- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
127-128

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalkkilevät ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kalkki maali—Kalkkisälpä

128

\istilla taiteilija levittelee kirkkojen
sisäseinille ja liolvipinuoille — ulkopuoliset maalaukset
harvinaisia — apostolien, profeettain ja
kirkkoisäin joko yksityisiä tai ryhmäkuvia, koristeiden |
ympäröiminä tahi rosettien tai tähtien
täyttämälle pohjalle; samaten holviruoteetkin aina
runsaasti koristeltiin. Kuvaelmat Raamatun
historiasta ja pyhäin legendoista lesim. Ivristuslasta
yli joen kantava Kristoforos jätti) ovat
tavallisia aiheita. Monumenttaalimaalausta
lähentelevät jo sellaiset sommitukset kuin viimeinen
tuomio. P. Uistin historia esitetään Lohjan kirkossa,
i i Isonkyrön kirkon maalauksissa Kustaa
Vaa–:in ajoilta koko Raamattu on kuvauksissa esi-

Tuivussalon kirkko.

tettynii. „Biblia pauperum", joka Ruotsissa
näkyy aihelähteenä ja esikuvana ahkeraan olleen
kirkkomaalaajain käsissä, ei Suomessa
todistettavasti ole tullut käytäntöön. Kalkkimaalausten
varhaisempaan mustan ja punaisen
väriaste;k-koon meillä myöhemmin liittyy keltainen ja
viheriä mönjä ja jonkinverran koholttisineä. —
Unohduksiin joutunutta kalkkimaalaustekniikkaa on
viimeaikoina yritetty herättää uuteen eloon;
Tanskassa on asian eteen paljon tehty;
Kööpenhaminan uuden raatihuoneen k.-maalaukset ovat
tästä hyvänä todisteena. [E. Nervander,
kirkollisesta taiteesta Suomessa keskiaikana" (1887)
sekä saman ja Meinanderin kirjoitukset „Finskt
museum"issa; Meinander, „Suomen keskiaikainen
taide", Nordmannin ja Schybergssonin „Finlands
kulturhistoria, Medeltiden" (1909); Sylvan,
..Kyrkomålningar i Uppland" (Antiqvarisk
tid-skrift för Sverige XIV, 1. 1899).] U-o N.

Kalkkimaali, freskomaalaukseen käytetyt
värit, jotka pysyvät kalkkilaastipinnalla
muuttumattomina. Näitä värejä ovat esim. sinkki- ja

baryvttivalkoinen, antimoni-, baryytti-,
neaap-pelikeltainen, kromi- ja rautaoranssi, okra, siena,
umbra, mars-ruskea, englannin punainen,
krappi-lakka, kromi-, koboltti-, schweinfurth vihreä,
lo-bolttisininen, ultramariini, sekä lukuisat erilaiset
mustat värit. (S. V. H.)

Kalkkimaasälpä ks. Maasälpä.

Kalkkimaito, kalkista ja vedestä valmistettu
maidonvärinen neste, jossa kalkki hienona
jauhona on sekaantunut veteen.

Kalkkimerkeli ks. Kalkkikivi.

Kalkkinen. 1. Koski, siinä missä Kymijoki
lähtee Päijänteestä. Putous n. 1,8 m., 4,000
he-vosvoim. — 2. Kanava, joka yhdistää Päijänteen
Kymijoen Kuhmoriupohjan lahteen, siten
kiertäen Kalkkisten kosken. Tämä vv. 1875-78
rakennettu kanava teki mahdolliseksi liikeyhteyden
Päijänne-Ruotsalainen. Kanavan pituus 1,009 m.
pohjan lev. 8,9 m; matalan veden aikaan 2,i m
vettä. Yläpuolella sulkua on kanavassa 59 m
pitkä ja pohjasta 14,s m leveä yhtymäpaikka.
Sulku 41,» m pitkä, 8.» m leveä, kynnyksen
kohdalta 2,i m syvä. Kanavan yli puinen
kääntö-silta. Sulku rakennettiin uudelleen kiilatusta
kivestä, lankkupäällystyksellä 1893, 65,500 mk:n
kustannuksella. Koko kanavan alkuper.
rak.-kustannukset nousivat 363,000 mk:aan. Kanavaa
käyttävien alusten vuotuinen keskimäärä
(1897-1906) 4,292; vuotuisten menojen keskim. 7,976
mk. ja tulojen 26,686 mk. — 3. Maatila Kymijoen
rannalla n. 5 km eteläänp. Kalkkisten kanavalta.
Höyrysaha. L. B-nen.

Kalkkipolttimo ks. Kalkki.

Kalkkiruukki ks. K a 1 k k i 1 a a s t i.

Kalkkisalpietari ks. Kalsiumsuolat.

Kalkkisavi ks. M e r k e 1 i.

Kalkkisilikaatti-sarveiskivi,
kalsiumsilikaa-tista rikas vuorilaji, jommoista syntyy
merke-listä ja hiekansekaisista kalkkikivistä, jotka ovat
joutuneet sulan magman kuumuuden vaikutuksen
alaisiksi, ks. Kontaktimetamorfismi.

P. E.

Kalkkisintteri (saks. sintern = tippua), tiivis,
rakeinen tai kuituinen, valkea tai ruskea
kalkkikivi, jota syntyy saostumalla
kalsiumkarbonaa-tin-pitoisesta vedestä. Kalkkikiviluolissa sitä
aina muodostuu (stalaktiitit ja stalagmiitit).
Muutamissa kalkkikiviseuduissa sitä syntyy
myös järvien pohjaan ja lähteisiin, ja varsinkin
kuumien lähteitten sekä geysirien suilla ja
ympärillä se on yleistä, esim. Yellowstonen
kansallispuistossa Yhdysvalloissa, Karlsbadissa y. m.

P. E.

Kalkkisuolat ks. Kalsiumsuolat.

Kalkkisälpä (kaisi itti), kivennäinen,
kokoomukseltaan kalsiumkarbonaattia (CaC03),
väritön, harmaa tai punertava (rautaoksidista),
läpinäkyvä, läpikuultava tai himmeä. Kiteytyy
romboedrisesti. Kidemuodot ovat vaihtelevammat
kuin millään muulla kivennäisellä; yli 200
yksinkertaista pintamuotoa tunnetaan. Yleisimpiä
ovat erilaiset romboedrit, skalenoedrit ja prisma.
K:llä on erittäin selvät, kolmeen eri suuntaan
käyvät lohkopinnat, jotka ovat perusromboedrin
mukaiset, muodostaen parittain 105° kulmia.
Sennäköisen kappaleen saa lohkaisemalla
jokaisesta k:-kiteestä tai kiteenpalasesta. Happoihin
k. sähisten liukenee myöskin tavallisessa
lämpötilassa eroten siinä dolomiitista. Optillisessa suh-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0080.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free