvulla, ottivat sen haltuunsa 1768;
jesuiitat perustivat sinne kukoistavia
lähetys-siirtokuntia. Kun Meksikon liittotasavalta oli
syntynyt 1823, tuli K. sen provinssiksi.
Vähitellen asettui maahan yhdysvaltalaisia
uutis-asukkaita, joiden toivomusten mukaisesti
Yhdysvallat anastivat alueen Meksikolta (1846).
Samoihin aikoihin (1848) löydettiin K:ssa kultaa, jonka
aiheuttama kultakuume muutamassa vuodessa
lisäsi K:n asukasmäärän moninkertaisesti (1850:
92,597, 1870: 560,247 as.). Jo 1850 K. otettiin
valtiona Yhdysvaltojen liittoon. Kultamaasta K.
vähitellen kehittyi järjestetyn vuorityön ja
myöhemmin kukoistavan maanviljelyksen maaksi.
E. E. K.
Kalifornian-lahti (esp. Mar bermejo), 1,120
km pitkä, 96-240 km leveä Tyynen meren lahti,
jonka valtamerestä erottaa K:n niemi. Saarista
huomattavimmat Tubaron ja Angel de la
Guardia. Rantamaat vähän kehittyneitä, joten K.-l:n
liikennemerkitys vähäinen (satamia: La Paz,
Loreto länsi-, Guaymas itärannalla). (E. E. K.)
Kalifornian niemi ks. Kalifornia.
Kaliiberi (muin.-esp. calibo = malli, mitta),
todennäköisesti Arabiasta Espanjan kautta
Eurooppaan kulkeutunut ampuma-aseiden piipun
läpimitan nimitys.
Kalikat ks. K a 1 i k u t.
Kalikiille ks. M u s k o v i i 11 i.
Kaliko ks. C a 1 i c o.
Kalikoosi (kreik. khalko’s = vaski), kalkki-tai
piikeuliko, kivitomun hengittämisen aiheuttama
kroonillinen tautisuus keuhkoissa.
Kalikstiinit ks. Hussi laiset.
Kalikut, myös Kalikat, engl. C a 1 i c u t,
kaupunki Etu-Intiassa Malabar-raunikolla,
Mala-barin piirikunnan pääkaupunki; 76,981 as.(1901).
Rautatien varrella. Satama huono, mutta käy
kuitenkin melkoisen vilkasta kauppaa; viedään ulos
riisiä, kopraa, kookoskuituja, pippuria,
betelpiih-kinöitä, santeli- ja teakpuuta. Ennen kukoistava,
K:sta nimensä saaneen puuvillakankaan calicon
valmistus nyk. vähäpätöinen. K:ssa Vasco da
Gama nousi Intian mantereelle 1498
purjehdittuansa Afrikan ympäri. K. oli siihen aikaan
suuren valtakunnan pääkaupunki, ja tuli tärkeäksi
portugalilaisten ja englantilaisten
kauppa-ase-maksi. Hyder Ali ja Tippu Sahib hävittivät sen
melkein kokonaan (1765 ja 1782); 1792 K.
joutui englantilaisille. E. E. K.
Kalilasi ks. Lasi.
Kalila va Dimna (arab., = Kalila ja Dimna),
kuuluisa itämaal. satukokoelma, jonka alkulähde,
eräs sanskriitinkielinen buddhalainen opetusruno
(,,Ruhtinasten peili" 1. „Hallitustaito"), on
hävinnyt, muutamia muissa satukokoelmissa
säilyneitä katkelmia lukuunottamatta. 6:nnella vuo-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
