Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kamara-aura ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
159
Kam bio—Kameleontti
160
töön enimmillä soitinrakenteen aloilla. [Ellis, I
..History of musical piteli" (1880).] /. K.
Kambio ks. Cambio.
Kambium ks. Jälsi.
Kambodsa, ransk. Cambodge; myös X a
m-bodja, Ranskan lndo-Kiinaan kuuluva
suo-jelusvaltio, Taka-Intian niemimaan eteläosassa,
Siamin lahdesta koilliseen; 96,900 km’, 1,193,534
as. (1906), 1. 12 kmMlä. — Rannikko, jonka
edustalla useita vähäisiä saaria, on alavaa;
sisempänä maa kohoaa vuoristoksi, joka jatkuu
länteen ja pohjoiseen. Suurin osa K:sta,
keski-ja itäosa, on tasaista, alavaa, sadeaikana, kesällä,
laajalti veden peitossa. Tämän alueen läpi
virtaava Mekong paisuu silloin ja osa sen vedestä
virtaa isoon Tonlé-sap-järveen (2,400 km-").
Ilmanala jotenkin siedettävä; lämpö nousee
harvoin yli -f 33°C; v:n keskilämpö + 26° C.
Kasvullisuus troopillinen; laajoja aarniometsiä on
varsinkin Tonlé-sapin rantamailla, joissa
runsaasti jaloja puulajeja, kautsuliaaneja, bambuja
y. m. arvokkaita, vaikka vielä mitättömän vähän
käytettyjä. Metsissä elelee norsuja, tiikereitä,
sarvikuonoja, leopardeja, metsäsikoja y. m.
Kala-rikkaus joissa ja järvissä suuri, kalastuksen
tuotteet tärkeitä vientitavaroita. — Asutuksen
pääaines, k:]aiset 1. khmer (ks. t.) kuuluvat niihin
Taka-Intian puolisivistyneisiin kansoihin, jotka
ovat olleet enimmäkseen intialaisen vaikutuksen
alaisia. Uskonto bralimanopin sekaista
buddhalaisuutta. Vuoristoseutuihin on tungettu
puoli-villit heimot, maan varsinaiset alkuasukkaat kui,
khamen, pönong y. m. Lisäksi K:ssa asuu
lukuisasti kiinalaisia (yli 100,000), annamilaisia
in. 120,000), malaijilaisia (n. 30,000); valkoisia
on ainoastaan 500: n seuduilla. Pääelinkeino on
maanviljelys; viljakasveista tärkein riisi;
edelleen viljellään beeteliä, tupakkaa, indigoa,
sokeriruokoa, pippuria (sato 750,000 kg), maissia,
kanelia, kahvia; puuvilla-istutukset laajenevat;
sato nykyään n. 9,000 tonnia. Silkkiäistoukan
viljelys huomattava. Karjanhoito kehittymätön;
puliveleita pidetään riisiviljelysseuduilla. Suolan
valmistus tärkeä; vuorissa on kultaa, lyijyä,
kuparia, rautaa. Teollisuus kehittymätöntä,
käsityömäistä; suuremmassa määrässä valmistetaan
silkki- ja puuvillakankaita. Ulkomaankauppa
käy enimmäkseen kotsin-kiinalaisen Saigonin
kautta. K:n satamakaupunkiin Kampotiin eivät
merialukset pääse. Vienti: suolattua kalaa,
puuvillaa, riisiä, tupakkaa (l,i milj. mk. 1908); |
tuonti suolaa, viiniä, kankaita, aseita (4,j milj.
mk. 1908). — Paitsi Ranskan Indo-Kiinan
hopea-kantaan perustuvia rahoja ovat käypiä myös
kotimaiset; samoin mitat. Pääkaupunki Pnom
Penh. — Kuninkaalla on nimellisesti rajaton
valta alamaistensa yli; maa kuuluu hänelle;
hallitusta hoitaa hänen nimessään 5-miehinen
ministeristö. Todellisuudessa on ratkaiseva valta
hallinnollisissa asioissa ranskalaisella
asiamiehellä (rérident supérieur), joka on Irulo-Kiinan
kenraalikuvernöörin alainen. K. on jaettu 8
maakuntaan. — K. oli aikoinaan kukoistava
valtakunta, ensin tsam-kansan, sitten 700-luvulla
maahan tulleiden khmerien loistokauden kestäessä;
1300-luvulla alkoi rappeutuminen, ja K. joutui
maksamaan veroa naapurimaille, jotka ennen
ajoittain olivat sen yliherruutta tunnustaneet.
V. 1863 Ranska otti K:n suojelukseensa, ja sopi-
muksella 1884 tehtiin maasta todellisuudessa
Ranskan alusmaa. E. E. K.
Kambonde Ondongan pikkuvaltion kuninkaita
Ambomaalla: K. I ka N an k ua ja (hali.
1874-83), K. II ka M p i n g a n a (hali. 1884-1909) ja
K. III k’A n g u 1 a (hali. v:sta 1909).
Kambrikki (ransk. cambrais, engl. cambrics),
alkuaan hieno hollantilainen liinakangas.
Nykyään kudotaan k. puuvillalangasta ja nimitys
tarkoittaa eräitä hienoja 2-vartisia
puuvillakankaita. Hienoimmat k.-lajit ovat jo
oikeastaan perkal-kankaita. E. J. S.
Kambrilainen aika, siluurikauden alajakso,
ennen luettu itsenäiseksi kaudeksi (kambrikausi).
Kambrilaiset muodostumat ks.
Kambrium i.
Kambrisysteemi ks. K a m b r i u m i.
Kambriumi 1. kambri (< Walesin lat.
nimestä Cambria), paleozooisen sarjan vanhimmat
ja ylipäänsä vanhimmat geologiset muodostumat,
joissa on runsaasti fossiileja säilynyt. Nykyään
pidetään kambriumia siluurisysteemin
alaosastona, jota vastoin se ennen luettiin eri
systeemiksi tämän rinnalla. Sanan käytäntö yllä
määritellyssä merkityksessä ei ole päässyt aivan
yleiseksi, vaan näkee uudessakin geologisessa
kirjallisuudessa usein nimitykset kambrisysteemi
ja kambrikausi, vrt. S i 1 u u r i. P. E.
Kambyses f-y’-] (pers. Icäbudzija, babyl.
kam-buzija), kahden (tai kolmen) muinaispersialaisen
kuninkaan nimi. K. I, Kyros I:n poika ja
Kyros II:n (Suuren) isä, oli Ansanin kuningas,
vuoteen 559 e. Kr. K. II, Kyros Suuren poika,
hallitsi 529-522. Hän valloitti Egyptin 525, mutta
hänen yrityksensä valloittaa Etiopia ei
onnistunut ja retkellä Ainmonin keitaaseen heitti suuri
osa hänen armeiaansa henkensä Libyan
erämaassa. Vastoinkäymisistään suuttuneena K.
antautui julmuuteen ja vainoihin, joitten uhriksi
moni hänen omaisiansakin, m. m. hänen veljensä
Smerdis, joutui. Paluumatkalla Persiaan, jonne
syttynyt kapina pakotti hänet kiirehtimään,
hän kuoli tapaturman johdosta, 522. K. T-t.
Kamea 1. kamee (it. cnmeo), kaiverrettu
jalokivi, ks. G e m m i t ja Glyptiikka.
Kamee ks. Kamea.
Kameke, Arnold Karl Georg von
(1817-93), preussil. sotilas, tuli 1858
sotaminis-teriön insinööriosaston päälliköksi, 1867
insinöörikunnan ja linnoitusten ylitarkastajaksi;
johti 1870-71 sodassa m. m. insinöörihyökkäystä
Pariisia vastaan; oli 1873-83 sotaministerinä.
Kameleontti (Chamæleon vulgaris), puissa
elävä, 30 cm pitkä sisilisko, jolla on
särmäi-nen pää, kehänmuotoinen silmäluomi,
matomai-sesti esiintyönnettävä, hyönteisten
pyydystämiseen soveltuva,
paksu-päinen kieli,
tarttuma-jalat (varpaat kaksi ja
kolme aina
yhteenkas-vaneet) ja kiertohäntä.
Sen iho vaihtaa
vilkkaasti värinsä
valaistuksen, lämmön ja
mielentilan mukaan,
seurauksena hermoston
vaikutuksen alaisten
ihovärisolujen supistumistilasta. Tavataan
Välimeren maissa. Sisiliskojen joukossa k:n heimon
Kameleontti.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
