- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
155-156

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kaltevuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

155

Kalvoinkerta — Kamara

muodostaen myöskin peitteen itse keuhkoille;
aivo- ja selkävdiukalvot (meninges) verhoovat
näitä elimiä; limakalvo (epithclium) verhoo
sisältä vatsaelimet ja hengittimet; sidekalvo
(con-junctiva) verhoo ulkoa silmämunan ja
silmäluomien sisäpuolet; monenlaiset jännekalvot
(fas-cice) muodostavat lihaksille omat kotelonsa ja
vaippansa sekä kiinnittävät eri luita toisiinsa
niinkuin on laita nivelissä raajojen luitten
välillä ja selkänikamien välillä. .1/. 0-B.

Kalvoinkerta ks. Kalastus.

Kalvola. 1. Kunta. Hämeen 1., Tammelan
khlak., Kaivola-Sääksmäen nimismiesp.; kirkolle
Iittalan asemalta n. 2 km ja Kuurilan asemalta
n. 5 km; 341 km’, joista viljeltyä maata 4,223 ha
(1901); talonsavuja 84. torpansavuja 221, muita
savuja 268 (1909); 4,045 as. (1908), joista 2,t %
ruotsink. (1900); 815 ruokakuntaa, joista
maan-vilj. pääelinkeinonaan harjoitti 451 ja
teollisuutta 153 (1901). 355 hevosta, 1,214 nautaa
il90S). — Kansakouluja 4. Teollisuuslaitoksia:
Iittalan lasitehdas, Iittalan osuusmeijeri, Heinun,
Ahlajärven ja Niemen sahat. Kartanoita:
Kankaanpää, Kuurila, Kutinen ja Niemi. — 2.
Seurakunta, konsistorillinen, Porvoon
hiip-pak.. Hattulan rovastik. Pitäjänä tahi Hattulan
kappelina jo 1494; pääsi itsenäiseksi 1660. Kirkko
puusta, rak. 1802. [J. Fr. Vallin, ..Beskrifning
öfver Kalvola socken" (1847).] L. H-nen.

Kalvotar tavataan Suonettaren ja Lihattaren
kera joskus Niukahdusluvuissa. On kalvoja
kasvattavan ja suonia sitovan Neitsyt Maarian
ko-ristenimi. K. K.

Kalvoäyriäiset (Entomostraca), yhteisnimi
alhaisimmille pienimmille äyriäisille, joiden
ruumiin muodostavat luvultaan vaihtelevat niveleet
ja joiden muodonvaihdos säännön mukaan alkaa
n. s. nattpfims-toukalla. Kalvoäyriäisiin luetaan:
lehtijalkaiset (Phyllopoda), r a a k k
u-äyriäiset (Ostracoda), hankajalkaiset
(Copepoda) ja siimajalkaiset (Cirripedia).

E. M. L.

Kalydon [-dö’n], muinainen kaupunki
Kreikan Aitoliassa (ks. t.), Arakvnthos-vuoren
juurella, lähellä Euenos-joen suistamon
muodostamaa tasankoa. Mainitaan usein
sankaritarus-tossa; kuuluisa oli varsinkin taru K:n
metsä-karjun ajosta; ks. Meleagros.

Kalym ks. K o 1 y m a.

Kalymmatiakatto (kreik. kalymma’ tion =
kattoaukkoja täyttävät kapat) ks.
Kasetti-katto.

Kalypso /-s(.Y] (< kreik. kaly’ptii - peitän,
kätken», kreik. sankarieepoksessa Atlaan (toisten
tarujen mukaan Okeanoksen) tytär, kaunis
haltiatar, joka asui yksin Ogygie-saaressa keskellä
merta; otti lempeästi huostaansa haaksirikkoon
joutuneen Odysseuksen ja pidätti hänet luonansa
7 vuotta. Toivoen, että sankari jäisi hänelle
iäksi, hän lupasi hänelle kuolemattomuuden ja
ikuisen nuoruuden. Mutta Odysseus vain ikävöi
kotimaataan ja puolisoaan, kunnes K. vihdoin
Zeuksen käskystä päästi hänet lähtemään
kotimatkalle (ks. Homeros). Hesiodoksen
Theo-goniun mukaan K. synnytti Odysseukselle kaksi
poikaa, Nausithooksen ja Nausinooksen.

O. E. T.

Kama (votj. Kam, tsuv. Sura-Adal, tat.
Ak-Idal), Volgan vasen lisäjoki. Lähteet ovat Vjat-

kan kuv:ssa ja se virtaa, tehden laajan
kaaren pohjoiseen ja itään, Permin, Ufån ja
Ka-saanin kuv:ien kautta, laskien Volgaan
Ka-saanin alapuolella. Pituus 1,886 km, vesialue
524.757 km3. Lisä joista tärkeimmät: Visera,
Tsusovaja. Belaja vas., Vjatka oik. K. on
kulku-kelpoisiue lisäjokineen Venäjän tärkeimpiä
sisä-vesiteitä; juoksu on tasainen, koskipaikkoja
ei ole. Kuljettavan osan syvyys vaihtelee 3-20
m:iin. Leveys saattaa suupuolella jäänlähdöu
aikana nousta 30 km:iin. Jääpeite K:lla on
pitkäaikainen: purjehduskautta kestää
yläjuoksulla keskim. 170 p., suussa 192 p. Aluksilla
kuljettava matka on 1,500 km, hövrylaivaliike
alkaa Viseralta. K:n vesistöllä on ollut
ratkaiseva merkitys Uralin vuorityön kehitykseen;
myös kauppa Siperian kanssa kävi ennen
suureksi osaksi sitä myöten ja se tulee vasta vielä
enemmän sitä käyttämään, kunhan valmistuu
kanava Tsusovajan ja Obin lisäjoen Resetkan
välillä. Tärkeimmät K:n vesistöä myöten kuljetetut
tuotteet ovat puu ja puutavarat, vilja, rauta ja
suola; kaikkiaan lähetettiin satamista n. 2 milj.
tonnia (1890). Paitsi muita välittää (1890)
laiva-liikettä 276 höyry-alusta. Kokonaisuudessaan
laivaliike K:n vesillä käsittää n. ’/s koko Volgan
alueen liikkeestä. — Alueen metsärikkaus on
synnyttänyt vilkkaan laivarakennusteollisuuden.
K:n jokiverkon rannoilla on 15 höyryalus- ja
n. 160 muuta veistämöä. -— V. 1822 valmistunut
Katariinan-kanava K:n ja Väinäjoen välillä
suljettiin 1838; uudelleen avattu, vilkaskulkuinen.
— K. oli 1200-luvulle asti tärkeä kauppatie,
jota myöten alajuoksulla asuvat bolgaarit (ks. t.)
ja yläjuoksulla asuvat permiläiset kansat v. m.
vaihtoivat tavaroita keskenään sekä Vienanjoen
ja Vytsegdan varsilla asuvien kansojen kanssa.
Venäläinen uutisasutus sen varsille alkoi
1500-luvun alusta, jolloin K:n merkitys uudestaan
kasvaa. (E. E. K.)

Kamaleu ks. Camaieu ja Kamea.

Kamala (Suom. farmak. glandulce kamala),
Intiassa ja Kiinassa kasvavan
Euphorbiacece-hei-moon kuuluvan puun tai pensaan Mallotus
phi-lippinensiksen hedelmien ja lehtien tähti- ja
nystvkarvoista muodostunut ruskeanpunertava
tai tiilenpunainen, kevyt pulveri. Sillä on ennen
värjätty silkkiä, käytetään nykyään lääkkeenä
heisimatoja vastaan. J. A. TT.

Kamaldolilaiset, Benediktuksen sääntöä
noudattava munkkikunta, jonka Pyhä Romualdo
(ks. t.) 1018 perusti erään Maldolus nimisen
porvarin lahjoittamalle maapalstalle (Campus
Maldoli, Camaldoli) Arezzon kaupungin
läheisyyteen. Askeesi oli hyvin ankara, lihan syönti
kokonaan kielletty. Pukuna olivat pitkä,
valkoinen hame, vaippa, pyöreä päähine sekä
kengät. Veljeskunta jakaantui jo keskiajalla
useampiin keskenään riiteleviin luostariliittoihin,
ja 18:nnella vuosis. se lakkasi miltei kokonaan.
Paavi Gregorius XVI oli lähtöisin veljeskunnan
kuuluisimmasta luostarista S:t Michelestä
Venetsian läheltä. [Heimbucher, „Die Orden und
Kongregationen der katholischen Kirche" (l:nen
nide, 1896).] A. J. P-ä.

Kamana-ikkuna, ovenpäällinen ikkuna.

Kamara, paksuntunut ja kovettunut kudos,
jommoisen mekaaninen hankaus ja paino sekä
monenlaiset tulehtumisilmiöt voivat synnyttää

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0094.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free