- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
165-166

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kameraalitutkinto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

165

Kameraa li tutkin to—Kami

166

fessorinvirka. Asetuksella 10 p:ltä tammik. 1007
se jaettiin kahteen osaan, ja kameraalilainoppi
tuli kuulumaan toisen, hallinto-oikeuden
professorin alaan. K. Il-a.

Kameraalitutkinto. Keis. julistuksella 30 p:ltii
toukok. 1871, jolla lainopin opinnot yliopistossa
järjestettiin uudelle kannalle, säädettiin, että
lainopillisessa tiedekunnassa tuli olla, paitsi
la-kit.-kand. ja lisensiaattitutkintoa, yleinen
oikeustutkinto, tuomaritutkinto ja
kameraalitutkinto, ja viimemainittuun tuli kuulua Suomen
valtiohallinto-oikeus, finanssi-, politia- ja
taloudellinen lainsäädäntö, sekä kansantalouden ja
Suomen siviili- ja rikosoikeuden pääopit.
Kame-raalitutkinnon suorittanut oikeutettiin ylimää
räisenä palvelemaan senaatin talousosastossa sekä
pääsemään virkoihin maan kameraalisissa ja
hallintovirastoissa. mikäli niihin ei nimenomaa
korkeampaa tutkintoa vaadittu. Keis. julistuksella
15 p:Itä elok. 1894 kameraalitutkinto
lakkautettiin, ja tulivat julistuksen mukaan lainopilliset
yliopistotutkinnot olemaan, paitsi lakit.-kand.- ja
lisensiaattitutkintoa, oikeustutkinto sekä ylempi
ja alempi hallintotutkinto. K. 11-a.

Kameralisti, kameraalitieteiden opiskelija.

Kamerun (< port. Rio dos CamarOes =
„äyriäisjoki"), saks. siirtomaa Länsi-Afrikassa.
Guinean lahden ja Tsad-järven välillä, 493,600
knr, 3 milj. as. (arv.) 1. 6 kmMlä. Rantamaa,
joka ulottuu Rio del Reystä Rio Campoon, on
llio del Reyn ja K:n lahtien ympärillä alavaa,
tavattoman hedelmällistä. Jälkimäisen
luoteispuolella kohoaa basalttinen K.-vuoren ryhmä.
Sisämaa on n. 700-800 m korkeaa aaltomaista
ylätasankoa, josta -kohoaa useita yli 2,000 m
korkeita vuoriryhmiä. Geologinen rakenne vielä
vähän tunnettu; perusta lienee pääasiallisesti
graniittia y. m. vanhoja kivilajeja sekä
nuorempia purkautuneita aineksia: raudansekainen
lateriitti peittää laajoja aloja. Ilmasto kuuma,
rannikolla epäterveellinen, kuumetaudit täällä
tuhoisia: lämpimin kuukausi + 26.»° C, kylmin
+ 23.»° C. K. on Afrikan saderikkaimpia
seutuja; K.-vuoren juurella v:ssa 10,486 mm,
Dua-lassa rannikolla 4,052 mm, sisämaassa
vähemmän, 1,500-3,000 mm. Seisovia vesiä on
kuitenkin vähän, huokoinen maa imee nopeasti
kosteuden. Joet Rio del Rey, Meme, K.-lahteen
laskevat Wuri y. m., Sanaga, Njong ovat
ainoastaan suussaan kuljettavia. Benue virtaa osaksi
K:n alueella; Tsad-järveen laskee Sehari. Ranta
maalla ja Tsad-järven seuduilla vallitsee rehevä
aarniometsäkasvullisuus arvokkaine puulajeineen:
sisäosa on yleensä savannimainen. Eläinkunta
sisämaassa rikas. — Rannikolla asustaa
bantu-neekereihin kuuluvia heimoja; näistä on tärkein
sotaisa du ai a (n. 20,000), joka saksalaisten
ponnistuksista huolimatta kauan piti
yksinoikeutenaan välityskauppaa sisämaahan ja on
tuottanut siirtolayritykselle paljon vastusta.
Syvemmällä sisämaassa tavataan ensin bantu- ja
sudan-neekerien sekaheimoja (bali, yaunde), sitten
puhtaampia fulbe- ja hausa-heimojen vaikutuksen
alaisia sudan-neekereitä. — K. on plantaasi- ja
kauppasiirtola; vasta vähäinen osa on saatettu
saksalaisten vaikutuspiiriin, mutta kehitys
edistyy vakavasti; eurooppalaisten lukumäärä oli
1899: 425, 1909: 1,127; näistä 986 saks.
Istutuksista, melkein kaikki K.-vuoren kaakkois-

puolella Buëan piirissä, ovat tärkeimmät
kaakao-istutukset. 7,500 ha; kautsu-istutusten ala on
2,100 ha, kolapähkinän 220 ha; ainoastaan
kahvi-istutukset eivät menesty, öljypalmuja on 125,000.
Victorian koeasemalla tehdään ryytineilikan,
vaniljan, inkiväärin, pippurin y. m. viljelyskokeita.
Sisämaassa kehittyy karjanhoito. Kultaa ja
rautaa on löydetty. Tärkeimmistä
rannikkopaikoista on ruvettu johtamaan ratoja sisämaahan;
1908 oli rakennuksen alaisena 520 km; valmiina
(1910) 160 km. Posti- ja sähköleuuätinasemia
(1907) 29. Vedenalainen kaapeli Englannin
Nigeriaan. Tärkeimmät kauppapaikat: Duala (22,000
as.), Victoria, Kribi, Rio del Rey, Campo. V.
1908 saapui 5 satamaan 421 kauppalaivaa, yht.
1.315,564 tonnia. Kauppatavaroista tärkeimmät
(arvo markoissa): kautsu 5,» milj., kaakao 3,s
milj., palmuydin 2.- milj.. palmuöljy l,a milj.,
norsunluu l.i milj., yhteensä vienti (1908) 15
milj. Tuonti (sam. v.) 20,« milj., kankaita,
väkijuomia, puutavaroita, suolaa, rautatavaroita. —
Neljän lähetysseuran ylläpitämissä kouluissa on
19,000 oppilasta ja hallituksen neljässä koulussa
550. — Hallitusta hoitaa kuvernööri
neuvoston avulla, johon kuuluu m. m. 3 paikallisten
kauppahuoheitten jäsentä. Kuvernöörin asunto
on Buëassa. Siirtomaan tulo- ja menoarvio
(1909-10) 15 milj. mk., joista 2,s milj. valtion
avustusta. K:n suojelusosastossa on n. 1,500
miestä (1909). — K.-alueen rantamalle olivat
saksalaiset kauppahuoneet jo v:sta 1S68
perustaneet faktorioita. Ne luovuttivat oikeutensa
Saksan valtiolle, joka julisti K:n 1884
alus-maakseen. Sittemmin levitettiin siirtomaan
rajoja syvemmälle sisämaahan, alituisten
taistelujen jatkuessa alkuasukasheimojen kanssa. Useissa
rajasopimuksissa Englannin ja Ranskan kanssa
on päätetty sisämaiden jaosta. E. E. K.

Kamerun-vuori on Länsi-Afrikan rantamaan
korkein, sijaitsee Guinean lahden perukassa
Saksan Kamerunissa. Se on tuliperäinen, n. 2,000
knr peittävä basalttivuori, josta lähtee useita
sivuhaarakkeita. Korkein kohta Fako (Mongo
ma loba), 4.075 m, on sadekautena ajoittain
lumessa. K:n tuliperäisestä toiminnasta oli selviä
jälkiä, mineraalilähteitä, mofetteja, paikoitellen
tuoretta laavaa, mutta oletettiin sen toiminta
lakanneeksi, kunnes 1909 tapahtui voimakas
purkaus. K:n eteläpuolella, meren rannalla on n. s.
Pieni K. (1,774 m). Suurin osa K:n rinteistä
on mahtavien aarniometsäin peitossa. Juurella
etelään ja kaakkoon päin on eurooppalaisten
istutuksia. Riuteellä 9S5 m yi. merenp. on
terveysasema Buëa, jossa siirtolan kuvernööri asuu.

E. E. K.

Kamferi, vars. tieteellisessä kirjallisuudessa
käytetty kanvertin nimitys.’ ks. Ka
n-v e r 11 i.

Kamferilinjamentti ks.
Kanverttiliuja-m e n 11 i.

Kamferipuu ks. K a n v e r 11 i p u u.

Kamferiviina ks. K a n v e r 11 i v i i n a.

Kamfertti ks. K a n v e rt t i.

Kamferttilinjamentti ks.
Kanverttilin-jamentti.

Kamferttipuu ks. K a n v e r 11 i p u u.

Kamferttiviina ks. Kanverttiviina.

Kami, alempien jumaluusolentojen nimi
Japanin alkuperäisessä n. s. sinto-uskonnossa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0099.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free