Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kallio ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
139 Kalliopyyt—„Kallis paikka"
Kalliopiirroksia.
vain Skandinaaviassa, jossa ne ainakin osaksi
ovat vankempia kuin pronssikautiset
etelä-skandi-naaviset kalliopiirrokset, siitä päättäen että
viimemainittuja eräässä kohden on tavattu
hakattuina arktisen kalliopiirroksen päälle, (ks.
lähemmin U r a 1 i-a 11 a i 1 a i n e n
muinais-t u t k i m u s.) [G. Hällström, ..Nordskaudinaviska
hällristningar" („Fornvännen" 1907 ja 1909).]
A. il. T.
Kalliopyyt (Caccabis) ovat kanalintuja,
peltopyyn läheistä sukua. Ne ovat helposti
tunnettavissa punaisista jaloistaan ja nokastaan, nilkan
etupuolella olevasta kahdesta kilpirivistä ja sen
takapuolella olevasta kannuskyhmystä. Sveitsin,
Tyrolin ja Vlä-Baierin alppiseuduissa sekä Rans-
Puilakana.
kassa. Italiassa ja Kreikassa saarineen elää
kivi k k o k a n a (C. suxatilis). Se on 35 cm pituinen,
yleisväri harmaa, kurkussa ja pään sivuilla sekä
otsassa ja silmäin yläpuolella musta juova.
Kupeilla on valkoisen, ruosteenpunaisen ja mustan
kirjavia poikkijuovia. Selkäpuoli ruskeahko.
Välimeren seuduissa elää pari muutakin lajia,
kalliokana (C. petrosa) ja punakana (C.
rufai. molemmat hyvin kivikkckanan näköisiä.
Kreikassa ja Arabiassa vielä kaksi muuta lajia.
Liha on hyvänmakuista kuin peltopyyn.
" " E. W. S.
Kalliotemppelit ks. L u o 1 a t e m p p e 1 i t.
Kalliovuoret (Rocky Mountaina), yhteinen
nimitys niille sisämaan vuorijonoille ja
ylätasan-goille. jotka muodostavat Pohjois-Ameriikan
Kor-dillieerein itäisen osan ja ulottuvat
yhdenjaksoisesti Meksikon rajalta Beringin-salmelle. Niitä
pidetään siirrosten kautta muodostuneina.
Yhdysvaltain K:ssa on pääasiassa kiteisiä
kivilajeja (graniittia, gneissiä). Pohjoisempana ja
Kanadassa pääsevät paleozooiset vuorilajit
valtaan. Edustavuorissa ja vuorten välisillä
ylä-tasangoilla on tertiäärisiä kerrostumia.
Yksityiset, tuliperäisistä vuorilajeista muodostuneet
vuoret ja ylätasankojen basalttipeitteet
todistavat aikaisempaa vulkaanista toimintaa; jätteitä
siitä ovat myös kuumat lähteet (ks. Yellovv-
140
stone). Ylätasankoihin ovat useat joet
kaivaneet syviä erosionilaaksoja (ks. Canon s).
Korkeimmat osat ovat enimmäkseen kalliokenttiä ja
lohkarekasojen peitossa (siitä vuoriston nimi).
Kanadan K:ssa ei ole laajoja ylätasankoja vaan
kapeita pitkittäislaaksoja vuorten välissä. —
Yhdysvaltain K. jakautuvat eteläisiin
jotka ovat korkein osa K:sta ja pohjoisiin;
rajalla on Laramiéu ylätasanko. Tärkeimmät
vuoret ovat: eteläosassa: Front Range (Gray’s
Peak 4,371 m), Sawateh-jono (Mount Elbert
4,395 m. on K:n korkein), trakyyttivuori San
Juan Mountains, Saugre de Cristo-jono ja
Wah-satch-vuoret; pohjoisosassa: Wind River jono
(Fremonfs Peak 4,203 m) ja Teton-vuoret. K
a-nadan K:n korkein huippu on Mount Robson
(4,100 m). Alaskan K:ssa on Pelly Mountains
(2,100 m). — Ilmasto on kuiva. K:n alemmat
osat ovat, paitsi missä keinotekoisen kastelun
avulla harjoitetaan maanviljelystä,
pensaskasvul-lisuuden peitossa, osittain erämaan kaltaiset.
Havumetsä alkaa ylempää ja ulottuu 3,500 m:n
korkeudelle. Yhdysvaltain K :11a tavataan
pysyvää lunta ainoastaan joskus huippujen
pohjoisrinteillä. Kanadan ja Alaskan K :11a on
mahtavia firn-kenttiä ja jäätiköitä varsinkin
länsiosissa (Illicilliwaet jäätikkö-alue). —
Kulkuteiden rakentaminen on yleensä ollut helppoa
paitsi Canonien poikki. Liikettä estää lumi
talvella sekä koillistuulet (blizzards). Solat ovat
verrattain matalalla; Kieking Horse-solan (1,600
m) kautta kulkee Union Pacific-rata. — K. ovat
hyödyllisistä mineraaleista erittäin rikkaat.
Saadaan hopeaa, kuparia, kultaa, lyijyä, rautaa,
kivihiiltä, paloöljyä, vuorisuolaa y. m. E. T.
Kallipasta, kipsiin valetut, steariinilla
kyllästytetyt esineet, joihin on lisätty väriainetta
sen verran, että ovat saaneet heikosti kellahtavan
värivivahduksen. Kestävät vedellä tai heikolla
1 saippualiuoksella pesemisen.
Kallippos /-£’-7, kreik. tähtitieteilijä,
Eudok-soksen oppilas, eli neljännellä vuosisadalla e. Kr.
Ateenassa, määräsi tarkemmin vuoden pituuden
ja Metonin sarjan, jcsta tuloksena oli parannettu
kalenteri; laajensi Eudoksoksen teoriaa
kiertotähden liikunnosta. H. R.
Kallipygos 1-U’py-J (kreik. = kaunislanteinen).
Aphrodite K :11a kerrotaan olleen pyhäkkö
Syra-kusassa. K:kseksi nimitetään tätä nykyä erästä
Napoli’n kansallismuseossa olevaa, farneselaisiin
taideteoksiin kuulunutta kreik.
marmori-kuvapatsasta, joka esittää nuorta naista, joka.
nostettuaan syrjään verhonsa, pää taaksepäin
käännettynä koettaa nähdä upeata takapuoltaan.
O. E. T.
Kallirrhoe [-ro’ë] (kreik. = „kauniisti
virtaava"), ,,kauniisti pulppuava", lähde muinaisessa
Ateenassa, jonka vettä käytettiin hääkvlpyihin
ja muihin pyhiin tarkoituksiin. Kun Peisistratos
oli siihen rakennuttanut katollisen säiliön, josta
vettä juoksi 9:stä suusta, tuli lähteen nimeksi
Enneakrunos = „yhdeksänsuihkuinen". Tämä
lähde on tavallisesti sijoitettu Ilissos-puron
uomaan tai sen viereen; W. Dörpfeld taas on
koettanut todistaa, että se oli Pnyks-vuoren juurella,
paikassa, jossa hän on paljastanut suuret,
nähtävästi Peisistratoksen aikuiset vesisäiliöt.
,,Kallis aika" ks. Palkka.
„Kallis paikka" ks. Palkka.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
