- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
149-150

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalorimetria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

149

Kalorimetriä— Kalsiumhydraatti

150

taanottamaan lämpömäärään, on luettava
hius-pillin asteikosta. — Samoin kuin Bunsenin
jää-kalorimetrissä lämpömääriä mitataan
sulaneit-ten jääpaljouksien tilavuuden muutoksen
välityksellä, lasketaan höyrykalori metrin
avulla lämpömääriä siitä laajennuksesta, mikä
lämpöä vastaanottavassa nesteessä tapahtuu sen
höyrystyessä. Tällaisen k:n on Rosenthal
suuu-nitellut ja sitä ovat Neesen, Bunsen ja Joly
parannelleet. — Vesikalorimetri perustuu
siihen tietoon, että kahden eri lämpöisen
kappaleen ollessa välittömässä yhteydessä keskenään
lämpöä siirtyy alituisesti lämpöisemmästä
kappaleesta kylmempään, kunnes ne ovat
molemmat samassa lämpötilassa. Edellisen luovuttama
lämpömäärä on sama kuin jälkimäisen
vastaanottama. ellei mitään lämmön luovutusta
ulospäin säteilemällä tai
muulla tavalla ole
tapahtunut. Kuva 2
esittää Berthelofn
vesi-1. sekoituskalorimet-rin läpileikkauksen.
Vettä sisältävä
kannellinen platina-astia o
lepää korkkituilla
ku-pariastiassa b, jonka
kiiltävä sisäpinta
heijastaa lämpösäteet
takaisin ensinmainittuun
astiaan. Kannellinen
astia b seisoo
niinikään korkkipalasilla
teräsastiassa c. Tämä
on varustettu kaksinkertaisilla, välissään vettä
sisältävillä seinillä. Astiaan a saatetaan
kuumennettu aine, jonka lämpömäärä tahdotaan tietää.
Sitten tutkitaan astiassa olevaa lämpömittaria
tavan takaa ja lämpötila huomioonotetaan hetkellä,
jolloin se on tullut pysyväiseksi. Tässä hetkessä
k. on vastaanottanut kaiken sen lämmön, jonka
kuumennettu aine voi sille luovuttaa. Tästä
lähemmin ks. Ominaislämpö. V. S:n.

Kalorimetriä (lat. calor = lämpö, ja kreik.
metron = mitta), oppi lämpömäärien mittaamisesta.

Kalossit ks. Kumiteollisuus.

Kalotaszeg f-säg], maantienoo Kolozsin
ko-mitaatin lounaisosassa. Unkarissa, Kalota- ja
Körös-jokien laaksoseutu. jonka unk. väestö on
tullut kuuluisaksi kauniista kansallispuvuistaan,
vanhanaikaisesta kansantaiteestaan (vars.
taite-hikkaista ompelutöistään) ja patriarkallisista
elintavoistaan. K:iin kuuluu 34 kylää
(pääpaikka: Bänffy-Hunyadin suurkvlä), joissa unk.
väestöä n. 20,000. [J. Jankö, ..Kalotaszeg
ma-gyar népe", 1892.] Y.

Kalotti (ransk. calotte), pyöreä, päälaen
mukainen lakki: patalakki; itämailla ylen
tavallinen (samaten kuin sitä muistuttava päähine
muinaissuomalaisilla). 1600-luvulla käyttivät
useissa Euroopan maissa kalottia, paitsi
hengelliset, useain virkakuntien jäsenet. Nykyään se
kuuluu yksistänsä katolisten pappien
virkapukuun. — 2. Rakennust., eräs holvimuoto, ks.
Holvi (böömiläinen kupuholvi).

Kalpakki (tat. kalpak, turk. kolbak), alkuaan
tataarien käyttämä korkea lammasnahkainen
päähine; mvös Unkarin ja Saksan husaarien
karvalakin nimitys. K. T-t.

Kalpaveljekset, temppeliherrain sääntöjä
noudattava ritarikunta, jonka Riian piispa Albert
1202 perusti Liivinmaan käännyttämistä varten.
Ritarit, jotka saivat kolmannen osan kaikista
valloitetuista maista, levittivät pian valtansa yli
koko Liivin-, Kuurin- ja Vironmaan, saivatpa
1232 paavilta kehoituksen rientää pakanain
kanssa taistelevan Suomenkin piispan, Tuomaan,
avuksi. V. 1237 k. yhtyivät Preussissa
vallitsevaan Saksan ritarikuntaan, jonka suurmestarin
alaisena eräs ,,maamestari" (myöhemmin
sota-mestari) johti heidän asioitaan. 1500-luvun alussa
k. saavuttivat jälleen suuremman itsenäisyyden,
jopa vapautuivatkin täydelleen.
Uskonpuhdistuksen mukana he kadottivat kuitenkin varsinaisen
merkityksensä ja 1561 luopui heidän viimeinen
sotamestarinsa Gotthard Kettler toimestaan,
tullen Kuurinmaan herttuana Puolan vasalliksi.
Lii-vinmaa joutui silloin Puolalle ja Viro Ruotsille.
K:n pukuna oli valkoinen vaippa ja siinä
punainen risti, jonka alla oli samanvärinen miekka.
Siitä myöhemmin heidän nimensä, joka alkuaan
oli Kristuksen ritarikunnan veljet.
[Bunge, „Orden der Schwertbrüder".] J. W. R.

Kalpeus, se kasvojen värivivahdus, mikä
aiheutuu siitä, että joko veren kokoomus on
taudil-lisesti tavallistaan vaaleampaa (vrt. Anemia,
K 1 o r o o s i), tahi siitä, että kasvojen ihossa
kulkevat verisuonet supistuvat päästäen entistään
vähemmän verta niissä kiertämään, josta on
seurauksena kasvojen tilapäinen kalpeneminen, esim.
säikähdyksestä, häpeästä, kivusta v. m.

(M. O-B.)

Kalpeutuminen ks.
Etioleeraantumi-n e n.

Kalsea vesi, kova vesi, luonnollinen vesi, joka
sisältää runsaasti kalkkisuoloja. K. v. kelpaa
hyvin juomavedeksi, mutta on sopimatonta
moneen muuhun tarpeeseen, esim. pesuun (ks.
Vesi).

Kalsedoni, läpihohtava, tiivis kvartsirnuunnos.
ks. Kvartsi.

Kalsiitti ks. K a 1 k k i s ä 1 p ä.

Kalsinatsioni, kalkkioituminen, merkitsi
alkuaan metallien muutosta oksideiksi
(metalli-kalkeiksi), mutta tarkoittaa myöskin sellaista
aineiden kuumentamista, että niistä orgaaniset
aineosat häviävät ja vesi poistuu, esim. soodan
kalsinatsioni. Edv. Hj.

Kalsiumbisulfiitti, rikkihapokkeen hapan
kal-siumsuola, valmistetaan kalkkikivestä ja
rikkidioksidista (ks. t.). Sen liuoksella on suuri
käytäntö selluloosaa puusta valmistettaessa
(sulfiitti-menettely). ks. Selluloosa.

Kalsiumdihydrofosfaatti, hapan
kalsiumfos-faatti. ks. Superfosfaatti.

Kalsiumfluoridi, fluorivetyhapon
kalsium-suola, CaF2, valkoinen, veteen liukenematon
pulveri; esiintyy luonnossa mineraalina ja eläinten
hampaissa, ks. Fluoriitti.

Kalsiumfosfaatti, kem. kaava Ca^PO,),, on
keinotekoisesti valmistettuna valkoinen,
jauhoinen, veteen liukenematon aine. Esiintyy
mineraalina (ks. Apatiitti, Fosforiitti) ja
on aineosana eläinten luissa. Luutuhka on
pääasiallisesti k.-fcsfaatin ja k.-karbonaatin seos.
K.-fosfaatti on tärkeä ravintoaine kasveille (vrt.
A pulannoitusaineet). Edv. Hj.

Kalsiumhydraatti. kaisi umhydroksidi,

Kuva 2.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0091.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free