- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
151-152

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kalorimetria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

151

Kalsiumhydroksidi —Kalteva pinta

152

sammutettu kalkki, kern. kaava Ca(OH)„
syntyy antamalla veden vaikuttaa poltettuun
kalkkiin. Valkoinen jauhe, liukenee vähissä
määrissä veteen iks. K a 1 k k i v e s i); on vahva
emäs. K:ia käytetään kalkkiruukin
valmistamiseen. Edv. Ilj.

Kalsiumhydroksidi ks. K a 1 s i u m h y
d-raatti.

Kalsiumhydrosulfiitti, rikkihapokkeen hapan
kalsiumsuola. käytetään sokeriteollisuudessa
sokeriliuoksen värin poistajana.

Kalsiumhypokloriitti ks. K 1 o o r i k a 1 k k i.

Kalsiumi, metallinen alkuaine, kem. merkki
Ca. at.-p. 40, on hyvin levinnyt luonnossa,
etupäässä sidottuna happeen, kalsiumsuolojen
muodossa. joista tärkeimmät ovat k.-karbonaatti
kalkkikivi), k.-sulfaatti (kipsi), k.-fosfaatti ja
k.-silikaatti. K. esiintyy myös kaikissa kasveissa
ja eläinten ruumiissa (esim. luissa). Vapaan
metallin erotti ensin Davy (1808) k.-kloridista
sähkövirran avulla. Nytkin sitä valmistetaan
elektrolyyttisesti. K., joka kuuluu aikalisiin
maa-metalleihin, on pehmeä, hopeanvalkoinen aine,
joka helposti hapettuu ilmassa ja hajoittaa vettä.
Sitä käytetään pelkistävänä aineena, mutta
suurempaa merkitystä semmoisenaan sillä ei ole.
Erittäin tärkeitä ovat sitä vastoin sen oksidi
isammuttamaton kalkki), liydraatti (sammutettu
kalkki) ja useat sen suoloista. Edv. Ilj.

Kalsiumkarbidi, kalsiumin ja hiilen yhdistys,
CaC., valmistetaan teknillisesti
yhteensulatta-malla kalkkia ja hiiltä sähköuunissa. Se on
kovaa, valkoista tai epäpuhtaassa muodossa
harmaata ainetta. Kosteassa ilmassa k. vähitellen
hajoaa ja vaikuttaa veteen kiivaasti, jolloin
syntyy kalsiumhydraattia ja asetyleenikaasua (ks.
Asetyleeni). Edv. Hj.

Kalsiumkarbonaatti, hiili happoinen
kalkki, CaCO„ esiintyy runsaasti
mineraali-kunnassa kalkkikivenä, marmorina, liituna,
melkein kaikissa irtonaisissa maakerroksissa, myös
eläimissä, esim. nilviäisten ja äyriäisten kuorissa,
koralleissa, munankuorissa j. n. e.
Keinotekoisesti k:ia saadaan antamalla jonkun liukenevan
karbonaatin vaikuttaa kalsiumsuolaliuoksiin,
jolloin se saostuu valkoisena pulverina, joka ei
liukene puhtaaseen, mutta kyllä hieman
hiilihapon-pitoiseen veteen. Sentähden sisältää luonnollinen
ve3i, joka on kulkenut maakerroksien läpi,
vähän tätä suolaa. Merivedessä on aina k:a ja
siitä korallit ja kuorieläimet sen erottavat.
Ilmassa tai lämmitettynä kalkinpitoinen vesi
kadottaa hiilihapponsa, jolloin k. saostuu
liukenemattomana pulverina. Kuumennettaessa k.
hajoaa hiilidioksidiksi ja kalsiumoksidiksi
(sammuttamattomaksi kalkiksi). K. esiintyy
kiteisenä kahdessa eri kidemuodossa (luonnossa
kalkki-sälpänä ja arragoniittina). Edv. Hj.

Kalsiumkloridi ks. Kalsiumsuolat.

Kalsiumoksidi, sammuttamaton kalkki, CaO.
ks. Kalkki.

Kalsiumsilikaatit, piihapon kalsiumsuolat,
ovat yleisiä aineosia silikaattimineraaleissa. Ne
eivät liukene veteen. Lasi on kalsiumin ja
jonkun alkalimetallin silikaatin seos.

Kalsiumsulfaatti ks. Kipsi.

Kalsiumsulfidi, kalsiumsulfureetti,
kalsiumin rikkiyhdistys, syntyy sivutuloksena
soodan valmistuksessa; on valkoinen t. harmaa

aine, joka vaikuttaa syövyttävästi ihoon. Sitä
käytetään nahkateollisuudessa karvojen
poistamiseen.

Kalsiumsulfiitti ks. K a 1 s i u m b i s u
1-f i i t t i.

Kalsiumsuolat 1. kalkkis u olat, ne eri

happojen suolat, joissa kalsiumi on metallisena
aineosana. Ne ovat osaksi liukenevia, osaksi
liukenemattomia veteen (ks.
Kalsiumkarbonaatti, Kipsi, Kalsiumfosfaatti,
Kalsium fluoridi, Kalsiumsilikaatit).
Kalsiumkloridi, klorkalsiumi, CaCl„
joka saadaan liuottamalla kalsiumkarbonaattia
suolahappoon, on helposti liukeneva veteen ja
muodostaa suuria, kidevettä sisältäviä kiteitä.
Kuumennettuna kalsiumkloridi tulee
vedettömäksi, missä tilassa sillä on suuri taipumus
taas yhtyä veteen. Sitä käytetään sen tähden
veden poistamiseksi liuoksista ja ilman
kuivaamiseen. Kalsiumnitraatti,
kalkkisal-pietari. syntyy luonnossa, kun typenpitoiset
aineet mätänevät kalkin läsnäollessa (vrt. myös
B i r k e 1 a n d-E y d e n menetelmä).
Esiintyy kiteisenä päällyksenä navettain
kivimuureissa y. m. sellaisissa paikoissa, josta sen nimi,
muurisalpiet. ari. Edv. Bj.

Kalsongit (ransk. calegons, < it. calzoni =
housut, < calza = sukka), alushousut.

Kalteri ks. Ristikko.

Kalteva pinta, taso, joka muodostaa terävän
kulman vaakasuoran tason Ijanssa. Kun
mainittujen tasojen leikkausviivaa vastaan asetetaan
kohtisuora taso ja k:n p:n siten saadun
leikkausviivan jostain pisteestä piirretään kohtisuora
vaakasuoralle viivalle, syntyy suorakulmainen
kolmio ABC (kuva 1). Kateettia AC :ta sanotaan k :n

Kuva 1. Kuva 2.

p:n asemaksi (s), AB:ta k:n p:n
korkeudeksi (k) ja hypotenuusaa BC:ta sen
pituudeksi (p). Kulma e on k:n p:n
kaltevuuskulma. Korkeuden ja pituuden suhdetta
sanotaan k:n p:n nousuksi ja määrätään
tavallisesti prosenteissa. Lasketaan suuriko k:n p:u
pituuden tai aseman suuntainen voima pitää
kappaletta tasapainossa pinnalla. Kappaleen
painavuus Q jaetaan edellisessä tapauksessa
komponentteihin, joista toinen on yhdensuuntainen k:n
p:n pituuden kanssa, toinen kohtisuorassa sitä
vastaan. Suorakulmainen kolmio, jonka
kateet-teina ovat nämät komponentit ja painavuus
Q hypotenuusana on yhdenmuotoinen kolmion

ABC:n kanssa. Saadaan siis P - O. — = Q. st» e.

p

Vieriessään alas k:aa p:aa myöten kappale niin
ollen saavuttaa kiihtyväisyyden 0=17. sin e. (g =
painovoiman kiihtyväisyys). Kun kappaletta
tahdotaan pitää tasapainossa k:n p:n aseman
suuntaisella voimalla on P = Q. — -Q.tge (kuva 2).

Edellä olevia kaavoja johdettaessa ei ole
kitka-vastusta otettu huomioon (ks. Kitka). Kohti-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0092.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free