- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
153-154

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaltevuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

153

Kaltevuus—Kalvo

154

suora paine P’ k:aa p:aa vasten saadaan
edellisessa tapauksessa yhtälöstä Pl = Q. — = Q eos e
ja jälkimäisessä tapauksessa kaavasta P’ - Q.
sece. — K:n p:n käytäntöön soveltaminen

tulee kysymykseen monella alalla. Tärkeimmät
sen käytäntöön perustuvat koneet ovat telkin
ja ruuvi. U.

Kaltevuus, tason poikkeaminen vaakasuorasta
asennosta. Maanpinnan kallistuminen mereen
päin.

Kaltevuuskulma ks. Kalteva pinta.

Kaltevuuspylväs, pylväs merkkiviittoineen,
jota rautatiellä käytetään osoittamaan radan
kaltevuutta. K. asetetaan radan
varrelle siten, että veturinkuljettaja siitä
voi selvästi lukea edessä olevan tien
kaltevuuden. Kuva osoittaa meillä
käytettyä k:tä. Yläpäässä oleva taulu
osoittaa edessä olevan matkan
pituutta, jota viitan numerotkin
koskevat. K:stä lähtien eteenpäin on siis
328 m pituudella ylämäkeä,
kaltevuudella 8:1,000. K:n toisellapuolen on
kaltevuusnumero toisessa viitassa, ja se osoittaa
siis sieltäpäin tullen k:n takana olevan radan
nousua (joka kuvan osoittamassa tapauksessa
on = 0). Alaspäin osoittava viitta näyttää
laskua. Suomen valtion rautateillä 011 suurin
kaltevuus 0,o io taikka 0,on muilla paitsi Jyväskylän
radalla, jossa suurin kaltevuus on 0,oso.

E. S-a.

Kalthoff, Albert (1850-1906), saks.
jumaluusoppinut, kuollut Martinin kirkkoherrana
Bremenissä. Viimeisinä vuosinaan K. herätti
suurta huomiota kieltäessään Kristuksen
olemassaolon ja selittäessään alkuperäisen
kristinuskon roomalaisen köyhälistön sosiaaliseksi
liikkeeksi. K:n kirjoista ovat huomattavimmat:
..Religiöse Weltanschauung" (1903); „Das
Chris-tus-Problem" (1903); „Die Entstehung des
Chris-tentums" (1904); „Die Religion der Modernen"
(1905). [A. Titius, „Der Bremer Radikalismus"

(1908).] E. K-a.

Kaltimon kanava, Pielisjoessa Kaltimonkos-

ken vieressä-, ks. Pielisjoen kanavat.

Kaltimon puuhiomo on Enon pitäjässä,
Pielisjoessa olevien Kaltimon koskien
(putous-korkeus 4,» m, otetaan 1,000 hv.; sen ohi
Kaltimon kanava, ks. Pielisjoen
kanavat) oikealla partaalla, */., km
Joensuun-Nurmek-sen rautatien Kaltimon asemasta (35 km
Joensuusta). Tehdas on rak. 1897, palon jälkeen
1908 uudistettu ja suurennettu 3 kertaa
entistään laajemmaksi sekä varustettu Karhulan
konepajan valmistamalla kartonkikoneella. Tehtaalle
(omist. ..Kaltimon puuhiomo osakeyhtiö", pääoma
900,000 mk) kuuluu, paitsi puuhiomoa
(valmistus 3.000 tonnia valk. puupahvia), maita Enon,
Ilomantsin. Pielisjärven. Nurmeksen ja Juuan
pitäjissä sekä saha ja höyläämö (20-30,000
tukkia); yhteinen valmistusarvo 550,000 mk (1910).
Työväestö (150 työmiestä) asuu enimmäkseen
tehtaan rakennuksissa. E. E. K.

Kaluga /-»’-/. 1. Iso-venäläinen kuvernemontti
Moskovasta lounaiseen, 30,929 km3, 1,363,000 as.

(1909) 1. 44 henkeä km’:llä; 99,6% venäläisiä.
— Kokonaisuudessaan laakeaa, paikoitellen keski-

osissaan hedelmällistä, mutta yleensä karua
maata, etelässä soista. Joet ovat tärkeitä
kulkuteitä, höyryaluksilla kuljettavaa on n. 225 km,
vilkas on liike vars. Oka, 2izdra, Ugra, Bolva
ja Resseta joilla. Kolme päärataa kulkee K:n
halki. Pääelinkeino maanviljelys ei tuota
kyl-läksi omiin tarpeisiin. Viljeltyä maata on alasta
44 %, siitä 48,7 % kylvetty rukiilla, 25,s %
ohralla; perunoita viljellään vähemmin, pellavaa
laajalti. Karjanhoito alhaisella kannalla.
Metsää on n. 19 % alueesta. Kaivostyön tuotteita
ovat rauta (n. 28,000 t. valmistus) ja kivihiili,
myös kaivetaan saviteollisuudessa käytettyjä
maalajeja. Tehdasteollisuuden haaroista
huomattavimmat: väkiviina-, rauta-, paperi- ja
metalliteollisuus. Kotiteollisuus on tärkeä ja
monipuolinen. -— Hallinnollisesti K. jakaantuu 11
piirikuntaan. — 2. Edellisen pääkaupunki, 53,100
as. (1908). Sijaitsee Okan vas. rannalla;
rautatieyhteys. K:ssa on 37 kreik.-katolista ja 2
room.-kat. kirkkoa, 3 luostaria, teatteri,
mies-ja naislukio y. m. Kauppa ei voi kehittyä
alempana Okan varrella olevan kilpailijan Aleksinin
takia. Tehtaista huomattavimmat: kynttilä-,
olut-, nahka- ja mattotehtaat; tehdastyöväestön
lukumäärä n. 1,300. — K:n perustamisaika
tuntematon, mainitaan ensikerran 1389. Oli yhteen
aikaan linnoitettu. E. E. K.

Kalunda ks. L u n d a.

Kalunkirjoitus ks. Perunkirjoitus.

Kalusto, kaluiksi tehty irtaimisto, vrt. I
r-taimisto ja Inventaari.

Kalusz [-s], kaupunki Galitsiassa, Dnestristä
etelään, Stanislausta länteen; 7,829 as. (1900),
joista yli % juutalaisia. Suuria kainiitti-ja
suolakaivoksia (kainiittia n. 13,000 tonnia, suolaa n.
10,000 tonnia). Maataloustuotteitten kauppaa.

(E. E. K.)

Kaluuna (ransk. galon), liinainen tai
silkkinen nyöri tai reunusnauha, johon on kudottu
hopeaa tai kultaa ja joka kiinnitetään
olkapolet-tiin. kaulukseen tai hihansuihin merkitsemään
sotilaallisia arvoasteita. 31. v. E.

Kalvetustauti ks. K 1 o r o o s i.

Kalvik, Espoonlahden koillisrannalla, 1 km
luoteeseen Bastvikin höyrysahalta; tiilitehdas,
höyryl.-laituri. L. E-jie/i.

Kalvin ks. Calvin.

Kalvinilaisuus ks. Calvin.

Kalvinpora, yksi- tai useampisärmäinen taikka
kierteisillä uurteilla ja hampailla varustettu hie-

Kalvinporia.

man suippeneva teräksinen työkalu, jota
käytetään metalliin lävistettyjen pyöreiden reikien
silittämiseen ja suurentamiseen. V. L.

Kalvo, kankaantapainen kudosmuodostuma,
jollaisia eläinruumiissa on monenlaisia, milloin
verhoten ruumiin onteloita tai peitellen erityisiä
elimiä ja elimenosia, milloin yhdistäen
kudos-osia toisiinsa luoden ruumiin rakennukselle
vankkuutta. Vatsakalvo (peritoneum) verhoo
vatsaonteloa ja peittää sisälmykset, keuhkokalvo
(pleura) verhco keuhkopussina keuhko-onteloa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0093.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free