Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kamara-aura ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
157
Kamara-aura—Kamari viritys
Edelliseen ryhmään kuuluvat tavalliset ihon
mar-raskeden paksunemiset; jälkimäiseen lihaksissa,
varsinkin sydänlihaksissa tuontuostakin
esiintyvät lihaskamarat 1. arpikamarat.
M. 0-B.
Kamara-aura, viljelysmaan pinnan
kuorimiseen s. o. kamarakyntöön (noin 5 ä 10 cm
syvältä) käytettävä aura, useasti moniteräinen.
Työmäärä suurempi kuin tavallisessa
kyntö-työssä; esim. neliteräisen kamara-auran
työmäärä lasketaan 1 ha:ksi päivässä (työleveys
80 cm ja työsyvyys 6 à 8 cm) ja voimatarve
200-250 kg:ksi eli kaksi voimakasta hevosta.
Kamari (ruots. kammare, saks. Hammer,
ransk. chambre < lat. camera oik. = holvi,
holvattu huone). 1. Pienenpuoleinen asuinhuone. —
2. Hallinnollinen virasto, varsinkin sellainen,
jolla on tekemistä kunnan tai valtion raha-asiain,
verojen ja tullien kanssa, esim. Suomessa
rahatoimikamari, tullikamari (ks. n.)
Senaatin kamaritoimituskunnasta ks. S
e-naatti. Ruotsissa k. oli kamarikollegin
(ks. t.) alkuperäinen nimi. Tämä k. sanan
merkitys johtunee siitä, että k:ksi alkuansa
sanottiin sitä frankkilaisten kuningasten huonetta,
jossa heidän yksityinen omaisuutensa säilytettiin.
Tästä k. sai sittemmin merkityksen: ruhtinaan
taloutta hoitava virasto. Tämä virasto jakautui
aikaa myöten useihin eri virastoihin
(kamari-kollegio, hovikamari, verokamari), joista
nykyajan finanssiministeriöt, tullihallitukset,
lasku-kamarit y. m. ovat kehittyneet. — 3.
Kansaneduskunnan eri osastojen nimi. Muutamissa
maissa (Alankomaissa, Badenissa, Baierissa,
Japanissa, Ruotsissa, Saksissa) sitä käytetään
molempien osastojen, toisissa (Belgiassa, Italiassa,
Ranskassa) vain toisen osaston virallisena
nimenä. — 4. Eräiden tuomioistuinten eri
osastojen nimi, esim. Saksassa Landgericht-oikeus
jakaantuu rikos- ja siviilikamariin.
Ruotsissa ja Preussissa on kamarioikeus
niminen tuomioistuin. —- 5. Valtuusto, jonka
tehtävänä on jonkun ammattiryhmän etujen
valvominen, esim. työ- ja työväenkamari,
kauppa- (ja teollisuus-)kamari,
maan-viljelyskamariy. m. J. F.
Kamariaresti (saks. Stubenarrest), eräissä
ulkomaalaisissa sotilasrikoslaeissa yksi laji
sotilaallista vapausrangaistusta. Se sisältää kiellon
lähtemästä asunnostaan ja ottamasta vastaan
käyntejä. O. K:nen.
Kamariarkisto Ruotsissa on kamarikollegin
alaosastona ja on valtionarkiston ohella Ruotsin
suurin ja arvokkain arkisto, muodostettu
etupäässä niistä tilikirjoista ja muista asiakirjoista,
jotka 1500-luvun alkupuolelta saakka tuliv.it
vero-kamarin ja sittemmin kamarikollegin huostaan.
Vaikkapa Suomea koskevat asiakirjat
suurimmaksi osaksi ovat sieltä poissiirretyt, osaksi
Suomeen — missä Suomen valtionarkiston (ks. t.)
vanhempi osasto pääasiallisesti niistä
muodostettiin — ja joksikin osaksi myöskin Ruotsin
valtionarkistoon, tavataan siellä kuitenkin vielä
hajallisia, tärkeitäkin meidän maatamme, esim.
ison reduktsionin toimeenpanoa. Pietari Brahen
kajaanilaista vapaaherrakuntaa y. m. koskevia
asiakirjoja. K. (f.
Kamariliappo, vedensekaista rikkihappoa, ks.
Rikkihappo.
Kamariherra, hovivirkamies; arvonimi; k:n
virkamerkkinä on kullattu avain. — Venäjän
hovissa k:n arvonimen voi saada vain
virka-arvojärjestyksen neljännessä luokassa oleva
henkilö. — Ylikamariherra, Venäjän hovissa
ensimäisen luokan hoviarvo, joka vastaa
virka-arvojärjestyksen toista luokkaa.
Kamarijunkkari, hovivirkamies; arvonimi;
Venäjällä k:n arvonimeä ei voi saada
kahdeksatta arvoluokkaa alempana oleva henkilö.
Kamarikirjoittaja, alempi virkamies
(kamreerin apulainen) lääkintä-, posti-, tulli- ja
vankeinhoitohallituksessa (aikaisemmin myöskin
senaatissa).
Kamarikollegi, Ruotsin vanhin kollegi; se
käsittelee kameraalista luontoa olevia ja julkista
taloutta koskevia kysymyksiä, hoitaa ja valvoo
siviili- ja kirkollisviraston virkataloja,
kruunun-taloja y. m. — Tämä virasto perustettiin
1530-luvulla ja asetettiin n. 1540 kollegiaaliselle
kannalle. Sen nimenä oli alkuansa laskukamari
1. kamari ja sen tehtävänä oli valvoa voutien
toimintaa, tarkastaa heidän tilejänsä ja hoitaa
valtakunnan taloutta. Sigismundin 1594 antaman
ohjesäännön mukaan sen tuli käsitellä myöskin
kauppaa, vuorityötä, tulleja ja rahalaitosta
koskevia kysymyksiä ja hoitaa kruunun tiloja ja
valtakunnan regalioita; v.sta 1602 valtakunnan
rahavarain hoitaja oli sen päällikkönä; v:n 1634
hallitusmuodon mukaan K. oli yksi valtakunnan
viidestä kollegista. Jo 1630-luvulla ruvettiin
vähentämään sen tehtäviä ja siirtämään niitä uusille
virastoille, vuorivirastolle, kauppakollegille ja
sittemmin muillekin. J. F.
Kamarilla (esp. camarilla), oik. pieni kamari;
hovipuolue. joka vastuunalaisten ministerien
selän takana koettaa vaikuttaa hallitsijaan.
Tämän merkityksen sana sai 1814, jolloin pieni
itsevaltiutta ja pappisvaltaa kannattava
nurkkakunta sai Espanjan kuninkaan Ferdinand VII:n
rikkomaan perustuslakia. J. F.
Kamarimusiikki. Tällä nimellä tarkoitettiin
alk. (jo 16:nnella vuosis.) ruhtinaallista
hovimusiikkia, vastakohtana kirkkomusiikille
(..kamari" kun merkitsi hovin taloudenhoitoa).
Nykyään nimitetään k:ksi sellaista soitinmusiikkia,
jossa kutakin ääntä esittää ainoastaan yksi
soolosoitin ja johon kuuluu jouhisoittimia, joko
pelkästään tahi niiden mukana piano tai
puhal-timia. I- K.
Kamarineiti, seuranainen ruhtinattaren
hovissa.
Kamarineuvos, Ruotsissa kamarikollegin
jäsen; Suomessa kuudennen luokan arvonimi.
Kamarirouva, nainen, joka hoitaa eräitä
taloustehtäviä y. m. jonkun ruhtinattaren hovissa.
Kamariteoria, teoria, joka ei ota huomioon
käytännöllisiä mahdollisuuksia.
Kamaritoimituskunta ks. Senaatti.
Kamariviritys, »ms., orkesterisoitossa
vähitellen aikojen kuluessa vakiintunut viritystaso.
Sen vastakohtana oli n. s. kuoroviritys, joka
16-17;nnella vuosis. rakennettujen urkujen
korkean viritystason vuoksi kauan aikaa pysyi k;tä
korkeammalla. Yleensä on viritystaso ollut
alinomaisten ja monenlaisten vaihtelujen alaisena,
kunnes vihdoin Pariisin akatemian 1858
päättämä normaaliviritys (1-viivaisella a;lla 435
kaksoisvärähdystä sekunnissa) on tullut käytän-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
