- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
119-120

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalilipeä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

119

Kaliumferrosyanidi—Kaljaasi

120

Kaliumferrosyanidi, keltainen verilipeiisuola,
ks. Ferrosy&nkaliumi.

Kaliumfosfaatti, fosforiliappoinen kaliumi.
K,P0,, käytetään aineksena apulannoitukseen
kukkaisviljelystä varten.

Kaliumhydraatti, kern. kaava KOH, syntyy
kaliumin vaikutuksesta veteen, ja saadaan
potaskaliuoksesta lisäämällä kalkkia ja
haihduttamalla liuos kuiviin. Nykyään valmistetaan k:ia
etupäässä elektrolyseeraamalla kaliumkloridia
vesiliuoksessa. K. on jähmeä, valkoinen, veteen
helposti liukeneva, vahvasti emäksinen,
syövyttävä aine. Se on vaikuttavana aineosana tav.
puutuhkasta valmistetussa lipeässä. Sitä
käytetään paljon saippuateollisuudessa sekä
syövyttä-jänä eräissä ihotaudeissa. Edv. Ilj.

Kaliumhydroksidi, kaliumhydraatti (ks. t.).

Kaliumi, metallinen alkuaine, kem. merkki K,
at.-p. 39,i, kuuluu tärkeimpiin alkuaineisiin, on
hyvin levinnyt sekä elimettömässä että
elimellisessä luonnossa kaliumsuoloina, yhtyneenä
happeen t. klooriin. Ensi kerran sitä valmisti Davy
(1807) kaliumhydraatista sähkövirran avulla,
mutta sitä saadaan myöskin hehkuttamalla
kaliumkarbonaatin ja hiilen seosta takorauta-astioissa.
K. on sinertävä, hopeankiiltävä, hyvin pehmeä
metalli ja säilytetään suljetuissa t. vuoriöljyllä
täytetyissä astioissa, koska se heti hapettuu
ilmassa. K. vaikuttaa kiivaasti veteen,
synnyttäen vetykaasua, joka irtautuneesta lämmöstä
syttyy tuleen. Sillä on suuri reaktsionikyky,
yhtyy suorastaan useiden muiden alkuaineiden
kanssa. Useat k:n yhdistykset ovat
käytännölliselle elämälle tärkeitä aineita. Edv. Ilj.

Kaliumjodaatti, jodihapon kaliumisuola, KJ03.

Kaliumjodidi, KJ, jodiyhdistyksistä tärkein,
valmistetaan liuottamalla jodia
kaliumhydraat-tiin. Muodostaa valkoisia, veteen helposti
liukenevia kiteitä. Iv:a käytetään valokuvauksessa ja
lääkkeenä.

Kaliumkarbonaatti ks. Potaska.

Kaliumkloraatti, kloorihapon kaliumsuola.
KClOj, valmistetaan antamalla kloorin vaikuttaa
väkevään kaliumhydraattiliuokseen; muodostaa
valkoisia kidelevvjä, jotka vaikeasti liukenevat
kylmään veteen. Kuumennettuna siitä irtaantuu
happea ja siitä valmistetaan happikaasua. K. on
voimakas hapettamisaine ja siihen perustuu m. m.
sen käytäntö räjähdysaineiden valmistuksessa,
tulitikkuteollisuudessa j. n. e. — K:a käytetään
sekä ulkonaisena lääkkeenä esim. korlausvetenä
monenlaisissa suu- ja kurkkutaudeissa kuin
myöskin sisällisenä lääkkeenä kurkkumädässä. Tässä
on kuitenkin suuri varovaisuus tarpeen, sillä
k. aikaansaa ruumiiseen imeytyneenä vähänkin
suuremmissa annoksissa myrkytyksen, joka
perustuu sanotun aineen vaikutukseen veren
punaisiin verisoluihin, joista veripuna irtaantuu,
joutuen veriheraan ja tullen sitten eritetyksi
virtsassa. Varsinkin on varovaisuus
välttämätön sille, jonka munuaiset eivät ole täysin
terveet. vrt. Hemoglobinuria ja
Hemo-lyysi. Edv. Ilj. di M. O-B.

Kaliumkloridi ks. Kalisuolat.

Kaliumkromaatti ks. Kromi.

Kaliummanganaatti ks.
Kaliumpermanganaatti.

Kaliumnatriumtartraatti ks. Seignette-j
suola.

Kaliumnitraatti ks. Salpietari.

Kaliumpermanganaatti. Kun ruunikiveä
(mangaauisuperoksidia) sulatetaan salpietarin t.
kaliumkloraatin ja kaliumhydraatin kanssa,
syntyy kaliummanganaatti (K,MnO,), joka liukenee
veteen tummanvihreäksi liuokseksi. Jos tähän
lisätään joku mieto happo, muuttuu sen väri
sinipunaiseksi, koska muodostuu
kaliumpermanganaattia (KMnO,). Tämän muutoksen takia,
joka muistuttaa kameleontin värimuutosta, ovat
kaliummanganaatti ja myöhemmin
kaliumpermanganaatti saaneet nimen chamceleon minerale.
Viimeksimainittu suola muodostaa mustia kiteitä,
jotka antavat sinipunaisia liuoksia (k f. m
e-leonliuos). K. on hyvin happirikas aine.
jota käytetään sekä hapettamis- että antisepti
sena aineena. Edv. Ilj.

Kaliumplatinakloridi, KjPtCl,, keltainen,
veteen vaikeasti liukeneva pulveri, joka syntyy
kun lisätään platinakloridiliuosta
kaliumkloridi-liuokseen. Sen muodostumiseen perustuu
kaliumin kvantitatiivinen määrääminen.

Kaliumrautasyanidi ks. Ferris yanka
1 i u m i.

Kaliumrautasyanuuri = Ferrosyankalinmi

(ks. t.).

Kaliumsalpietari, kaliumnitraatti. ks. S a
1-pietari.

Kaliumsilikaatti ks. Vesilasi.

Kaliumsulfaatti ks. Kalisuolat.

Kaliumsuolat ks. Kalisuolat.

Kaliumsyanidi ks. Syankalium i.

Kaliumtartraatti ks. V i i n i k i v i.

Kalix ks. Kainuunjoki.

Kalixtus ks. C a 1 i x t u s.

Kalja 1. sahti, mieto mallasjuoma, jota
Suomessa on vanhoista ajoista saakka valmistettu
kotitaloudessa. K. valmistetaan samoista aineista
kuin olut (ks. t.). Sen alkoholinpitoisuus on
kuitenkin tavallisesti hyvin pieni. —
Huomattavin kaljanvalmistusseutu Suomessa on Häme.
jonka „v a a r i n k a 1 j a", väkevä,
juhlatilaisuuksia y. m. s. varten valmistettu kalja saattaa
joskus alkoholinpitoisuudessa voittaa oluenkin.

(S. V. E.)

Kaljaasi (ransk. galéace), kaksi- tai
useampi-mastoinen alus, joka on varustettu yhdellä tai
useammalla kokkapurjeella ja jolla kussakin

Kaljaasi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0076.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free