- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
137-138

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kallio ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

137

Kallio—Kalliopiirros

138

johon liittyvän „Lisävihon" luin itsenäisesti laati.
Suomall. kirjall. seuralta hän sai tehtäväkseen
toimittaa jo aloitetun uuden
ruotsalais-suomalai-sen sanakirjan, mikä työ häneltä kumminkin jäi
kesken (llahnsson-Kallio-Paasosen sanakirja). K.
on myös toimittanut huomiota ansaitsevan
suomen kielen alkeiskirjan ruotsinkielisiä kouluja
varten ynnä siihen liittyvän lyhyen suomen
kieliopin. O. J/-e.

Kallio, Hemmo (s. 1863),
Kansallisteatterin .näyttelijä, alkup. nimi Puttonen,
palvellut aluksi latojana useissa kirjapainoissa,
0. V. Backmanin kirjap. johtaja 1888; liittyi
Kansallisteatteriin 1890, oli Tampereen
teatterin johtajana 1906-07. K:n osista mainittakoon
Esko »Nummisuutareissa", Sganarelle
(„Lää-käri vastoin tahtoaan"), Tuhkimo („Tuhkimo ja
kuninkaantytär"), Herman von Bremen
^Valtio-viisas kannunvalaja"). Sovittanut näytelmäksi
Kiven ..Seitsemän veljestä".

Kallio, S a m u 1 i K u s t a a ks. B e r g, S. K.

Kallio-antilooppi 1. Sassa (Oreotragux
sal-tatrix), pieni, lyhytsarvinen antilooppi, jolla on
kallioilla hyppelemiseen soveltuvat lyhyet,
pyöristetyt, teräväreunaiset kaviot. Elää korkeilla
vuorilla Itä-Afrikassa Kap-maasta Abessiiniaan
saakka. K. 3f. L.

Kallioasunnot ks. C 1 i f f d w e 11 e r s.
L u o 1 a-a s u n n o t.

Kalliohauta on ollut pitkien aikojen kuluessa
hyvin suosittu hautamuoto Välimeren maissa. Se
esiintyy jo Egyptin „vanhan valtakunnan"
aikana. Nämä egypt. haudat hakattiin kallioon
tekemällä ensin kaivomainen syvennys, jonka
pohjasta lyhyt käytävä johtaa hakattuun kammioon,
mihin arkku sijoitettiin. Pystysuoran kaivoaukon
päälle rakennettiin nelikulmainen huone, jonka
seinät monasti olivat runsailla maalauksilla ko
ristetut ja jossa uhreja vainajille toimitettiin,
llyöhemmänaikuisetkin muinais-egyptiläiset k:t
ovat pääpiirteiltään tällaiset. Niin myös foini
kialaiset.

Jonkun verran toisenlaisiksi muodostuivat kai
liohaudat muissa Välimeren maissa. Lähinnä
egyptiläisiä iältään lienevät Mykenen kalliohau
dat. Niitä on 5 lähekkäin toisiaan Mykenen
Akropoliilla ja ne ovat kallioon hakattuja
kaivomaisia syvennyksiä, kuningashautoja,
muinaiskalus-tosta äärettömän rikkaita. Ne lukeutuvat varhai
sempaan Mykenelais-aikaan (1700-1500 e. Kr.)
iks. M y k e n e-a i k a). — Persiassa, Fryygiassa.
Palestiinassa, Etruriassa y. m. haudat ovat haka
tut sivuilta päin kallioseiniin, ja niiden
julkipuoli on usein erittäin komeasti koristeltu
pilareilla ja eläin- ja kasviaiheilla. Toiset
jäljittelevät ilmeisesti temppelejä ja yksityisasumuksia,
joiden mukaan hautakammiokin usein on
järjestetty, esim. etruskeilla, joiden kalliohautojen
seinät usein ovat ihanoilla maalauksilla koristetut,
(ks. Etruskit, II, 896, kuva). — K:jen
valmistaminen on vaatinut paljon työtä, joten
ainoastaan varakkaimmat voivat sellaisia itselleen
hankkia. Tämä hautamuoto on niin ollen
ylimyksellinen, jopa monasti kuninkaallinen. A. Sf. T.

Kallio-imarre (Polypodium vulgare), meillä
yleinen, kallioilla kasvava sananjalkakasvi, joka
on saanut nimensä imelähköstä, lakerille
maistuvasta juurakostaan. Lehdet kaljut, pariliuskaiset,
itiöpesäkeryhmät katesuomuttomat. Eräät Poly-

Kalbu-imnrre.

po<iium-lajit ovat
troopillisia epifyyttejä, muutamia,
esim. P. atireaa, viljellään
ruukkukasvina.

J. A. TV.

Kallioinen ks. E r
i-g e r o n.

Kalliokana ks. K a I
1 i o p y y t.

Kalliokoski, lasitehdas
samannimisen,
Virolah-teen laskevassa Virojoessa
olevan kosken äärellä,
Miehikkälän pitäjässä.
Lähimmälle rautatieasemalle
Taavettiin on 35 km;
Haminaan 38 km.
Lasitehdas perustettiin 1861;
useampaan kertaan
omistajaa vaihdettuaan se
joutui kreivi Mengdenille,
joka vararikon tähden
lakkautti liikkeen 1880. Nyk. omistaja. ..K.
glasbruks aktiebolag" (osakepääoma
200,000 mk) osti tehtaan 1891. Valmistus
käsittää ikkunalasia (1909 10,000 laatikkoa,
arvoltaan 330,000 mk; 1892: 125,000 mk. 1900:
240,000 mk). Yhtiö omistaa myös vesivoimalla
käyvän, hieman alempana olevan Pitkänkosken
sahan ja höyläyslaitoksen sekä myllyn;
maaomaisuus: 2,500 tynnyrinalaa metsää, 160 tyrn.
peltoa. Oma kansakoulu. •— Työmiehiä on 80
(1909) suurelta osalta ruotsinkielisiä; asuvat
yhtiön huoneistoissa. E. E. K.

Kalliolintu (Rupicola crocea) asustaa
Gtiaya-nan vuoriseuduissa. Se on närhen kokoinen,
kirkkaan kellanpunainen varpuslintu. Otsan ja
päälaen höyhenet muodostavat komean,
purppuranpunaisen kypärän. Siivet ja pyrstö ovat ruskeita,
vaaleareunaisia. Etelä-Ameriikassa on vielä
kaksi muutakin lajia. E. IV. 8.

Kalliope [ o’pé] (lat. CalWope),
„kaunisääni-nen", kreik. runoudessa yksi yhdeksästä
muusasta (runottaresta). Kun (roomal. keisarivallan
aikana) eri muusille annettiin vakinaiset
toimialat. tuli K:sta eepillisen runouden edustaja.

0. E. T.

Kalliopii ks. H ä 1 1 e f 1 i n t a.

Kalliopiirros (ruots. hällristning). Näin
nimitetään muinaistieteellisesti kuvioita ja piirroksia,
joita historiantakaisina aikoina on kallioihin ja
irtonaisiin paasiin hakattu. Tunnetuimmat sellaiset
ovat pronssikaudelta; niitä on Pohjois-Italiassa,
Dnestrin varsilla Venäjällä ja erinomaisen
suuressa määrin eteläisessä Ruotsissa, (vrt.
Esihistorialliset ajanjaksot. II, S17.) —
Nämä kalliopiirrokset ovat sukua keskenään ja
jotenkin vhdenaikuiset.

Erikoisen toisen ryhmän muodostavat n. s.
arktiset kalliopiirrokset, joita on Trondhjemin
seuduilla Norjassa ja Jämtlandissa ja
Härjeda-lenissa Ruotsissa, parissa paikassa Aunuksessa
ja Keski-Aasiassa, Jenisein latvoilla. Niille on
yhteistä se, että kuvioiden ääriviivat vain ovat
hakatut kiveen, ei koko kuvaa syvennetty. Ne
esittävät etupäässä eläimiä, etenkin hirviä:
toiset ovat mestarillisen hyvin tehdyt (kuva). Mikä
niiden suhde on toisiinsa, sitä ei vielä ole
todennettu. Niiden ikä on voitu toistaiseksi määrätä

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0085.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free