Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaljupäisyys ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
121
Kaljnpäisyys—Kalkki
122
mastossaan on kahveli- ja toppipurje. Sellaista
alusta nimitetään mastojen luvun mukaan kaksi-,
kolmi- j. n. e. mastoiseksi k:ksi. F. W. E.
Kaljupäisyys (calvUies, alopecia), tukanlähtö,
karvankato vanhemmalla iällä, sekä myöskin
muutamien tautien, lavantautiin, kupan,
ihotautien y. m. aiheuttama hiussato. vrt. A 1 o p e s i a.
Kaljuuna, gallioni (ks. t.).
Kalkajoki (nyk. K a 1 m i u s) laskee
pohjoisesta Asovan-mereen Mariupolin luona. Pit. 180
km. Jekateriuoslavin ja Donin kasakkain maan
raja. Taistelupaikka, jossa Tsingis-kaani sai
ratkaisevan voiton Etelä-Venäjän (Kiovan,
Tserni-govin y. m.) ruhtinaista 1223. L. H-nen.
Kalkedon ks. K a 1 k h e d o n.
Kalkeerata, k a 1 k i o i d a, jäljentää
piirroksia käyttämällä läpinäkyvää paperia tai kangasta,
oikeammin jäljentää piirroksia ja kirjoituksia
käyttämällä värjääviä papereja (kalkeeripaporia,
karbonipaperia). A. S-r.
Kalkeerikangas 1. kalkiokangas,
im-pregneeraamalla läpinäkyväksi tehty hieno
puuvillakangas, jota käytetään piirustuksia
monis-teltaessa. A. S-r.
Kalkeeripaperi 1. kalkiopaperi, joko
öljyillä ja hartseilla impregneeraamalla
läpinäkyväksi tehty paperi, jota käytetään piirrosten
monisteluun ja jäljentämiseen (saks. Pauspnpier),
tai saippuan ja öljyn sekaisella värikerroksella
peitetty paperi, josta värikerros, painettaessa
kynällä paperin peittämätöntä puolta, lähtee.
Jälkimäistä käytetään etupäässä mallien ja
kirjoitusten monisteluun esim. kirjoituskoneissa (j>aks.
Karbonpapier). A. S-r.
Kalkhas [-khäs], Thestorin poika, kreik.
taruhenkilö; oli ennustajana mukana Troian
retkellä. Kuoli (yleisimmän tarun mukaan)
Vähän-Aasian Kolophonin edustalla olevassa
Klarok-sessa, kun toinen tietäjä, Mopsos, voitti hänet
ennustustaidossa. — Apuliassa oli Drion
kummulla K:aan pyhäkkö inkubatsionioraakkeleineen.
ks. I n k u b a "t s i o n i. O. E. T.
Kalkhedon [-khëdö’n], joskus Khalkedon
(lat. Chalctfdö-n, Calchë’dön), muinaiskreik.
kaupunki Bosporos-salmen eteläsuun
aasianpuolei-sella rannalla, vastapäätä Byzantionia, alkuaan
megaralaisten siirtola. K:n taistelussa
Konstan-tinus Suuri voitti Liciniuksen v. 323. V. 451
pidettiin K:ssa 4:s yleinen kirkolliskokous, jossa
kirottiin nestoriolaisuus ja hyväksyttiin n. s.
K:n tunnustus: ,.Kristus on totinen Jumala ja
totinen ihminen, jumalallisen luontonsa puolesta
iäisyydessä syntynyt ja Isän kaltainen kaikessa,
ihmisellisen luontonsa puolesta syntynyt
Mariasta, neitseestä ja Jumalan äidistä, ja
kaikessa meidän ihmisten kaltainen, paitsi siinä,
että hän on synnitön, sekä että Kristuksen
ihmi-seksitulon jälkeen persoonan yhteyteen kuuluu
kaksi luontoa, jotka ovat
yhteensekoittumatto-mina ja muuttumattomina mutta samalla
liajoit-tamattomasti ja erottamattomasti toisiinsa
yhtyneet". — K :sta on puolijalokivi k a 1 s e d o n i
saanut nimensä.
Kalkidiken niemimaa 1. Chalkidike,
pistää kolmikärkisenä Makedoniasta Aigeian-mereen.
Sen erottaa mantereesta itä-läntistä suuntaa
kulkeva, järvien täyttämä laakso. Vuorijonot K :11a
kulkevat luoteesta kaakkoon, ovat vanhoista
liuskeista ja marmoreista syntyneet. Niemet Kas-
sandra (muinaisajan Pallene), Longos (Sithonia).
Ilagion Oros (Akte; täällä kuuluisa
Athos-niemen munkkivaltio) ovat muodostuneet
vajoamisten kautta. — Kreikkalais-aikana K. oli,
doorilaista Potidaiaa lukuunottamatta, joonialaisten
hallussa. E. E. K.
Kalkioida ks. Kalkeerata.
Kalkiokangas ks. K a 1 k e e r i k a n g a s.
Kalkiopaperi ks. Kalkeeripaperi.
Kalkita, maalata kalkkiseoksella valkeaksi.
Kalkkarokäärme (Crotalus), kyykäärmeitten
heimoon kuuluvia käärmeitä, joilla on syvä
Ameriikkal. kalkkarokäärme.
kuoppa sieraimen ja silmän välissä ja hännän
päässä erilaistuneista sarveissuomuista
muodostuneita kolisevia renkaita. C. durissus, l.s m
pitkä, Pohjois-Ameriikassa; yhtä vaarallinen
C. horridus Etelä-Ameriikassa. K. .1/. L.
Kalkki (lat. calx). Kun kalsiumkarbonaattia
(kalkkikiveä tai muunlaista) kuumennetaan yli
800° C, niin hiilioksidi poistuu siitä ja jäljelle jää
kalsium oksidi eli sammuttamaton
kalkki (CaO). Tämä on valkea aine, joka
sulaa vasta kovimmassa sähköuunin kuumuudessa
(n. 3,000°). Räjähdyskaasuliekissä se hehkuu
kirkkaasti, n. s. Drummondin valo (ks. t.).
Tullessaan veden yhteyteen k. kuumenee, paisuu
kovasti ja möyhentyy valkeaksi jauhoksi, joka on
kalsium hydroksidia 1.
sammutettua kalkkia, Ca(OH)„. Tämä on vaikeasti
veteen liukenevaa (1:700). Liuos, jota nimitetään
kalkkivedeksi, samenee heti, kun siihen tulee
hiilidioksidia, koska kalsiumkarbonaatti silloin
saostuu. K:a käytetään, etupäässä sammutettuna,
hyvin moneen tarkoitukseen, joista kalkkilaastin
ja sementinvalmistus ovat tärkeimmät.
Edellinen on hiekalla sekoitettua sammutettua k:ia.
Ilmassa tämä vähitellen ottaa hiilidioksidia
muuttuen kalsiumkarbonaatiksi, samalla kovettuen,
mihin seikkaan sen käytäntö juuri perustuukin.
Sementtiä (ks. t.) valmistetaan kalkista ynnä
savesta. Tärkeän ja vuosi vuodelta lisääntyvän
käytännön k. on saanut maanparannusaineena
maanviljelyksessä. Se ei tosin itse ole
kasvin-ravintoainetta, mutta se hajoitta^ maaperässä
olevia kaliuminpitoisia silikaatteja, joten kaliumi
tulee täydellisemmin kasveille hyödyksi. — K:n
valmistukseen käytetään kalkkikiveä. Suomessa
nykyään enimmän kalkkia valmistaa Paraisten
Kalkkivuori-osakeyhtiö, jolla on louhoksia
Paraisissa, Kemiössä ja Lappeenrannassa ja
kaikki-uuneja Paraisissa sekä Helsingissä. Lähinnä
suurinta kalkkiteollisuutta harjoittaa Förbyn
omistaja, jolla on louhoksia ja uuneja Förbyssä,
Lohjalla ja Paraisissa. — Suomessa poltetaan
ainoastaan ruukkikalkkia ja maanviljelyskalkkia, jota
vastoin sementinvalmistus ei meillä toistaiseksi
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
