- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
125-126

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalkkilevät ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

125

Kalkkilevät— Kalkkimaa la us

126

laastissa olla liiaksi, vaan juuri niin paljon,
kuin hiekkajyvien lomien täyttämiseen
tarvitaan. Pikku tarvetta varten k. valmistetaan
käsin käännettävällä sekoitusakselilla
varustetuissa astioissa; suurempia määriä tarvittaessa
valmistetaan sitä yhtenäisesti, keskeytymättä
toimivissa koneissa. Muuratessa on edullista ennen
laastin sivelvä kostuttaa tiilien pinnat vedellä,
jotteivät tiilit imisi liian nopeasti vettä pois
laastista. S. V. E.

Kalkkilevät, leviä joiden solukettoiliin on ker
rostunut suuremmat määrät kalsiumkarbonaattia,
ja jotka siitä syystä ovat hapraita, kivenkovia,
korallimaisia. Ne kuuluvat useihin eri leväryh
miiu ja kasvavat meressä. Tunnetuimpia ovat
suvut Corallina, Lithothamnion, Ealimeda,
Ace-tabii/aria. Eräät fossiiliset k. muodostavat
mahtavia kerroksia m. m. Sveitsin kalkkialpeissa.

J. A. \V.

Kalkkiliete, hieno, savimainen
kalsiumkarbo-naattimassa, jota laskeutuu pohjaan eräillä
meri-alueilla. Se on merieläinten jätteistä peräisin.
Pohjassa se kovettuu kalkkikiveksi. P. E.

Kalkkilipeä ks. Kalkkivesi.

Kalkkimaalaus, kalkkiveteen sekoitetuilla
vesiväreillä maalaaminen, tavallisesti kuivalle
(alsecco), harvemmin tuoreelle, rapatulle pohjalle.
Sideaineena joskus käytetään liimaa, alunaa tahi
m. s. ja väreinä sellaisia maa- ja metallivärejä.
joita kalkki ei syö, kuten englannin punaista,
keltaokraa. punaista värimultaa, kimröökkiä y. m.
Sinooperi, jolla poskien ja huulien puna usein
esitettiin, on aikaa voittaen melkein aina
mustunut. — Keski-Euroopan kirkollisessa taiteessa
kalkkimaalausta harjoitettiin jo varhaisella, vä-

Hattulan kirkko.

Lohjan kirkko.

rejä rakastavalla keskiajalla; etelästä sen
käytäntö levisi balttisiin ja pohjoismaihin, Ruotsista
Suomeen ja suomalaiset kalkkimaalaukset
kuuluvat suureksi osaksi samaan käsitys- ja aihepiiriin
kuin Ruotsin uplantilaiset (Bro-Knifsta-ryhmä.
1469-1514), voimatta kumminkaan mehevyydessä
ja taiteelliseen arvoonsa nähden täysin kohota
jälkimäisten tasalle. Tanskassa ja Ruotsissa on
kalkkimaalauksia olemassa aina romaaniselta
ajalta saakka, Tanskassa 1100-, Ruotsissa
1200-luvulta, meillä ne ilmestyvät vasta myöhemmällä
goottilaisella ajalla; renesanssiajalla ne jo
käyvät harvinaisiksi ja häviävät melkein kokonaan
1700- ja 1800-luvuilla, jolloin entisetkin,
aikalaisissa pahennusta herättävät maalaukset usein
peitettiin valkosivelyllä. Suurella vaivalla ja
varovaisuudella on meilläkin, usein parinkin
kerroksen alta, Muinaismuistoyhdistyksen toimesta
paljon arvokkaita kalkkimaalauksia koputeltu
esille. — Melkeinpä kaikissa Suomen vanhoissa
kivikirkoissa on kalkkimaalauksia ollut
olemassa; Nousiaisten ja Mynämäen karkeat sekä
vielä P. Mariankin myöhemmät
(1460-70)maalauk-set ovat alkuperäisimmällä kannalla, jota vastoin
länsisuomalaiseen kirkkoryhmään kuuluvain
Uus-kirkon, Taivassalon, Perniön ja karaisten,
1400-luvun loppu- ja 1500-luvun alkupuolelta, samaten
Lohjan ja Hattulan kirkkomaalaukset, nekin
1500-luvun alkupuolelta, ovat koko joukon
kehittyneempiä ja taiteellisempia, -— dekoratiivisen
rikkaasti vaikuttavat Ahvenanmaan Kumlingen
holvimaalaukset. — Kulttuurihistoriallisena ja
taideilmiönä k: illa on varsin suuri
merkitys, niissä kun keskiajan alkuperäinen ja
lapsellinen katsantotapa puhuu selvästi tajuttavaa
kieltä. Usein kömpelön kankeasti, mutta aina
rohkeasti ja huomattavan varmalla dekoratiivisella

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0079.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free