- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
163-164

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kameli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kamennaja baba—Kameraalitieteet

164

lisin kirkkoja on 4. juutalaisten synagogia ja
rukoushuoneita 32. Sairaaloita S, mies- ja naislukio,
hengellinen seminaari y. m. Teollisuus mitätön.
— K.-P. mainitaan ven. aikakirjoissa jo
1100-luvulla, 1300-luvulla ruhtinas Gedimin sen
linnoitti ja rakensi uudelleen Batun hävityksen
jälkeen. Ollen rajakaupunki K.-P. joutui seuraavana
aikana milloin turkkilaisten, milloiu kasakkojen,
kerran moldovalaisten hyökkäysten ja
hävitysten alaiseksi. V. 1793 "se tuli Venäjälle; 1812
purettiin linnoituslaitteet. E. E. K.

Kamennaja baba ks. Baba.

Kamenskij /-e’-/, Nikolai Mihailovits
(1778-1811), ven. kenraali, oli Suvorovin mukana
tämän sotiessa Italiassa ja Sveitsissä Ranskan
tasavaltaa vastaan, otti osaa kolmannen
liittokunnan sotaan ja Suomen sotaan 1S08-09; oli
tämän alussa divisioonapäällikkönä
Etelä-Suomessa, mutta venäläisten jouduttua tappiolle
Lapualla heinäk. 14 p. 1808, määräsi
ylikomen-taja, kenraali Buxhoevden hänet Rajevskijn
sijaan Pohjois-Suomessa toimineen armeian
päälliköksi. K. vastaanotti Jämsässä Raievskijn
armeian voitetut tähteet, eteni Saarijärvelle, mutta
kääntyi, kun saapui sanoma Alavuden tappiosta
elck. 17 p.), Jyväskylän ja Keuruun kautta
Ruonaa kohti. Vaikkakin suomalaiset voittivat
Ruonalla, peräytyivät he Salmin vähäpätöisen
taistelun jälkeen syysk. 1 ja 2 p., ja
tämän-jälkeen alkoi K:n voittokulku. Sen sijaan että
hän olisi Lapualta marssinut suoraan
Uutta-kaarlepyytä kohti ja siten katkaissut
suomalaisten paluun, jotka kulkivat Vaasan tietä,
seurasi hän heitä ja sai heistä ratkaisevan voiton
Oravaisissa syysk. 14 p., ajoi sitten takaa
Suomen armeian tähteitä, kunnes nämä Olkijoen
sopimuksen perusteella (marrask. 19 p.)
poistuivat Suomesta. Silloin hän sairaloisuuden
vuoksi joksikin aikaa jätti sotanäyttämön.
Heinäk. 1809 hän otti haltuunsa Länsipohjassa
taistelevien venäläisten sotavoimien
päällikkyyden, taistellen sittemmin vaihtelevalla onnella,
kunnes sanoma saapui Haminan rauhasta. V. tSIO
K. taasen niitti kunniaa Turkin sodassa. K. oli
vallanhimoinen ja Itserakas, mutta rohkea ja
ovela sotapäällkkö. E. M-a.

Kamera 1. camera (lat., = huone, kamari).
1 Camera lucida = valoisa kamari, laitos, jonka
avulla voidaan piirtää kuvia luonnosta.
Wollas-tonin c. 1. on nelisärmäinen, epäsäännöllinen
lasiprisma, jota kuvattavasta esineestä tulleet
valosäteet kohtaavat saapuen kaksinkertaisen
kokonaisheijastuksen jälkeen prisman sisäpinnoista
piirtäjän silmään. Kuva näkyy silmään
saapuneen säteen suunnassa paperilla linssin toisella
puolella. Piirtäjä asettaa silmänsä niin prisman
reunalle, että siihen tulee silmäterän toisen
puolen kautta valoa suoraan paperilta. Siten hän voi
kynällä seurata paperilla olevan kuvan
ääriviivoja. — Lasiprisman asemesta voidaan valon
heijastajina käyttää kuvastimia. Mikroskoopissa
nähtävän esineen kuvaamiseksi on Noberl
suunnitellut okulaarille pantavan c. l:n. Samanlaisia
kojeita ovat Abbé ja Nachet suunnitelleet. — 2.
Camera obscura = pimeä kamari. Tämän laitoksen
alkuperäinen tarkoitus on suunnilleen sama kuin
e. l:n. Se on sisältä mustaksi maalattu
puulaatikko, jonka etuseinässä on pieni aukko. Valon
suoraviivaisen edentymisen tähden syntyy vas-

takkaiselle seinälle ylösalasin käännetty,
heikko-valoiuen kuva esineestä. Kirkkaampi ja
selvä-piirteisempi on kuva, jos etuseinään liitetään
kuperan linssin sulkema putki ja annetaan
linssin luoda kuva esineestä takaseinän paikalla
olevalle himmelille lasilevylle. Tässä tapauksessa
syntyy selvä kuva vain määrätyllä etäisyydellä
linssistä. Sentähden sekä linssi että lasilevy
ovat siirrettäviä. Jos kuva tahdotaan piirtää,
annetaan valosäteiden kohdata c. o:n sisään
asetettua, niiden kanssa 45° kulman tekevää tasaista
kuvastinta. Kuva saadaan siten vaakasuoraan
asentoon ja se on helpompi jäljentää. C. o.
tehdään joskus niin suuri, että sen sisään mahtuu
ihmisiä katselemaan ympäristön siinä
synnyttämiä värillisiä maisemakuvia. Kesällä
lehtipuit-ten varjoon ilmestyneitä, pyöreitä valotäpliä
aiheuttaa lehtien lomitse kuvastuva aurinko.
C. o:n käytöstä valokuvauksessa ks.
Valokuvaus. V. iS :n.

Kameraaliliovi, Viipurissa ollut virasto, jonka
tuli Venäjän vallan aikana hoitaa
veronkantoja talousasioita itäisessä, vuosien 1721 ja 1743
jälkeen Venäjän alle kuuluvassa osassa Suomea.
Samaa tarkoitusta varten oli siellä kuusi
vero-kamaria, vksi kussakin maakunnan kaupungissa.

K. n-a.

Kameraalilainoppi ks. Kameraalitie

teet.

Kameraalinen ks. Kameraalitieteet.

Kameraalitaksamenetelmä (saks.
Kanicnil-taxation), Itävallan hovikamarin v. 1788
käytäntöön ottama kaavamenetelmä, jossa
hakkaus-määrä lasketaan seuraavalla kaavalla E = Z -f-

——Z tarkoittaa koko hoitoluokan
hakkuu-a

kelpoisuus-keskilisäkasvua
(Qesammt-Hanbiirkeit.i-durchschnittszuwachs), wV todellista puuvarastoa,
nV normaalista puuvarastoa ja a sitä aikaa,
jonka kuluessa metsän tila tahdotaan saada
normaaliseksi. Tämä menetelmä on ollut paljon
käytännössä etenkin eteläsaksalaisissa maissa.

A. C.

Kameraalitieteet (lat, camerä’lia) käsittivät
alkuaan kaikki ne tieteet, jotka koskivat
hallitsijan „kamarin" tarkoituksenmukaista hoitoa.
Nimeä „kamari" (ks. t.) käytettiin Saksan
valtioissa sen viraston nimityksenä, joka hoiti
hallitsijan yksityistä omaisuutta, tuloja domeeneista.
regaleista y. m. s. Ajan oloon katsottiin
tarpeelliseksi valmistaa niille, jotka pyrkivät
noitiin virastoihin, tilaisuus perusteellisemmin
perehtyä niihin aineisiin, jotka noissa viroissa
tulivat kysymykseen, ja perustettiin niissä sentakia
oppituoleja useihin Saksan yliopistoihin.
Kame-raalisiin aineisiin luettiin elinkeinoja, kuten
raakatuotantoa, käsityötä ja kauppaa koskevat
asiat, koska niiden katsottiin lisäävän yleistä
hyvinvointia ja siten ruhtinaiden tuloja; myös
luettiin niihin erityisiä, samaa tarkoittavia
poliittisia laitoksia sekä sitäpaitsi valtiotalous, jota
myös nimitettiin kameraalitieteeksi rajoitetussa
merkityksessä. Nykyään on yliopistoissa lakattu
opettamasta kameraalitieteisiin luettuja asioita
erityisinä, yhteen kuuluvina tieteinä, vaan
käsitellään suurin osa niistä nykyään yleisesti
hallinto-oikeuden osina. Suomen yliopistossa on
lainopillisessa tiedekunnassa ollut erityinen
kame-raali- ja politialainopin sekä valtio-oikeuden pro-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0098.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free