Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kallisthenes ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Kalma—Kalmarin sota
144
tynyt esitys Suomen kasvistosta ja osoittaa
tämän tuntemisen entisestään paljon kohonneeu.
[Hjelt, ,.Naturalhistorien studium vid Abo
akademi"; Fredr. Elfving, „Finsk biogr,
liaud-bok"issa ja ..Omassa maassa", VI, 211; E. O.
Palmén, ..Biografisessa nimikirjassa".] J. A. IV.
Kalma merkitsee alkuansa hautaa (josta
kalmisto) ja sittemmin haudan haltijaa. K. K.
Kälmän [kälmän] (s. n. 1070, k. 1116), Unka-J
rin kuningas, Arpddin suvun mainehikkaimpia,
hallitsijana v:sta 1095, setänsä Pyhän
Ladislauk-sen seuraaja; kukisti 1097 kapinoitsevat
kroat-sialaiset. saattoi 1102-05 dalmatsialaiset
merikaupungit valtansa alle ja huudatti itsensä 1102
Kroatsian ja Dalmatsian kuninkaaksi. Galitsiaa
vastaan K. turhaan taisteli ja hallituksensa
myöhemmällä ajanjaksolla hänen tuon tuostakin
täytyi kukistaa veljensä Almosin kapinayrityksiä.
Muuten kunuiakkaau hallituksensa maineen hän
tahrasi antaessaan sokaista Almosin ja tämän
pojan Bélan (myöhemmin Bela II).
Valtakuntansa sisäisiä asioita hän hoiti tarmolla ja
viisaudella. Neronsa ja harvinaisen laajan
sivis-tvksensä vuoksi häntä myös nimitettiin
„Kirja-K:ksi" („Könyves Kålmån"). (Y. W.)
Kalmar. 1. Lääni Etelä-Ruotsissa Itämeren
rannalla, käsittävä Smälandin itäosan sekä
ölan-nin saaren; pituus 220 km. leveys 75 km,
pinta-ala 11,543 km1; 228,066 as. (1909) 1. 21 km::llä.
— Pääelinkeinoina ovat maanviljelys ja
karjanhoito. Peltomaata on alueesta 16 %,
luonnonniittyä 6 metsämaata 59 %. Enimmän
korjataan kauraa, sitten ruista, ohraa, vähän vehnää,
perunoita ja nauriita sekä n. 10,000 tonnia
sokerijuurikkaita. Viljaa ja karjatalouden
tuotteita riittää vietäväksi. Rannikkoseuduilla on
kalastus tärkeä; arvo n. 750,000 mk.
Vuori-työtä vain nimeksi. Teollisuus huomattava; arvo
(1908) 51 milj. mk., tehtaiden luku 471;
tärkeimmät mylly-, huonekalu-, rauta-, saha-,
tuli-tikku-, kone- ja paperiteollisuus.
Kauppalaivastoon kuului 272 alusta, yhteensä 44,630
rek.-tonnia. Rautateitä 685 km, kaikki yksityisiä.
Hallinnollisesti K. jakaantuu 6 voutikuntaan ja
yhtä moneen tuomiokuntaan. Kaupunkeja:
Os-karshamn, Västervik, Vimmerby sekä
pääkaupunki Kalmar; yhteinen asukasluku 36,416
(1909). — Lääni oli jo keskiajalla tunnettu
nimellä Kalmarna fogathi. — 2. Edellisen
pääkaupunki, 15,062 as. (1909). Pääosa on
useiden siltojen mantereeseen yhdistämillä saarilla
K:n salmessa, vastapäätä ölantia. Rautatien
yhteydessä. — K. on säännöllisesti rakennettu,
kadut suorakulmaiset. Huomattavimmat
rakennukset ovat: Italian renesanssityyliin rakennettu
tuomiokirkko (alettu 1660, vielä osaksi
valmista-maton), raatihuone ja maaherran hallintopalatsi
(kumpikin alettu 1600-luvulla), teatteri,
vapaa-muurariloosin talo, pankki y. m. Mantereelta
pistävällä niemellä on kuuluisa K:n 1 i n n a. Sitä
alettiin rakentaa jo 1100-luvulla vanhemman, nyt
kokonaan hävinneen linnoituksen viereen.
Lisärakennuksia ja linnoituksia tekivät m. m.
Maunu Eerikinpoika ja Vaasa-kuninkaat
(ylellisesti varustettu „Eerik-kuninkaan sali") ;
1600-luvun alussa se oli Pohjoismaiden lujimpia
linnoituksia ja kuninkaallinen asunto. Vuosisadan
lopulta se sai rappeutua. 1850-luvulta alkaen on
alettu linnan uusiminen ja sen vanhojen, arvo-
kasten muistomerkkien kuntoonpano. Siinä on
tehty monta tärkeää päätöstä ja taisteluissa se
on näytellyt huomattavaa osaa. —
Sivistyslaitoksia Iv:ssa on ylempi oppikoulu,
purjehdus-koulu, opettajatarseniinaari, Fröbergin
laiminlyötyjen lasten kasvatuslaitos, tyttökouluja,
musiikkiopisto, teknillinen ammattikoulu y. m. —
Pääelinkeino on kauppa ja merenkulku.
Klaree-raukset K:n satamassa 1907 nousivat 1,046,479
tonniin, joista 109,728 t. ulkom. merenkulussa.
Oma kauppalaivasto on 6,796 t. Tullitulojensa
puolesta K. on Ruotsin kaupungeista viides.
Teollisuuslaitoksista (tuotannon arvo 1907 19,i
milj. mk, työväestö 1,100) mainittakoot 2 myllyä,
margariini-, tapetti-, kaakeli-, tulitikkutehtaat.
— Hyvän kauppa-asemansa sekä sotilaallisen
merkityksensä vuoksi K:sta jo varhain tuli
Ruotsille tärkeä kaupunki. Mainitaan ensi kerran
1027 ja usein senjälkeen. Omistajaa K. vaihtoi
usein. Varsinkin Tanskan ja Ruotsin välisistä
asioista neuvoteltiin K:ssa. Tärkeimmät
tapaukset olivat n. s. „K:n unioni" (ks. t.) 1397,
„K:n resessi" (ks. t.) 1483, „K:n
verilöyly" 1505, jolloin Hannu kuningas mestautti
useita kaupungin porvareita kostoksi siitä, että
K. oli antautunut ruotsalaisille. Kaikkiaan K.
kesti unioniaikana 12 piiritystä jääden lopulta
tanskalaisten käsiin; näiltä sen Kustaa Vaasa
1523 valloitti. Juhana III julkaisi täällä „K:n
säännökset" 1587 Ruotsin ja Puolan
yhdistämisestä. Kaarle IX:n aikana K. joutui
keskustaksi „K:n sodassa" (ks. t.), jossa se
ruotsalaisilta valloitettiin; 1647 raivonneen tulipalon
jälkeen kaupunki siirrettiin nyk. paikallensa.
Senjälkeen kuin Skåne oli yhdistetty Ruotsiin,
K. kadotti entisen sotilaallisen merkityksensä;
sen kauppa on edistynyt hitaasti. (E. E. K.)
Kalmari ks. Mustekalat.
Kalmarin resessi, sopimus, joka tehtiin
Kalmarissa 7 p:nä syysk. 1483 toiselta puolen
Ruotsin ja toiselta puolen Tanskan-Norjan välillä.
Ruotsin edustajat täällä antoivat lupauksen, että
kuningas Hannu, joka aikaisemmin oli valittu
Tanskan ja Norjan kuninkaaksi, tunnustettaisiin
erinäisillä ehdoilla Ruotsinkin hallitsijaksi.
Näiden ehtojen mukaan kuninkaan valtaa yleensä
suuresti rajoitettiin neuvoskunnan ja ylempien
säätyjen hyväksi, joiden asema samalla
turvattiin myös alempia säätyjä vastaan. Tärkeimmät
asiat oli ratkaistava vain „neuvoskunnan
neuvolla", korkeammat virat sekä läänit uskottava
yksinomaan kotimaisille ylimyksille j. n. e. Jos
kuningas rikkoisi näitä määräyksiä vastaan, olisi
alamaisilla oikeus nousta kapinaan. — Ovela
Sten Sture vanhempi osasi valtiotaidollaan
viivyttää Hannun pääsöä Ruotsin valtaistuimelle
aina v:een 1497. O. R.
Kalmarin sota on nimeltään ensi jakso
Ruotsin ja Tanskan välillä huhtikuussa 1611
alkanutta sotaa, jolloinka taisteltiin Kalmarin
omistamisesta. Tanskan kuningas Kristian IV
ryhtyi Kalmarin linnaa piirittämään. Linnan
avuksi riensi Kaarle IX sotajoukkoineen,
mukanaan poikansa Kustaa Aadolf, joka täällä ensi
kerran osoitti päällikkökykyä valloittamalla
erään tanskalaisten varastopaikan. Kun luja
Kalmarin linna 30/I01611 kavalluksen kautta
joutui tanskalaisten valtaan, loppui tämä sodan
jakso. K. R. M.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
